Francesca Cucinotta & Santeri Koivisto
Tämä UAS Journalin numero valottaa hyviä käytäntöjä liittyen muun muassa kansainvälisten opiskelijoiden valintaan, suomen kielen oppimiseen, korkeakoulujen vastuullisuuteen, Suomeen integroitumiseen ja kansainväliseen rekrytointiin. Toivottavasti artikkelit luovat myös uskoa suomalaisten supervoimaan eli vahvaan yhteistyöhömme korkeakoulusektorilla ympärillämme tapahtuvista muutoksista huolimatta. Koulutusviennin ja kansainvälisten opiskelijoiden rekrytoinnin merkitys Suomelle on kasvanut huomattavasti viime vuosina ikäluokan pienentyessä ja hyvinvointiyhteiskunnan tulopohjaa mietittäessä.
Vuoden lopussa päättyvällä rahoituskaudella korkeakoulujen strategisen perusrahoituksen kansainvälisyysohjelma, Opetus-ja kulttuuriministeriön (OKM:n) rahoittamat korkeakoulujen globaalihankkeet sekä parlamentaarinen Talent Boost -ohjelma ovat korostaneet koulutusvientiä ja yhteiskuntamme tarvetta kansainvälisten osaajien panokseen sekä koulutuksessa että työllisyyden kehityksessä. Näiden ohjelmien rahoituksen päättyessä kuljemme kohti lukuvuosimaksullisen koulutuksen täyskatteellisuutta eli opiskelijan maksamien lukuvuosimaksujen tulee kattaa koulutuksen kustannukset. Tilanne tulee varmasti muuttumaan apurahojen laajuuden osalta ja tekee koulutukseen rekrytoinnista entistä haasteellisempaa. Mielenkiintoista on myös seurata, miten jo kehitetyt palvelut ja kansainvälisten ohjelmien tarjonta kehittyy.
Korkeakoulut ovat neuvotelleet kevään ja syksyn mittaan omaa strategiaansa tukevasta strategisesta rahoituksesta OKM:n kanssa. Seuraavalla rahoituskaudella lukuvuosimaksullinen koulutus kuitenkin vielä tuplaa tuoton, korkeakoulun saadessa rahoituksensa sekä EU/ETA-maiden ulkopuoliselta opiskelijalta että rahoitusmallin kautta tutkinnosta. Rahoituskanava onkin muodostunut houkuttelevaksi suomalaisille korkeakouluille ja suurin osa korkeakouluista on lisäämässä huomattavasti kansainvälisten ohjelmiensa sisäänottoa.
Samaan aikaan koulutus- ja työperäinen maahanmuutto näyttäytyy välttämättömänä Suomelle, jos kaikki alueet halutaan pitää asuttuina ja palvelut toiminnassa. Työllisyyden kehitys ei lyhyellä tähtäimellä näytä valoisalta, mutta käännettä parempaan on toivottavasti tulossa. Pitkällä tähtäimellä väestönkasvun edellytykset heikkenevät edelleen väestön vanhetessa eli kansainvälisten opiskelijoiden rekrytoinnille on paljon painetta.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on myös nostanut vastuullisuuden tematiikkaa kansainvälistymisessä maailman muuttuessa ja globaalien haasteiden vaikuttaessa myös korkeakoulujen toimintaan. OKM:n mukaan kansainvälisen yhteistyön hyödyt ovat merkittävät, mutta samalla yhteistyöhön voi sisältyä riskejä. Vastuullisessa kv-yhteistyössä riskit ja hyödyt ovat tasapainossa. Rehtorien neuvostojen ja OKM:n yhteisen ryhmän tehtävänä on luoda yhteistä tilannekuvaa korkeakoulutukseen ja tutkimukseen suuntautuvista uhkista ja mahdollisuuksista.
Korkeakoulussa ajattelemme vastuullisuuden käytännössä olevan sitä, että korkeakoulu ei maksimoi taloudellisia hyötyjä, vaan varmistaa laadukkaan opetuksen ja opiskelijan sopeutumisen uuteen kulttuuriin ja ympäristöön. Omassa toiminnassamme meidän tulee toimia eettisesti ja läpinäkyvästi opiskelijan oikeuksia kunnioittaen ja mahdolliset kustannukset reilusti ja selkeästi hinnoitellen. Kannattaa myös muistaa, että opiskelijat opiskelevat omaa elämäänsä ja akateemista kehitystään varten, eivät vain tullakseen suomalaisiksi veronmaksajiksi.
Monimuotoisuuden ja inklusiivisuuden edistäminen on olennainen osa vastuullista kansainvälistymistä. Korkeakoulujen tulee tukea toimia, joissa kaikki tuntevat olonsa tervetulleiksi ja arvostetuiksi, taustastaan riippumatta. Tämä edellyttää ymmärrystä, aktiivisia toimia ja kulttuurienvälisen ymmärryksen edistämistä koko yhteisössä.
Koulutusvienti tuottaa jo tulojakin kansallisesti. Opetushallituksen Education Finlandin jäsenkyselyn mukaan koulutusviennin arvo oli vuonna 2022 yhteensä 773 miljoonaa euroa ja nousua edellisvuodesta oli 20 prosenttia. Koulutusvienti sisältää koulutukseen ja osaamiseen liittyvää palvelu- ja tavaravientiä, kuten koulutusratkaisujen tai oppimateriaalien ja -ympäristöjen myyntiä ulkomaille. Koulutusviennin kokonaisarvoon lasketaan lisäksi ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden kouluttaminen Suomessa.
Liikevaihdosta suurin sektori on oppimateriaalit ja seuraavaksi suurin korkeakoulujen tutkintokoulutus- ja konsultointipalvelut. Koulutusvienti on siis lähtenyt kasvuun ja korkeakouluina olemme siirtyneet tähän maailman laajuiseen koulutusliiketoimintaan.
Samaan aikaan maahantuloon liittyvät muutokset lainsäädännössä ja oleskeluluvissa ovat nostaneet esiin huolen koulutusperäisestä maahantulosta kanavana työllistymiseen matalapalkka-aloille. Useissa maissa paikalliset agentit tarjoavat palveluitaan korkeakoulupaikan hakemiseen ja maahantuloon liittyvien muodollisuuksien hoitamiseen. Maan tapa on toimia näin, ja vaikka korkeakoulu ei itse agenttia olisi palkannutkaan, toimii agentti kanavana opiskelijaan päin, halusimmepa tai emme.
Onkin tärkeää, että kaikki tahot ymmärtävät vastuunsa koulutusviennissä. Agentilta ja suvulta rahat lainannut tai showmoneyt hetkeksi tililleen saanut opiskelija on erittäin haavoittuvassa asemassa ja osa heistä myös ihmiskaupan uhreja.
Korkeakoulujen HERENET- ja FARMI-verkostot loivat yhteistyössä Arenen, Unifin, OKM:n ja Education Finlandin kanssa eettisen ohjeistuksen kansainvälisten koulutusagenttien kanssa työskentelyyn suomalaisille korkeakouluille kesällä 2024. Tämä ohjeistus on alku, josta yhdessä lähdetään liikkeelle varmistamaan, että Suomeen saapuvilla kansainvälisillä opiskelijoilla on oikeata tietoa opinnoista, työllistymisestä ja integroitumisesta, ja ettei agenttien lupaukset ole sumentaneet realismia.
Suomessa on laadukasta korkeakoulutusta, vaikea työllistyä asiantuntijatehtäviin ilman suomen kielen taitoa, talvella on kylmä, mutta useimpien ihmisten sydän on lämmin.
Kirjoittajat
Francesca Cucinotta, FC, johtaja, kansainvälisyys, Centria-ammattikorkeakoulu
Santeri Koivisto, koulutusvientipäällikkö, XAMK
Lähteet
Arene. 2024. Eettinen ohjeistus käyttöön korkeakoulujen kansainväliseen opiskelijarekrytointiin.
MDI. 2024. Väestöennuste.
Opetushallitus. 2023. Education Finland -ohjelman jäsenorganisaatioiden koulutusvienti kasvoi 20 %.
Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2024. Korkeakoulujen strategisen perusrahoituksen kansainvälisyysohjelma.
Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2024. Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vastuullisen kansainvälisyyden ryhmä.
Työ- ja elinkeinoministeriö. 2024. Talent Boost -ohjelma.
Työ- ja elinkeinoministeriö. 2024. Työllisyyskatsaus elokuu 2024.
Vastaa