3/2020

Tuotetaan yhdessä enemmän ja parempaa ympäristötietoa

kuvituskuva: laboratoriotestin tekeminen

Kirjoittajat: Outi Laatikainen, Pia Haapea & Tatiana Samarina.

Eri tekniikoiden ja digitaalisten menetelmien yhdistäminen kestävän kehityksen periaatteiden (sosiaalinen, taloudellinen, yhteiskunta ja ympäristö) kestävyyden kehittämiseen tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia. Niin sanotuilla perinteisillä menetelmillä ajantasaisen ja kattavan tilannekuvan saaminen ympäristön tilasta on haastavaa. Tiedon kerääminen maksaa ja siitä saatavat hyödyt tulee perustella, erityisesti ellei kohteelle ole lainsäädännöllisiä vaatimuksia. Kuitenkin, riittävä tilannekuva on perusedellytys sekä haasteiden ja mahdollisuuksien tunnistamiselle että korjaavien tai ennaltaehkäisevien toimien optimoinnille. Sosiaalista kestävyyttä voidaan edistää lisäämällä vuorovaikutteisuutta erilaisten paikallisten yhteisöjen kanssa, mikä tuo suunnittelijoille, päättäjille ja viranomaisille tarpeellista taustatietoa esimerkiksi ihmisten käyttäytymisestä, toiveista ja odotuksista. Kansalaishavainnointia (citizen science) voidaan käyttää myös aineettomien, arvoista, kulttuurista tai taloudesta kertovien tietojen keräämiseen. Tässä artikkelissa kuvataan kahta erilaista havainnointitutkimusta, joissa molemmissa käytettiin apuna mobiilisovellusta. Toinen näistä tehtiin Kajaanin ammattikorkeakoulun TKI-projektin yhteydessä ja toinen LAB-ammattikorkeakoulun opiskelijoiden toimesta.

Vaikuttaminen osallistamisen kautta

Lähiympäristön suunnitteluun osallistumisen ja tätä kautta vaikuttamisen tulisi olla jokaisen kansalaisen oikeus. Osallistamisella saadaan lisättyä myös hallinnon ja teollisten toimintojen läpinäkyvyyttä suunnitteluprosesseissa ja ympäristönsuojelussa. Muun muassa Suomessa, osana alueiden käytön ja kaavoituksen suunnitteluprosessia, osallistaminen on lakisääteistä. Myös Euroopan Unionin artiklassa 10 todetaan, että kansalaisella on oikeus osallistua ja määräykset tulee tehdä mahdollisimman avoimesti ja lähellä kansalaista (EESC, 2011). Osallistamisen painopistettä tulisi siirtää entistä enemmän suunnitelmien kommentoinnista ja vuorovaikutuksesta mahdollisimman aikaiseen vaiheeseen prosessia, jolloin mahdollisuudet asukkaiden ja sidosryhmien tarpeita vastaavien ympäristöjen ja toimintojen luomiseen lisääntyvät.

Osallistamisen keinoja on monia. Osallistamista suunniteltaessa tulisi huomioida prosessin vaiheet, käytettävä menetelmä, mitä aluetta ja sidosryhmiä asia koskee, sekä milloin ja missä itse prosessi toteutetaan (Jonsson ym., 2007). Perinteisiä osallistamisen keinoja ovat erilaiset haastattelut ja kyselyt. Erilaisia paikkatietoihin perustuvia malleja on myös olemassa, kuten SoftGIS (Kyttä & Kahila, 2011). Entistä enemmän osallistamisen tapoina on sovellettu käyttäjälähtöisyyteen (user-centred design) ja yhteissuunnitteluun (co-creation) perustuvia menetelmiä. Myös erilaiset visualisointiin, palvelumuotoiluun ja digitalisaatioon liittyvän osallistamisen keinot ja menetelmät ovat lisääntyneet.

Teknologian avulla enemmän dataa

Kajaanin ammattikorkeakoulun (KAMK) ja LAB-ammattikorkeakoulun TKI-toiminnassa ja koulutuksessa on toteutettu pilotteja uusien teknologiaratkaisujen käyttämiseen ympäristötiedon keräämisessä osallistamalla paikallisia yhteisöjä. Keskeisenä periaatteena on ollut löytää mahdollisimman yksinkertaisia ja edullisia menetelmiä, joiden käyttöönotto ei edellytä aiempaa alan osaamista tai kokemusta. Tehtyjen kokeiden perusteella on saatu arvokasta taustatietoa menetelmien teknisestä toimivuudesta, käyttäjäkokemuksista ja sidosryhmien näkemyksistä osallistavasta ympäristötiedonkeruusta. Pilottien suunnittelussa on huomioitu myös erilaisia sosiaalisia näkökulmia. Monitorointiin ja vuoropuheluun tulee saada mukaan myös väestöryhmiä, joiden ääni ei yleensä kaupunkisuunnittelussa kuulu. Näitä ryhmiä voivat olla esim. koululaiset, opiskelijat, pienituloiset tai työelämän ulkopuolella olevat henkilöt. Tällaisille ryhmille mahdollisuus osallistua yhteiskunnallisesti tärkeään toimintaan voi olla jopa voimauttava kokemus.

Kajaanissa seurataan hulevesien ja luonnonvesien tilaa vuorovaikutteisella havainnoinnilla

Kajaanissa toteutetaan käynnissä olevissa TKI-projekteissa mittauskampanjoita mm. hulevesien kuormitukseen ja teollisen toiminnan läheisyydessä sijaitsevien ympäristövesien monitorointiin. Näissä kampanjoissa mitataan erilaisia vesistöjä kuormittavia parametreja hyödyntäen kolorimetristä eli värimuutoksiin perustuvaa mittausta ja PHD Nordic Oy:n toteuttamaa älypuhelinsovellusta. Osallistujat suorittavat mittaukset ja tulokset tallentuvat mobiilisovellusta käyttäen tietojärjestelmään, josta tiedot ovat tarkasteltavissa karttapohjalla aika- ja paikkaleimalla varustettuina. Liuskojen luenta tapahtuu joko silmämääräisesti tai puhelimen kameralla värikalibraatiota hyödyntäen. Valmiiden ratkaisujen lisäksi KAMK kehittää järjestelmää myös uusille, haastavampaa mittausmenettelyä edellyttäville parametreille sopivaksi. Tämä kehitystyö edellyttää vesistöissä tapahtuvien kemiallisten ja biologisten ilmiöiden ymmärtämistä ja muutoksia kuvaavien parametrien mittaustapojen hallintaa. Käyttäjäkokemukset ovat olleet lähtökohtaisesti positiivisia. Viranomaisten ja esimerkiksi kaupunkisuunnittelun kannalta tämänkaltainen tietoaineisto nähdään hyvänä tausta-aineistona, joka auttaa parhaimmillaan kohdentamaan valvontaa ja investointeja nykyistä paremmin. Tätä työtä toteutetaan parhaillaan osana KareliaCBC -ohjelman hanketta ”PeatStop – Better control for Runoff Water Management”.

Kuva 1. Periaatekuva mittausjärjestelystä PHDNordic Oy:n seurantaratkaisun avulla.
Kuva 1. Periaatekuva mittausjärjestelystä PHDNordic Oy:n seurantaratkaisun avulla.

LAB-ammattikorkeakoulussa osallistavaa ympäristöhavainnointia opiskelijaprojekteissa

LAB-ammattikorkeakoulussa on meneillään mm. tekoälyyn, IoT-teknologioihin ja ympäristönmonitorointiin liittyviä TKI-hankkeita. Osallistamista hyödyntäviä opinnäytetöitä ja opiskelijaprojekteja on tehty erityisesti energia- ja ympäristötekniikan yhdyskuntasuunnittelun opiskelijoiden toimesta.

Tässä esitetty esimerkki pienimuotoisesta työelämälähtöisestä opiskelijaprojektista tehtiin syksyllä 2019, jossa ensimmäisen ja kolmannen vuoden energia- ja ympäristötekniikan opiskelijat tutustuivat ja testasivat Envirate Oy:n kehittämää mobiiliapplikaatiota (Envirate, n.d.). Sovellus toimii missä vain on verkkoyhteydet ja kerätystä datasta voidaan muodostaa jopa maailmanlaajuinen datapankki osallistamalla. Sovelluksen käyttö on helppoa ja yksinkertaista eli käyttäjälähtöistä. Ympäristön havainnointiin tarvitaan vain em. applikaatio, sekä kolmen eri aistin (haju, kuulo ja näkö) käyttöä. Tehdyt havainnot ympäristöstä arvotetaan asteikolla 0–5 (kuva 2). Applikaatioon on liitetty myös pelillinen ulottuvuus, jossa havainnoijat kilpailevat keskenään. Syksyllä järjestettiinkin Lahti Challenge -haaste, joka oli avoin kaikille lahtelaisille. Myös lahtelaiset lukiolaiset testasivat sovellusta yhteistyössä Lahden kaupungin kanssa järjestetyissä ”Kestävä osallisuus”-teemapajoissa. Käyttäjäkokemukset olivat erittäin myönteisiä. Syksyn 2019 aikana saatiinkin kerättyä useita tuhansia havaintoja. Kerättyä tietoa voivat käyttää yksilöt, yritykset ja viranomaiset, joille tiedot ovat avoinna nähtävissä vain muutamalla klikkauksella.

Kuva 2. Kuvakaappaus Envirate Oy:n mobiiliapplikaatiosta. Mitä vihreämpi alue on, sen miellyttävämpänä kokija ympäristön kokee.
Kuva 2. Kuvakaappaus Envirate Oy:n mobiiliapplikaatiosta. Mitä vihreämpi alue on, sen miellyttävämpänä kokija ympäristön kokee.

Useita mahdollisuuksia jatkokehitykselle

Sekä kokemukset vuorovaikutteiseen ympäristöhavainnointiin osallistumisesta että esiteltyjen ratkaisujen käyttökokemukset ovat molempien esimerkkien kohdalla olleet lähtökohtaisesti positiivisia. Sidosryhmäkeskusteluissa on noussut vahvasti esiin sovelluskohteiden valinnan tärkeys; kohteiden osalta on syytä ymmärtää esimerkiksi mahdolliset intressiristiriidat tuotetun tiedon tulkinnassa. Tuotetun tietoaineiston saatavuutta ja julkaisemista koskien on myös syytä kartoittaa huolellisesti kohteeseen liittyvät eri sidosryhmien intressit. On myös syytä korostaa, että vuorovaikutteisilla menetelmillä kerättävä aineisto on ensisijaisesti tausta-aineistoa ja varsinaiseen johtopäätösten tekemiseen on syytä käyttää myös tarkempia mittauksia. Määrällisesti kasvavan tietoaineiston korrelaatio keskenään, pitemmällä aikajänteellä ja tarkemmilla mittausmenetelmillä saavutettavaan tarkkuuteen on kiinnostava jatkotutkimusten kohde. Molemmissa esitellyissä case-esimerkeissä ovat olleet vahvasti mukana Kajaanin ja Lahden kaupungit, jotka ovat kiinnostuneita osallistavan ympäristön seurantaan liittyvien toimintojen edelleen kehittämisestä.

Koulutus ja soveltava tutkimus ovat yksi keskeisimmistä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisäämisen keinoista. Esitetyt esimerkit ovat toki vain pintaraapaisu siitä, miten ammattikorkeakouluissa edistetään myös sosiaalista kestävyyttä koulutuksen, hankkeiden ja työelämäyhteistyön kautta. Artikkelissa esitetyt tapaukset edustavat tällä hetkellä saatavilla olevia vaihtoehtoja meille jokaiselle ympäristön arvottamiseen ja osallistamiseen. Pidempi aikajänne ja suurempi datamäärä antavat myös muun muassa alueen päättäjille mahdollisuuden reagoida ympäristön tilassa tapahtuneisiin muutoksiin ja suunnitella parannuksia ympäristöihin, jotka ihmiset kokevat epämieluisiksi.

Vuorovaikutteinen ja kansalaisia osallistava ympäristöhavainnointi on hyvä esimerkki siitä, miten parhaita tuloksia pystytään saavuttamaan yhdistämällä teknologisiin sovelluksiin kestävän kehityksen elementit. Ammattikorkeakouluilla tulisikin olla enemmän yhteisiä tilaisuuksia, kehittämishankkeita ja foorumeita sekä opetuksen että TKI-toiminnan saralla. Monialainen ja -tasoinen yhteistyö edesauttaa meitä kaikkia entistä paremmin löytämään tapoja tuottaa ja kehittää palveluita, joilla edistetään kestävää kehitystä yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Yksi esimerkki yhteistyöstä on vuosina 2018–2020 toteutettu OKM-rahoitteinen hanke Kiertotalousosaamista ammattikorkeakouluihin, jossa on jaettu erilaisia malleja ja kokemuksia 19 hankkeeseen osallistuvan ammattikorkeakoulun kesken.

Kirjoittajat

Outi Laatikainen, Insinööri Ylempi AMK, erityisasiantuntija, KAMK, outi.laatikainen(at)kamk.fi

Pia Haapea, TkL, Yliopettaja, LAB AMK, pia.haapea(at)lab.fi

Tatiana Samarina, Phd, Project Researcher, KAMK, tatiana.samarina(at)kamk.fi


Demokratia.fi. (n.d.). Tutustu demokratiapalveluihin. Saatavilla 24.8.2020. https://www.demokratia.fi/

EESC, European Economic and Social Committee. (2011). Participatory Democracy in 5 points, Published in: 2011 ISBN 978-92-830-1505-5 Saatavilla 20.8.2020: https://www.eesc.europa.eu/resources/docs/eesc-2010-10-en.pdf

Envirate. (n.d.). https://www.envirate.net/

Jonsson, A. C., Andersson, L., Olsson, J.A. & Arheimer, B. (2007). How Participatory Can Participatory Modeling Be? Degrees of Influence of Stakeholder and Expert Perspectives in Six Dimensions of Participatory Modeling. Water Science and Technology 56. no. 1. (207—214).

KareliaCBC PeatStop – Better Runoff water management in Karelia and Kainuu. (n.d.) Saatavilla 20.8.2020. https://www.kareliacbc.fi/en/projects/ka10020-peatstop-sustainable-runoff-water-management-karelia-and-kainuu 

Kyttä, M. & Kahila, M. (2011). SoftGIS Methodology – Building Bridges in Urban Planning. Saatavilla 20.8.2020. https://www.gim-international.com/content/article/softgis-methodology 

Laatikainen, O., Mulbah, S., Pyhälahti, T. & Prittinen, K. (2019). Stakeholder Participation in Sulphate Monitoring in Lake Nuasjärvi, Finland. Teoksessa E. Khayrulina & C. Wolkersdorfer (toim.) Mine water: Technological and Ecological Challenges. (672—677). Saatavilla 20.8.2020. http://www.imwa.info/docs/imwa_2019/IMWA_2019_proceedings.pdf 

Opetus- ja kulttuuriministeriö. (n.d.). Kiertotalousosaamista ammattikorkeakouluihin. Saatavilla 24.8.2020. https://kiertotalousamk.turkuamk.fi/

Edellinen artikkeliSeuraava artikkeli

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *