Tanja Kähkönen, Ulla Asikainen, Liisa Timonen & Paavo Pelkonen
Karelia-ammattikorkeakoulu toteutti kolmen kuukauden pituisen kansainvälisen kesäkoulun 24 kiinalaiselle maisterivaiheen opiskelijalle kesä–elokuussa 2019. Kesäkoulun yhteistyökumppaneina olivat Itä-Suomen yliopisto, Finland University, Riveria ja EduSilva ry. Kesäkoulu oli ensimmäinen avaus yhteistyöstä kiinalaisen Northwest A&F Universityn (NWAFU) kanssa. Opintojen teemana oli kestävä biotalous ja luonnonvarojen käyttö. Opiskeluohjelmaan sisältyi luentoja, ohjattuja ja itsenäisiä ryhmätöitä, maasto-opiskelua metsässä sekä organisaatio- ja yritysvierailuja. Kesäkoulu toteutettiin pääasiassa Joensuussa ja sen lopussa kiinalaiset opiskelijat pääsivät tutustumaan myös kestävään metsätalouteen ja luonnonvarojen käyttöön Kainuussa ja Lapissa. Kurssin järjestämisestä Karelia-ammattikorkeakoulussa kiitos kuuluu Itä-Suomen yliopiston emeritusprofessori Paavo Pelkoselle, jonka lähes 20 vuotta jatkunut yhteistyö kiinalaisen NWAFU-korkeakoulun kanssa konkretisoitui tällä kertaa kesäkoulun muodossa.
YK:n Agenda 2030:n mukaisista kestävän kehityksen tavoitteista kesäkoulu edisti erityisesti tavoitetta 17 ”Tukea vahvemmin kestävän kehityksen toimeenpanoa ja globaalia kumppanuutta”. Kesäkoulu edisti laajasti kestävän kehityksen valmiuksien kehittämistä erityisesti metsäalaan ja luonnonvarojen käyttöön liittyen juuri sellaisten opiskelijoiden parissa, joilla on näihin aito vaikuttamismahdollisuus kotimaassaan tulevaisuudessa. Kiinassa metsien käyttöä edistetään erityisesti ympäristönäkökulmista. Kesäkoulun laaja metsiin liittyvä sosiaalisen, ekologisen ja taloudellisen kestävyyden näkökulma tukee globaalia kumppanuutta kestävän kehityksen edistämisessä.
Useiden sidosryhmien kumppanuutta
Kesäkoulussa toteutui onnistuneesti useiden sidosryhmien välinen kumppanuus Agenda 2030:n mukaisesti, koska sen toteutukseen osallistui niin julkisen ja yksityisen sektorin kuin kansalaisyhteiskunnan toteuttajia oman asiantuntijuutensa kautta. Agenda 2030:ssa useiden sidosryhmien kumppanuudet on mainittu erityiseksi haasteeksi. Karelia-ammattikorkeakoulun koordinoimassa kesäkoulussa sidosryhmien välinen kumppanuus maakunnallisten koulutusalan toimijoiden välillä oli saumatonta. Kesäkoulun toteutuksessa konkretisoitui myös se, että kestävän kehityksen edistämisessä tarvittavaa asiantuntijuutta löytyy yhteiskunnassa laajasti eri toimijoiden parista. Kesäkoulu myös osoitti, että kumppanuuksien etsinnässä kannattaa olla avoin yritysten lisäksi myös kansalaisyhteiskunnan toimijoiden suuntaan, joiden asiantuntijuus voi olla hyvinkin laajaa taustahenkilöidensä osaamisen kautta.
Kokemusten kautta kestävän kehityksen konkretian edistämiseen
Kiinalaisille opiskelijoille opiskelu Pohjois-Karjalan puhtaan luonnon ja rauhallisen kaupunkiympäristön keskellä vahvisti konkreettisten esimerkkien kautta oppimiskokemuksia, joita opiskelijat kykenivät havainnoimaan lähiympäristössään myös vapaa-ajalla. Opiskelijat kiinnostuivat esimerkiksi jokamiehen oikeuksiin kuuluvasta marjojen poiminnasta tutustumalla tekemisen kautta konkreettisesti kestävän metsäbiotalouden käytäntöihin. Kiinassa jokamiehen oikeuksia ei metsien käytön osalta ole, joten opiskelijat kykenivät Suomessa tutustumaan maailmaanlaajuisestikin ainutlaatuiseen tapaan hyödyntää metsiä yhteiseksi hyväksi. Kesäkoulu mahdollisti oppimisen ja ajattelun monipuolistamisen suomalaisista kestävän kehityksen kokemuksista. Kestävän kehityksen konkretia on erilainen eri maissa, eivätkä suomalaiset mallit ole sellaisenaan siirrettävissä maiden välillä vaan toimivat oppimiskokemuksina, joita opiskelijat voivat myöhemmin työelämässään ollessaan käyttää mahdollisen inspiraation lähteenä kestävän kehityksen edistämiseksi.
Opiskelijoiden ja toimijoiden kokemuksia
Vaikka laajan kesäkoulun suunnittelu ja monipuolisen, usean toimijan ja kansainvälisen opiskelijaryhmän koordinointi lyhyellä valmisteluajalla oli haastava työ, lopputulos tyytyväisten opiskelijoiden ja kumppaneiden muodossa oli erittäin palkitseva Karelia-ammattikorkeakoulun kannalta tarkasteltuna. Kesäkoulun järjestäminen on myös toiminut konkreettisena esimerkkinä Pohjois-Karjalan alueen koulutustoimijoiden välisestä yhteistyöstä monipuolisen kokonaisuuden tuottamisen ja toteuttamisen osalta ollen samalla tärkeä askel kansainvälisen yhteistyön ja koulutusviennin yhteiseen alueelliseen kehittämiseen. Juuri tämän tyyppisiä ponnisteluja myös alueellisesti tarvitaan enemmän kestävään kehitykseen liittyvien kumppanuuksien edistämiseksi.
Opiskelijoilta pyydettiin kurssin lopussa kirjallista palautetta, jonka vastauksia analysoitiin teemoittain. Opiskelijoiden kokemuksissa korostui erityisesti suomalaisteen metsäbiotalousketjuun tutustuminen, joka oli opiskelijoille täysin uutta. Myös osallistava keskustelu ryhmässä oli opiskelijoille uusi oppimismenetelmä, josta Karelia-ammattikorkeakoulu sai positiivista palautetta opiskelijoilta. Kestävän kehityksen edistäminen voi siis tapahtua myös melko pienin opetusmenetelmiin liittyvin valinnoin. Karelia-ammattikorkeakoulu on valmis toteuttamaan vastaavantyyppisen kesäkoulun myös muista, kestävää kehitystä ja globaalia vastuuta tukevista teemoista kesäkoulun oppeja hyödyntäen.
Kirjoittajat
Tanja Kähkönen, Maatalous- ja metsätieteiden maisteri, projektipäällikkö, Karelia-ammattikorkeakoulu
Ulla Asikainen, Maatalous- ja metsätieteiden maisteri, koulutuspäällikkö, Karelia-ammattikorkeakoulu
Liisa Timonen, Yhteiskuntatieteiden maisteri, Kasvatustieteiden tohtori, kansainvälisten asioiden päällikkö, Karelia-ammattikorkeakoulu
Paavo Pelkonen, Maatalous- ja metsätieteiden tohtori, Emeritusprofessori, Itä-Suomen yliopisto ja EduSilva ry
