Salla Huttunen
Keväällä julkaistu World Economic Forumin (WEF) raportti, Future of Jobs Report 2023, kertoo, että uuden teknologian käyttöönotto on yhä keskeinen ajuri organisaatioiden toiminnan uudistajana. Samaan aikaan erilaisia digitalisaation suomia mahdollisuuksia hyödynnetään entistä laajemmin niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla. Teknologioista raportissa mainitaan erityisesti massadata, pilvilaskenta ja tekoäly, jotka vaikuttavat yritysten toimintaan tulevina vuosina. Toiseksi tärkeimpänä ajurina tunnistetaan vastuullisuuden teemat ja ESG-standardien (Environmental, Social, and Governance) käyttöönotto yritystoiminnassa. Näiden suoraan yritysten omassa toiminnassa näkyvien ajurien jälkeen toimintaan vaikuttavat makrotalouden kehitys, kuten elinkustannusten nousu ja hidas talouskasvu.
Uusilla toimintatavoilla ja liiketoiminnan kehityksellä on suora vaikutus osaamistarpeisiin ja ammattikuvien kehitykseen. Tämä tulee näkymään myös työmarkkinoiden rakenteellisena muutoksena, jolloin ammatteja ja tehtäviä katoaa samalla kun uusia syntyy. WEF:n keräämän datan mukaan nettovaikutus olisi negatiivinen ja arvio on, että noin 2 % töistä poistuu pysyvästi. Korkeakoulutuksen osalta huojentava – joskaan ei yllättävä – tieto on, että koulutustoimialalla työvoimatarve kasvaa mm. jatkuvan oppimisen tarpeiden myötä.
Tämän UAS Journal -numeron teema, Digivisio, digitaalinen siirtymä, pedagogiikan kehittäminen, elää ajassa ja kertoo kattavasti, miten digitaalinen siirtymä ilmenee korkeakouluissa, opetuksessa ja oppimisessa, tarjonnassa ja hallinnossa niin yksittäisissä korkeakouluissa kuin laajemmassa kontekstissa. Kirjoituksista voimme lukea, miten digitalisaation mahdollisuudet nähdään moninaisina ja vuosikymmenten takaiset yritykset mallintaa analogista toimintaa digitaaliseen on jo ohitettu.
Samalla kun digitalisaatio häivyttää fyysiset etäisyydet, se mahdollisesti kasvattaa muita vuorovaikutuksen esteitä. Siksi ei ole yllättävää, että moni kirjoittaja korostaa ihmisten välisen yhteyden synnyttämisen tärkeyttä. Ihmislajille tyypillinen piirre, tarve kuulua joukkoon, ei ole yhtään vähemmän merkityksellinen digitaalisissa ympäristöissä, ja tämän ovat myös pedagogit tunnistaneet. Monessa kirjoituksessa mainitaan yhteenkuuluvuuden tunne, yhteisöllisyys, verkostot ja verkottuminen, kokemuksellisuus, luottamus ja tuttuuden tunne, vuoropuhelu, vastavuoroisuus, yhteistyö ja avoimuus. Ei ole sattumaa, että monelle tuttuja arjen sovelluksia kutsutaan yleisnimellä ”sosiaalinen media”.
Yhteisöllisyyden ja yhteenkuuluvuuden synnyttämiseksi on nähtävä vaivaa ja sille on annettava aikaa. Samalla on kiinnitettävä huomiota aitoon inkluusioon: saavutettavuus ja käytettävyys on suunniteltava huolella, jotta monenlaiset oppijat pääsevät ponnistamaan samalta viivalta.
Korkeakoulut eivät ainoastaan hyödynnä digitalisaation tuomia työkaluja ja järjestelmiä, vaan myös kehittävät niitä. Digitaalinen siirtymä haastaa meitä kaikkia ajattelemaan toisin. Oppija- ja käyttäjälähtöisyys ovat hyviä lähtökohtia ajattelulle, monenlainen vuoropuhelu ja yhteistyö auttavat näkemään asioita monelta eri kantilta ja tuomaan yhteiseen kehitystyöhön parhaita aihioita.
Salla Huttunen, FT, vararehtori (TKI ja digitalisaatio), Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Salla.Huttunen(at)haaga-helia.fi.
Lähteet
Future of Jobs Report 2023 (2023). World Economic Forum Insight Report, https://www3.weforum.org/docs/WEF_Future_of_Jobs_2023.pdf, haettu 24.9.2023.
