Janika Lindström, Karoliina Nikula & Tepi Salo
Tässä artikkelissa tarkastelemme Laurea-ammattikorkeakoulun kokemusasiantuntijakoulutusta, joka on suunnattu rikostaustaisille ihmisille. Vastaamme kysymykseen: Miten katujen asiantuntijat ammattikorkeakoulussa tukevat korkeakoulujen eettistä kestävyysosaamista? Osoitamme artikkelissa, miten KEIJO-kokemusasiantuntijakoulutus pedagogisena menetelmänä tukee korkeakoulun eettistä kestävyysosaamista. Kokemusasiantuntija Tepi Salon mukaan kokemusasiantuntijakoulutus oli todella upea, mutta isoin merkitys oli sillä, että pääsimme tämän kautta takaisin yhteiskuntaan.
Laurea-ammattikorkeakoulu on kehittänyt hankeyhteistyössä järjestöjen kanssa Keijo-kokemusasiantuntijakoulutuksen, joka on suunnattu rikos- ja päihdetaustaisille. Koulutuksessa rikos- ja päihdetaustaiset henkilöt osallistuvat kokemusasiantuntijakoulutukseen, joka sisältää kolme kuukautta kokopäiväistä opiskelua Laurea-ammattikorkeakoulussa sekä kolmen kuukauden harjoittelujakson työelämässä. Keijo-kokemusasiantuntijakoulutuksen käyneillä henkilöillä on monilla taustallaan kokemuksia rikosseuraamus- ja päihdekuntoutusasiakkuudesta. Osa kokemusasiantuntijoista on kokenut myös asunnottomuutta sekä hyvinvointipalveluiden aukkokohdista putoamista elämänsä eri vaiheissa.
Monien kokemusasiantuntijoiden asiantuntijuus on rakentunut varsin rankoista elämänkokemuksista. Tämä kaduilla rakentunut asiantuntijuus tarjoaa hiljaista tietoa, jota tarvitsemme, kun kohtaamme ihmisiä ja yhteisöjä, jotka ovat varsin kaukana valtaapitävistä auktoriteeteistä ja joilla on vielä matkaa siihen, että luottamus viranomaisia kohtaan olisi saavutettu. Salon mukaan on kunniallista olla katujen asiantuntija, koska se tarjoaa mahdollisuuden tasa-arvoiseen dialogiin yhteiskunnassamme marginaalissa elävien ja sorrettujen kanssa. Kokemusasiantuntija Tepi Salon mukaan monet kaduilta omaksutut asiat rakentavat asiantuntijuutta, jollaista koulujen penkeillä istumalla opita. Katujen asiantuntijat tietävät, mikä oikeasti auttaa ja miten palvelut ovat aidosti asiakaslähtöisiä.
Danielssonin ja Aaltosen (2017) tutkimuksessa rikosseuraamuksen ankaruuden ja työmarkkina-aseman välillä on havaittu yhteys siten, että työssä olevien osuus on pienin ehdottomasti tuomittujen keskuudessa. Rikosseuraamuslaitoksen työtoiminnan linjauksissa (2013, 6) todetaan, että työtoiminta tukee vankeja rikoksettomaan elämään edistämällä heidän työllistymisedellytyksiään ja työllistymistään. Ahon ja Mäkiahon selvityksen (2016, 26) mukaan työnantajien työntekijöihinsä kohdistamat osaamis- ja muut vaatimukset jatkuvasti kasvavat kiristyvän kansainvälisen kilpailun ja tuottavuuden kasvupaineiden myötä. Rikostaustaisilla työura on tavallisesti tuomioiden vuoksi katkonainen, eikä heillä välttämättä ole riittävää koulutusta avoimien markkinoiden työvoiman keskinäisessä kilpailussa. Rikostaustaisten työllisyyden tukemiseen tarvitaan toimenpiteitä sekä vankeudessa että sen jälkeen.
KEIJO-koulutusmalli
Hankkeen päättyä kokemusasiantuntijakoulutus on toteutunut Laureassa työvoimakoulutuksena. Lisäksi Laureassa toteutetaan parhaillaankin hanketyön kautta myös täydennyskoulutusta jo koulutetuille kokemusasiantuntijoille digitaalisuuteen ja verkko-osaamiseen liittyvissä taidoissa. Kokemusasiantuntijaksi kouluttautuminen tai kokemusasiantuntijatehtävissä toimiminen voidaan ymmärtää yhdeksi vaiheeksi kuntoutumisessa ja elämässä eteenpäin menemisessä. Se mahdollistaa, että avun vastaanottajasta voi tulla sen antaja tai palvelujen kehittäjä (Hietala & Rissanen 2015). Keijo-kokemusasiantuntijakoulutuksen malliin sisältyy teoriaopetuksen lisäksi myös työharjoittelu, joka on merkittävästi edistänyt kokemusasiantuntijoiden siirtymiä työelämään. Hankkeen aikana Keijo-koulutuksesta työelämään tai koulutukseen siirtyi Uudellamaalla yhteensä 68 prosenttia koulutuksen käyneistä (Schellhammer & Salmi 2020, 104).
Teoria ja keskeiset käsitteet
Kestävään kehitykseen kuuluu ulottuvuudet: ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen & kulttuurinen (Ympäristöministeriö). KEIJO-koulutus on esimerkki koulutuksen kestävästä kehityksestä erityisesti sosiaalisen ulottuvuuden saralla (Nikula 2022). Se vahvistaa osallisuutta ja lisää yhteenkuuluvuutta (Nikula ja Lindström 2021).
KEIJO-toiminnan taustalla voidaan nähdä myös Arenen kestävän kehityksen ja vastuullisuuden ohjelman edistäminen erityisesti saavutettavuuden osalta: ”jotta jokainen voi tavoitella koulutusta ja osaamista perhetaustasta, sukupuolesta, kielestä, etnisestä taustasta, kansallisuudesta, toimintarajoitteesta, asuinpaikasta tai muusta yksilöstä riippumattomasta tekijästä riippumatta.” (Arene 2020). Taustalla voidaan nähdä myös YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden edistäminen: ”Taata kaikille avoin, tasa-arvoinen ja laadukas koulutus sekä elinikäiset oppimismahdollisuudet.” (Agenda 2030, kohta 4).
KEIJO-koulutus ja toimintamalli voidaan oikeastaan käsitteellistää toivon pedagogiikkana. Kestävyys ja toivo on olemuksellisesti sidottu yhteen. Värrin (2022) mukaan kasvatus ja toivo on sidottu yhteen. Värrin mukaan kasvattaja on ”tuomittu toivoon”, eikä kasvattajalla ole oikeutta viedä nuorelta (tai opiskelijalta) toivoa (Värri 2022) – vaan itseasiassa juuri päinvastoin, kasvattaja tarjoilee ja muotoilee toivonnäköaloja. Toivoa on sanoitettu mm. toteamalla, että jos meillä ei ole toivoa, meillä ei ole enää mitään (Heikkinen 2022). Tämä kuvastaa toivon voimaa ja se on myös KEIJO-toimintamallin ytimessä.
Ammattikorkeakoulussa kurssien tulisi kestävyyden näkökulmasta olla niin ketteriä, että niitä pystytään muokkaamaan ripeämmin kuin kokonaista opetussuunnitelmaa. Laureassa on kehitetty ja käytössä LbD-pedagoginen malli (eli kehittämispohjainen oppiminen), josta KEIJO-koulutusmalli on yksi erittäin toimiva sovellus. LbD antaa joustavia ja ketteriä mahdollisuuksia sitoa opinnot osaksi kestäviä ratkaisuja osana projekteja ja työelämää (kts. myös Nikula 2022; kts. LbD:stä lisää Juvonen 2018).
Tulokset: Esimerkit pedagogisista case-kuvauksista
Seuraavaksi esittelemme erilaisia esimerkkejä siitä, miten kokemusasiantuntijoiden kokemustietoa on integroitu osaksi opetusta korkeakoulussa.
Tarinat desistanssista ja toipumisesta
Rikostaustaisilla kokemusasiantuntijoilla voidaan olettaa olevan kokemusta rikollisuudesta irrottautumisesta. Monella heistä on omakohtaista kokemusta myös toipumisesta. Eri opintojaksoilla kokemusasiantuntijoiden tarinoiden kautta tulee näkyväksi, millaisia ovat olleet heidän elämässään lähtökohdat, kun he ovat tehneet rikoksia tai aloittaneet päihteiden käytön. Myös desistanssiin eli rikollisuudesta irrottautumiseen ja toipumiseen liittyvät kertomukset ovat tärkeitä, koska tulevilla sote-alan ammattilaisilla on mahdollisuus oppia niistä, millaiset asiat ovat myötävaikuttaneet syrjäytymiseen ja millaista tukea muutostyöskentelyssä tarvitaan. Kokemusasiantuntijoiden kertomien kokemuksien kautta tulee näkyväksi sellaiset kokemusmaailmat, joissa sosiaali- ja rikosseuraamusalan asiakkaat ovat, kun ammattilaiset kohtaavat heitä työssään.
Palveluiden kehittäminen
Kokemusasiantuntija ovat osallistuneet opiskelijoiden kanssa palveluiden kehittämiseen. Opiskelijat ovat haastatelleen kokemusasiantuntijoita ja selvittäneet heidän kokemuksiaan eri palveluista. Haastatteluiden pohjalta opiskelijat ovat laatineet suositukset palveluiden kehittämisestä. Nämä suositukset on esitetty seminaarissa, jossa kokemusasiantuntijat opponoivat opiskelijoiden työt. KEIJO-opiskelijat ovat olleet mukana esimerkiksi toteuttamassa simulaatiopedagogisia harjoituksia osana THL:n ja Laurean täydennyskoulutusta, jossa mm. simulaatiopedagogisin menetelmin kehitettiin rikos- ja riita-asioiden sovittelua yhdessä sovittelutoimistojen työntekijöiden ja kokemusasiantuntijoiden kanssa.
Palvelumuotoilu
Opintojaksoilla kokemusasiantuntijat ovat osallistuneet yhdessä opiskelijoiden kanssa palvelumuotoiluprosesseihin. Kokemusasiantuntijat tuovat asiakasnäkökulmia sosiaali- ja terveyspalveluista, joita he kehittävät yhdessä opiskelijoiden kanssa. Esimerkiksi päihdepalveluiden kohdalla palveluiden saavutettavuutta ja kestoa on kehitetty. Lisäksi kuntoutukseen on lisätty vertaistukea.
Luovat menetelmät
Laurea-ammattikorkeakoulussa erilaisia luovia menetelmiä on käytetty alan ammattilaisten täydennyskoulutuksessa ja näihin koulutuksiin on osallistunut myös kokemusasiantuntijoita. Luovat menetelmät ovat tarjonneet mahdollisuuden erilaisten roolien harjoittelemiseen sekä ammatillisen toiminnan käsittelyyn yhdessä kokemusasiantuntijoiden kanssa. Teoriaopetukseen luovat menetelmät tarjoavat mahdollisuutta päästä käsittelemään ammatillisia kohtaamisia ja tunnistamaan niihin liittyen asiakasta edustavan kokemusasiantuntijan tunnetasoon liittyviä kokemuksia.
Pohdinta
Olemme edellä osoittaneet, miten KEIJO-kokemusasiantuntijakoulutus pedagogisena menetelmänä tukee korkeakoulun eettistä kestävyysosaamista: Rikostaustaisten dialogi tuo opetukseen mukaan sellaisten ihmisten äänet, joita yhteiskunnassa kuullaan varsin vähän. KEIJO-pedagogia on toivon pedagogiaa: Parhaimmillaan sinä tarjotaan uusia mahdollisuuksia, löydetään merkityksellisyyttä ja otetaan rikostaustaiset kehittämään sekä muuttamaan palvelujärjestelmää ja yhteiskunnan rakenteita yhdessä ammattilaisten kanssa. Kestävyys (engl. sustainability) tarkoittaa sanan mukaisesti sustain + able eli ylläpitää kyvykkyyttä. KEIJO-koulutusmallilla ylläpidetään ja monipuolistetaan yksilöiden kyvykkyyttä sekä vahvistetaan korkeakoulujen saavutettavuutta, lisätään aitoa osallisuutta ja ehkäistään syrjäytymistä. Korkeakoulu on monelle rikostaustaiselle ollut aivan uusi maailma, johon on päässyt mukaan: se on tuonut tervetulleita ja tarpeellisia uusia verkostoja: suhteita työelämään, yhteistyökumppaneita, ystäviä ja aukaissut silmiä omalle potentiaalille. Koulutus on myös vähentänyt rikostaustaisten kokemaa stigmaa, kun omaa taustaansa on saanut työstää ja menneitä kokemuksiaan hyödyntää.
Lopuksi voimme vastata alussa esittämäämme kysymykseen: Miten katujen asiantuntijat ammattikorkeakoulussa tukevat korkeakoulujen eettistä kestävyysosaamista? Merkityksellistä kestävyyden kannalta on yhteenkuuluvuus ja osallisuus. Erityistä KEIJO-koulutusmallissa on mm. se, että ammattikorkeakoulun kampuksen ovet on avattu rikostaustaisille, ja heidät on aidosti otettu osaksi korkeakouluyhteisöä. ”Ei ole heitä ja meitä”. Tepi Salon mielestä hänet kohdattiin koulutuksessa arvokkaana ihmisenä, jossa hänen kokemuksensa nähtiin uniikkeina ja tärkeinä. “Paluu koulunpenkille” tarjosi Salolle myös korjaavan kokemuksen ja hänelle syntyi motivaatio opiskella lisää.
KEIJO-koulutus tarjoaa mahdollisuuden opiskella korkeakouluopintoja maksuttomasti, harjoitella samalla työelämätaitoja, saada voimaannuttavia opiskelukokemuksia ja toimia vertaisena korkeakouluyhteisön jäsenenä. Rikostaustaiset kokemusasiantuntijat kampuksella rikastuttavat korkeakouluyhteisöä ja tarjoavat arvokasta kokemustietoa teoriatiedon rinnalle. Vaikuttaa siltä, että yhteiskunnallisesti KEIJO-koulutus on vaikuttanut asenteisiin muuttaen niitä myönteisemmiksi; rikostaustaisten asenteita viranomaisia kohtaan, ja toisaalta opiskelijoiden ja eri yhteistyötahojen asenteita rikostaustaisia kohtaan. Koulutusmalli elää: Parhaillaan sitä kehitetään myös osana “Empowering people towards inclusive society” -tutkimushanketta (VoimaProfi).
Kirjoittajat
Janika Lindström toimii lehtorina Laureassa ja hän on kehittänyt rikostaustaisille suunnattua kokemusasiantuntijakoulutusta sekä tutkinut rikostaustaisten kokemusasiantuntijuutta.
Karoliina Nikula on yliopettajana Laureassa ja Kokemusasiantuntijat verkossa -hankkeen projektipäällikkö.
Tepi Salo on suorittanut Laureassa kokemusasiantuntijakoulutuksen ja toimii tällä hetkellä Etelä-Savon Vapautuvien Tuki ry:ssä työntekijänä.
Lähteet
Agenda2030. Kestävän kehityksen tavoitteet. https://um.fi/agenda-2030-kestavan-kehityksen-tavoitteet
Aho S. & Mäkiaho A. (2016). Krooninen työttömyys. Pitkään avoimien työmarkkinoiden ulkopuolella olleiden työttömien määrää ja rakennetta sekä työttömyyden dynamiikkaa Suomessa vuosina 2005–2013 selvittävä tutkimus. Valtioneuvoston selvitys ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 20/2016.
Arene2020. Kestävä, vastuullinen ja hiilineutraali ammattikorkeakoulu. Ammattikorkeakoulujen kestävän kehityksen ja vastuullisuuden ohjelma. https://www.arene.fi/wp-content/uploads/Raportit/2020/Kest%C3%A4v%C3%A4%20vastuullinen%20ja%20hiilineutraali%20ammattikorkeakoulu.pdf?_t=1606145574
Danielsson, P. & Aaltonen, M. (2017) Vankeusrangaistukseen tuomittujen työmarkkinoille osallistuminen seuraamuksen jälkeen. Yhteiskuntapolitiikka, 82 (5), 538–548.
Heikkinen, H. (2022). Kestävyyskasvatus: kohti planetaarista viisautta ja kestävää toivoa. Luento Haaga-Helian Vastuullisuus -seminaarissa 11.3.2022.
Hietala, O. & Rissanen, P. (2015). Opas kokemusasiantuntijatoiminnasta. Kuntoutussäätiö ja Mielenterveyden keskusliitto.
Juvonen, S. (2018). THE ANSWER IS PROJECT-STUDIES! LEARNING INTEGRATION WITH RESEARCH AND DEVELOPMENT PROJECTS. Conference Paper. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/143563/Juvonen.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Nikula, K. (2022). Kestävyys ja toivo. Laurea Journal. https://journal.laurea.fi/kestavyys-ja-toivo/#b08ad779
Nikula, K. & Lindström, J. (2021). Kokemusasiantuntijat tuovat mukanaan osaamistaan ja kokemuksiaan korkeakouluyhteisöön. Laurea Journal. https://journal.laurea.fi/kokemusasiantuntijat-tuovat-mukanaan-osaamistaan-ja-kokemuksiaan-korkeakouluyhteisoon/#b08ad779
Rikosseuraamuslaitos 2013. Työtoiminnan linjaukset vuosille 2013–2020.
Schellhammer-Tuominen, M. & Salmi, E. (2020). Keijo-hanke työllistymistä edistämässä. Teoksessa: E. Salmi, J. Lindström & M. Schellhammer-Tuominen (toim.) Maailma tarvitsee Keijoja. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/352504/Laurea%20julkaisut%20151.pdf?sequence=5&isAllowed=y
VoimaProfi -hanke. Verkkosivu: Empowering People towards Socially Inclusive Society – Laurea-ammattikorkeakoulu
Värri V-M. (2022). Kasvatuksen metaetiikan peruskysymyksiä ekokriisin aikakaudella. Luento Haaga-Helian Vastuullisuus -seminaarissa. 11.3.2022.
Abstract
The purpose of this article was to establish how the expert by experience training supports the ethical sustainability at Laurea University of Applied Sciences. Based on the experiences of expert-by-experience educational programme organized for people with a history of crime and substance abuse, experts by experience provided important expertise in teaching and service development.
Experts by experience stories related to desistance from crime and recovery from crime were seen as opportunities for pedagogical cooperation. Experienced experts have participated in the development of services with students. Laurea University of Applied Sciences master students have interviewed experienced experts and found out their experiences with different services. Based on the interviews, the students have prepared recommendations for the development of services. In addition, creative methods have provided an opportunity to practice different roles as well as to handle professional activities together with experts by experience.
The inclusion of experts by experience with history of crime in the university community was felt very meaningful. It helped to dispel the stigma associated with their criminal background. People with a history of crime also recognized their own strengths and found paths to education and working life. This all strengthens ethical sustainability of individuals, organization, and the community of higher education institution.