Kestävää liiketoimintaa ja hyvinvointia luonnosta

Luonto hyvinvoinnin lähteenä on Covid-19-pandemian ja hyvän marja- ja sienisadon myötä noussut keskustelunaiheeksi mediassa ja etäkahvitauoilla. Jaamme luontokokemuksiamme ja pidämme ehkä itsestään selvänä, että ”kaikki” ymmärtävät, mikä merkitys luonnossa liikkumisella on hyvinvoinnillemme.

Tosiasiassa meitä on moneksi, eikä kokemus luonnon elvyttävistä vaikutuksista ole yksilötasolle mentäessä tietenkään itsestäänselvyys. Ihmisellä voi olla luontoon liittyviä pelkoja, jollekin luontokohteet ovat vaikeasti saavutettavissa ja jotkut vain kokevat olonsa paremmaksi kotisohvalla kirja kädessä huopaan kääriytyneenä kuin metsässä.

Luonnon hyvinvointivaikutuksia käsittelevä tutkimus on kuitenkin monin tavoin osoittanut, miten toiminta luonnossa ja luontoon liittyvät asiat tukevat ihmisen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ja kognitiivisia toimintoja. Tutkimuksissa on selvitetty jopa sisätiloissa koettujen luontokokemusten, esimerkiksi ikkunasta avautuvan luontonäkymän ja luontovideoiden merkitystä, ja niilläkin on havaittu olevan myönteisiä vaikutuksia hyvinvointiin. Luonnon hyviä vaikutuksia voi siis tuoda kotisohvallekin. (Ks. GC Finland: Vaikuttavuustutkimusta, GC Finland: Vaikuttavuus, Lipponen 2019, 96–97.)

Luontoperustaiset hyvinvointipalvelut

Green care on jo monelle tuttu käsite. Green care Finland ry:n mukaan se on ”luontoon ja maaseutuympäristöön liittyvää ammatillista toimintaa, jolla edistetään ihmisten hyvinvointia ja elämänlaatua.” Toiminta on tavoitteellista, vastuullista ja ammatillista, ja erilaisia luonto- ja eläinavusteisuuden menetelmiä käytetään monipuolisesti palveluntarjoajan osaamisen ja koulutuksen sekä asiakkaan tarpeiden mukaisesti. (GC Finland: Mitä on Green care?)

Green care -toiminta tapahtuu tyypillisesti luontoympäristössä tai maatilalla, mutta sitä voidaan toteuttaa kaupunkipuistoissa tai sisätiloissakin, jonne luontoa voidaan viedä heidän luo, jotka eivät itse voi mennä luontoympäristöön. Olennaista toiminnassa on mahdollisuus vuorovaikutukseen, osallistumiseen ja omakohtaisiin luontokokemuksiin. (GC Finland: Mitä on Green care?)

Green carea yleisemmin voidaan puhua luontoperustaisista palveluista, mikä kattaa sellaistenkin palveluntarjoajien tuottamat palvelut, joilla ei esimerkiksi ole Green care -peruskoulutusta tai -sertifiointia, mutta jotka tarjoavat luonnon hyvinvointivaikutuksia hyödyntäviä palveluja vaikkapa osana maatilamatkailua tai psykoterapiapalvelua.

Luontoperustaisia hyvinvointipalveluja on kehitetty useissa hankkeissa, joissa tavoitteena on ammatillistaa toimialaa ja jakaa tietoa luonnon hyvinvointivaikutuksista ja siitä, millaista on vastuullinen, turvallinen ja laadukas luontoperustainen hyvinvointipalvelu. Usein näitä palveluja tarjoavat yritykset ovat maaseudulla toimivia pienyrityksiä tai palveluja tuotetaan sivuelinkeinona maatiloilla. Esimerkiksi monella hevos- tai lammastilalla voi olla hyvät lähtökohdat eläinavusteisten palvelujen tarjoamiseen, ja on tärkeää, että yrittäjät saavat ohjausta ja tukea laadukkaiden ja turvallisten hyvinvointipalvelujen kehittämiseen. Useilla hankkeilla onkin lisätty tietoa siitä, mitä hyvä luontoperustainen hyvinvointipalvelu edellyttää ja tuettu yrityksiä palvelujen ja liiketoimintaosaamisen vahvistamisessa. (Esim. Enlund ym. 2018, Pylkkänen & Skyttä 2016, Santala ym. 2019.)

Pohjoismaista yhteistyötä palvelujen kehittämiseksi

Nordic NaBS – New Nordic Nature Based Service Models – on Interreg Pohjoisen rahoittama ja Lapin ammattikorkeakoulun hallinnoima hanke, jota toteuttavat lisäksi Oulun ammattikorkeakoulu, Vaasan yliopisto ja Luulajan teknillinen yliopisto. Hankkeeseen osallistuu myös norjalaisia kumppaneita. Nordic NaBS tukee yrittäjiä pohjoisen olosuhteisiin soveltuvien luontoperustaisten hyvinvointipalvelujen ja liiketoiminnan kehittämisessä. Hanketta toteutetaan yhteistyössä yrittäjien sekä sosiaali-, terveys- ja kasvatustoimijoiden kanssa. Suomessa hanke toimii Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla, ja Ruotsissa hankealue on Norrbotten ja osa Västerbottenia.

Pohjoismaisuus tuo Nordic NaBSiin tärkeän lisäulottuvuuden. Yhteinen lähtökohtamme on, että pohjoiselle ihmiselle luonnon merkitys on edelleen suuri. Opimme toisiltamme, miten ymmärrys luonnon hyvinvointivaikutuksista on vaikuttanut esimerkiksi eri maiden sosiaali- ja terveysalan tai kasvatusalan palveluiden sisältöön tai miten luontoperustaisten palvelujen laatu käsitetään ja miten sitä kehitetään. Jaamme hyviä käytäntöjä, ja selvitämme keinoja soveltaa niitä eri maissa.

Hyvä esimerkki on norjalainen Inn på Tunet, johon pääsimme tutustumaan Nordic NaBSin työpajamatkalla Mo i Ranaan lokakuussa 2019. Hoivamaatilatoiminnalla on Norjassa pitkät perinteet, ja sitä kehitetään muun muassa Inn på Tunet -yhteistyöllä. Kyse on osuuskuntamallisesta yhteistyöstä, joka kehittää toiminnan laatua ja yhteisiä pelisääntöjä ja konkreettisesti tukee maatiloja julkisen sektorin asiakkaiden löytämisessä ja palvelujen hinnoittelussa, markkinoinnissa ja laskutuksessa. (Ks. Inn på Tunet Norge, Lindstrøm 2019.)

Voisiko vastaavaa toimintamallia kehittää Suomessa tukemaan alan yrittäjyyttä ja Green care -periaatteiden juurruttamista luontoperustaisiin hyvinvointipalveluihin? Olisiko tällä tavoin koordinoitua toimintaa helpompi tuoda osaksi julkisia sote-palveluja ja näin saada luontoon perustuvat palvelut uusien asiakkaiden saataville ja valittavaksi? Esimerkiksi vaikeassa elämäntilanteessa olevia nuoria tai mielenterveyskuntoutujia luontoympäristö tai eläinten hoitaminen voi auttaa avautumaan vaikeista asioistaan paremmin kuin keskustelu terapeutin kanssa sisätiloissa. Monet Nordic NaBSissakin kuullut kokemukset kertovat vaikkapa muistisairaista vanhuksista, joiden mieliin maatilalla työskentely on tuonut vahvoja muistoja ja taitoja, joiden oli luultu jo unohtuneen.

Mitä olemme oppineet

Työn taustaksi Nordic NaBSissa on tehty selvitys pohjoismaisista luontoperustaisista palvelumalleista ja palvelujen mahdollisuuksista ja haasteista Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Selvityksen mukaan yrittäjät kokevat tärkeiksi kehittämiskohteiksi esimerkiksi palvelujen hinnoittelun ja markkinoinnin sekä yhteistyön rakentamisen julkisen sektorin asiakastahojen kanssa. Tässä tärkeää osaamista on hankintakäytäntöjen ymmärtäminen, sopimusasiat ja sote-alan kanssa tehtävään yhteistyöhön liittyvät viranomaiskäytännöt. Yrittäjät kaipaavat myös yhteistyötä ja kokemusten jakamista muiden yrittäjien kanssa. Tärkeäksi koetaan hankkeen mahdollisuudet jakaa tietoa luontoperustaisista palveluista suurelle yleisölle ja ennen kaikkea potentiaalisille asiakastahoille ja päättäjille. (Ks. Nordic NaBS Materiaaleja.)

Nordic NaBSin työpajoissa ja muissa tilaisuuksissa on syntynyt hienoja kohtaamisia ja kuultu kokemuksia siitä, mitä vaikutuksia toiminnalla luontoympäristössä tai eläinten kanssa on asiakkaille ollut. Uskomme, että nämä kohtaamiset ja kokemusten jakamiset rohkaisevat sekä yrittäjiä että sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan käytännön tekijöitä ja päättäjiä kehittämään yhdessä palveluja ja yhteistyötä. Käytännön esimerkkejä tästä on jo nähty, kun hankkeen tilaisuudet ovat saaneet kuntien edustajia innostumaan ja viemään eteenpäin luontoalan yritysten, maatilojen ja kuntapalvelujen yhteistyötä.

Tärkeä toimintamuoto NaBSissa on palvelujen pilotointi, jossa yrittäjät saavat kokemusta palvelujen muotoilusta, sopimusten teosta ja palvelun käytännön toteutuksesta. Palveluja testaavat asiakkaat pääsevät kokeilemaan ja palautteensa kautta kehittämään palveluja yhdessä yritysten kanssa. Pilotoinneista kootaan asiakaspalautetta, ja niin asiakastahon, yrityksen kuin hankkeenkin edustajat dokumentoivat kokemuksensa ja tekevät kehittämisehdotuksia palvelun ja yhteistyön kehittämiseksi. Hanke tukee pilotointiin osallistuvia yrityksiä myös rahallisesti. Tärkein tavoite on, että pilotoinneissa syntyvän yhteistyön pohjalta yritys ja asiakastaho jatkaisivat yhteistyötä myös hankkeen jälkeen.

Sosiaalisesti kestävän kehityksen ytimessä

Kun laitetaan yhteen luonto, hyvinvointi, pienyrittäjyys, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä kasvatus, syntyy kokonaisuus, jossa mukana ovat kaikki kestävän kehityksen näkökulmat: ympäristö, talous ja sosiaalinen kestävyys. Nordic NaBSissa pohjoismainen näkökulma tuo esiin myös kulttuurisen kestävyyden. Pohjoismaisissa kulttuureissamme ja yhteiskunnissamme on paljon luontosuhdetta ylläpitäneitä tekijöitä, kuten jokaisenoikeudet ja vahvana säilynyt tapa liikkua luonnossa ja hyödyntää sen antimia. Maissamme on laajoja harvaan asuttuja alueita, kuntakeskukset ja kaupungitkin ovat metsien ja soiden ympäröimiä ja luontoon on suhteellisen helppo päästä.

Paljon luontoymmärrystä on Pohjoismaissakin kadonnut, mutta vahva ja kasvava kiinnostus luonnon hyvinvointivaikutuksiin ja niitä hyödyntäviin palveluihin osoittaa, että peliä ei ole menetetty. Luontoperustaisia hyvinvointipalveluja voidaan ja kannattaa kehittää kaikkialla, mutta ehkä pohjoisten alueiden ihmisten ”arkinen luonnonläheisyys” ja nuorempi kaupungistuminen tekevät luontoperustaisten palvelujen kehittämisen, käytön ja niiden hyödyn perustelemisen helpommaksi.

Sosiaalista kestävyyttä luontoperustaisten hyvinvointipalvelujen ja niiden tunnettuuden ja saatavuuden vahvistaminen edistävät monin tavoin. Luonnon, eläinten ja ihmisten hyvinvointi, pienyrittäjyys erityisesti maaseudulla, yritysten, julkissektorin ja yhdistysten yhteistyö laadukkaiden palvelujen kehittämiseksi ja palvelujen saatavuus niin erityisryhmille, heikossa työmarkkina-asemassa oleville kuin työuupuneillekin ovat kaikki sosiaalisen kestävän kehityksen ytimessä. Palvelujen käyttäjille luontoperustaiset hyvinvointipalvelut tuovat tukea kuntoutumiseen ja paranemiseen ja tarjoavat mahdollisuuksia virkistymiseen, osallistumiseen, voimaantumiseen ja yhdessä kokemiseen sekä turvan ja hyväksynnän tunteisiin (Vrt. THL Sosiaalisesti kestävä kehitys, STM 2020.).

LISÄÄ AIHEEN YMPÄRILTÄ / RELATED POSTS

Savonia tuottaa kulttuurista hyvinvointia

Käsityö ja psyykkinen hyvinvointi käsityön tutkimuskentässä

Taidetoimintaa vai terapiaa? Sairaala- ja hoivamusiikkityön lähtökohtia ja kehitystyötä

Sosiaalinen kaverirobotti avuksi hoitotyöhön