Kirjoittaja: Petteri Ikonen.
Kulttuuri- ja luovat alat kuuluvat Euroopan talouskasvun voimanpesiin. Ne työllistävät Euroopan Unionissa jo yli viisi kertaa enemmän ihmisiä kuin tietoliikenneala. Kulttuuri- ja luovat alat kiinnostavat nuoria: viidesosa työntekijöistä on alle 30-vuotiaita. Korkeakoulutuksen rooli kulttuurialan opiskelijoiden työllistymisessä on merkittävä.
Luovien alojen arvonluonnin paradigma on aineettoman arvon syntylogiikka. Kyseessä ei enää ole prosessiteollisuuden työvoimavaltainen ja yhteisöverotuloihin perustuva taloudellinen kasvu, vaan luova osaaminen, joka henkisenä pääomana mahdollistaa uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämisen sekä niihin liittyvien taloudellisten oikeuksien hallinnan. Ymmärrys luovasta osaamisesta, prosesseista ja niiden johtamisesta vahvistavat itsessään kykyä uusiutumiseen ja innovatiivisuuteen myös muilla sektoreilla.
Luovien alojen tulevaisuus on yhä enemmän riippuvainen laajasta yhteistyöstä sekä eri luovien toimialojen välillä että muiden sektoreiden kanssa. Tärkeäksi taidoksi nousee verkosto-osaaminen – verkostojen kehittäminen ja johtaminen sekä luovuuden ja teknologian yhteisen eetoksen ymmärtäminen. Verkostossa toimiminen hyödyntää ajasta ja paikasta riippumatonta monikulttuurillisuutta ja moniosaajuutta rikastaen samalla paikallista kulttuuria ja yrittäjyyttä.
Arvoverkostot ovat alustoja joihin kiinnitytään, ei niinkään alakohtaisen osaamisen perusteella, vaan arvoihin liittyvien yhtäläisyyksien ja tavoitteiden pohjalta. Luovan liiketoiminnan kehittymisen edellytyksenä on ymmärtää uusissa arvoverkoissa syntyvä uudenlainen innovatiivinen ajattelu ja toiminta sekä uusien osaamiskombinaatioiden törmäysten merkitys innovaatioissa ja uusiutuvassa taloudessa.
Ottaessaan haltuunsa uudenlaiset arvoverkostomallit yritykset ja yhteisöt hyppäävät seuraavaan vaiheeseen, jossa tunnistetaan arvoverkostojen toimintamallit ja pystytään kehittämään ja johtamaan verkostojen verkostoja. Kysymyksessä ovat kokonaiset ekosysteemit, jotka koostuvat toisiinsa dynaamisesti vaikuttavista ja vuorovaikutuksessa olevista yrityksistä, rahoittajista, asiakkaista, päättäjistä ja tutkimusorganisaatioista. Yhteinen toiminta-alusta – luova integraatti – mahdollistaa arvopohjaisen verkoston rakentamisen, jota johdetaan ammattitaitoisesti ja vahvalla globaalilla tulevaisuusorientaatiolla. Luovan, yhteisöllisen ja motivoivan johtajuuden painoarvo kasvaa, arvojen ja arvojohtamisen merkitys korostuu.
Nopeus ja erilaisuuden hyödyntäminen vahvistavat yritysten kilpailukykyä samalla kun niiden kasvu perustuu voimien yhdistämiseen verkostoissa. Yksittäinen luovan alan yritys kehittää ekosysteemissä innovaatioita, mutta myös useita aihioita joista vain osa on yrityksen kannalta relevantteja. Tämä ylituotanto on arvoverkoston voimavara, joka tarjoaa kaikille osapuolille energiaa uusien palveluiden, teosten ja tuotteiden kehittämiseen.
Tällaisten kehräämöiden tuloksena voi syntyä monikansallisia jättiyrityksiä, mutta myös useita satoja pieniä toimijoita kasvukeskusten ulkopuolille. Kyseessä on osaamisen joukkoistaminen – arvoverkostot mahdollistavat yrityksen kasvun ja pääsyn kansainvälisille markkinoille.
Ammattikorkeakoulujen kolmannen tehtävän, aluekehitystyön, on katsottu kohdentuvan vain maantieteellisesti rajattuun vaikuttavuuteen. Uudessa arvonluonnin paradigmassa lokaalisuus ja globaalisuus ovat vahvasti sidoksissa toisiinsa. Lokaalisuus tarjoaa osaamista personointiin, uniikkisuuteen ja vahvaan alueelliseen kokija/käyttäjäymmärrykseen. Globaalisuus tarjoaa toimijoille skaalautuvan ja moniarvoisen osaamispaletin, jonka avulla maailma on auki taiteen, teknologian ja innovaatioiden moniarvoiselle kehittymiselle. Ei ole enää kyse vain yhden rajatun maantieteellisen alueen vastuullisesta kehittämisestä, vaan myös uuden toimintakulttuurin luomisesta ja taloudellisen ja henkisen hyvinvoinnin uudesta vaiheesta glokaalissa toimintaympäristössä.
Kirjoittaja
Petteri Ikonen, TaT, koulutusalajohtaja, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk, petteri.ikonen(at)xamk.fi
