Niila Tamminen, Kati Selvenius, Leena Mäkinen, Anne-Maritta Talaslahti, Outi Valkki, Helena Turunen & Pirjo Aura
Nopea teknologian kehitys haastaa pedagogit kehittämään osaamistaan jatkuvasti. Heidän tulee ylläpitää digiteknologista tietämystään ja hyödyntää entistä paremmin erilaisia oppimisympäristöjä. Monet digitaaliset sovellukset mahdollistavat ja jopa edellyttävät myös pedagogisia muutoksia.
Pedagogit tarvitsevat yhä enemmän digiteknologisia taitoja. Pedagogiikan on taivuttava riittävästi ohjeistamaan työelämässä tarvittavien asioiden osaamista. Sen sijaan pedagogiikan ei tule ottaa kantaa siihen, mitä ja miten eri työvälineitä, virtuaalialustoja tai sovelluksia käytetään tai hyödynnetään opiskelun tukena tai työelämässä.
Virtuaaliset työskentely-ympäristöt
Uudet digitaaliset työskentely-ympäristöt tarjoavat parhaimmillaan immersiivisen, todentuntuisen oppimisympäristön ja autenttisen oppimiskokemuksen. Modernin virtuaaliympäristön tavoitteena on luoda inspiroiva ja motivoiva työympäristö, jossa oppijat ja eri sidosryhmät voivat olla vuorovaikutuksessa toistensa kanssa.
Monipuolisten ja laadukkaiden virtuaalisten oppimisympäristöjen käyttökokemuksia on jaettu useissa kansallisissa korkeakoulujen ja yritysten välisissä tapahtumissa, esimerkiksi Fone-hankkeen webinaareissa. Virtuaalitodellisuutta, tekoälyä, robotiikkaa ja 3D-tulostusta käytetään jo nyt monipuolisesti niin opiskelussa kuin työelämässäkin.
Virtuaaliympäristöt mahdollistavat esimerkiksi simulaatiot, pelien kaltaiset oppimistehtävät ja yrityselämän toimeksiannot, jossa oppija pääsee kehittämään luovasti ongelmanratkaisutaitojaan ja kriittistä ajatteluaan. Muun muassa sosiaali- ja terveysalalla, pelastusalalla ja liikennealalla voidaan turvallisesti harjaannuttaa ammatissa tarvittavia taitoja erilaisissa virtuaaliympäristöissä.
Korkeakouluyhteistyöstä esimerkkejä ovat CampusOnline.fi-portaali sekä Digivisio 2030 -hanke, jossa suunnitellaan sekä yliopistojen että ammattikorkeakoulujen yhteistä virtuaalista opiskeluympäristöä ja opintotarjontaa. Hankkeen kaikessa toiminnassa on perustana kestävä kehitys. Tavoitteena on, että erilaiset oppijat pystyisivät opiskelemaan omalla taitotasollaan laadukkaassa, motivoivassa ja kannustavassa työskentely-ympäristössä.
Muuttuva osaaminen
Teknologiaorientoitunut, moderni pedagogi kannustaa oppijoita ajattelemaan analyyttisesti ja kriittisesti. Tekoäly osaa sen, mitä sille opettaa, joten tiedon todenperäisyys täytyy aina tarkistaa. Virheiden mahdollisuus kasvaa, mitä kritiikittömämmin tekoälyyn luottaa. Siihen pitää suhtautua tukiälynä eikä absoluuttisena totuutena.
Oppimisen painopiste siirtyy luontevasti kohti oppijan omien tietojen ja yksilöllisten taitojen analysointia, arviointia sekä käytäntöön soveltamista. Esimerkiksi, jos suomen kieli on vielä haparoivaa, tehtävänannon voi tekoälyllä käännättää omalle äidinkielelle. Ohjelmoinnissa voidaan hyödyntää tekoälyä ohjelmakoodin toimivuuden testaamisessa sekä yksinkertaisten koodien toteuttamisessa.
Vuorovaikutus ja viestintä
Asiantuntijaosaaminen edellyttää monipuolisia vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja. Niitä voi kehittää myös digitaalisissa ympäristöissä samaan tapaan kuin kasvokkain tapahtuvissa sosiaalisissa kohtaamisissa. Samalla kehittyy myös ammatillinen identiteetti.
Digiteknologiset ratkaisut ja sovellukset ovat oleellinen osa tulevaisuuden oppimiskokemusta ja samalla myös kilpailuvaltti korkeakouluille. Koska opiskelijat ovat jo tottuneet erilaisten sähköisten alustojen käyttöön, pelillisyyteen ja virtuaaliympäristöihin, he miltei edellyttävät niiden hyödyntämistä opetuksessa.
Pedagoginen muutos kohti analysoivaa ja ymmärtävää oppimista tukee vahvasti opiskelijoiden siirtymistä työelämän asiantuntijoiksi. Pedagogien ainoa vaihtoehto on kehittää omia taitojaan ja pysyä ajan tasalla teknologian tuomista mahdollisuuksista: teknologian pyörteet haastavat tulevaisuudessa pedagogeja entistäkin enemmän.
Niila Tamminen, lehtori, Humanistinen ammattikorkeakoulu, niila.tamminen(at)humak.fi.
Kati Selvenius, FM, lehtori, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, kati.selvenius(at)haaga-helia.fi.
Leena Mäkinen, KTM, lehtori, Hämeen ammattikorkeakoulu, leena.makinen(at)hamk.fi.
Anne-Maritta Talaslahti, MBA, yrityselämä-asiantuntija & Sports Business Manager; lehtori, ICT- ja liiketoiminta, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, anne-maritta.talaslahti(at)haaga-helia.fi.
Outi Valkki, KM, tietojenkäsittelyn lehtori, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, outi.valkki(at)haaga-helia.fi.
Helena Turunen, KTT, yliopettaja, Hämeen ammattikorkeakoulu, helena.turunen(at)hamk.fi.
Pirjo Aura, tradenomi (YAMK), TKI-asiantuntija, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, pirjo.aura(at)haaga-helia.fi.
Lähteet
Digivisio 2030 -hanke. https://digivisio2030.fi/perustietoa-digivisio-2030-hankkeesta/.
Euroopan komissio, Koulutuksen, nuorisoasioiden, urheilun ja kulttuurin pääosasto. Tekoälyn ja datan käyttö opetuksessa ja oppimisessa – eettiset ohjeet opettajille, Euroopan unionin julkaisutoimisto. 2022. https://data.europa.eu/doi/10.2766/560e.
Joshi, M.; Könni, P.; Mäenpää, K.; Mäkinen, L.; Pilli-Sihvola, M.; Rautiainen, T.; Timonen, P. & Valkki, O. 2020. Verkkotutkinnot. Turun ammattikorkeakoulun raportteja 269. Turku: Turun ammattikorkeakoulu.
Kohti oppimisen uutta ekosysteemiä. eAMK. Toim. Minna I. Koskinen, Rika Nakamura, Helmi Yli-Knuuttila ja Paula Tyrväinen. 2020. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-830-562-3.
