Marketta Virta, Maarit Jaakola & Mitja Hokkanen
Ammattikorkeakoulut ovat alueillaan tärkeitä kestävän kehityksen toimijoita. Arenen laatiman Ammattikorkeakoulujen kestävän kehityksen ja vastuullisuuden ohjelman mukaan AMK-yhteisöjen tavoitteena on kasvattaa positiivista kädenjälkeä yhteiskunnan kehityksessä ja vastaavasti pienentää toimintojen ympäristöjalanjälkeä (Arene 2020). Myös ammattikorkeakoulujen omissa strategioissa toistuu tavoitteena toimintaympäristön elinvoiman ja kilpailukyvyn lisääminen (Ranta-Meyer 2013). Elinvoimaa ja kilpailukykyä on tarjolla älykkäistä vihreistä ratkaisuista: Sitran mukaan näihin investoidaan yli 6000 miljardia euroa vuoteen 2050 mennessä (Laita 2015).
Turun ammattikorkeakoulu pienentää Kupittaan kampusalueen ilmastovaikutuksia osana Carbonwise-hanketta. Alueen yrityksiä autetaan löytämään kannattavaa liiketoimintaa vihreiden arvojen kautta. Hiiliviisas yritys näkee oman toimintansa vaikutukset ilmastonmuutokseen, kehittää uusia vähähiilisempiä ratkaisuja sekä arvioi ja parantaa omia toimiaan, taloudellista kannattavuutta unohtamatta.
Carbonwise-hankkeeseen on kutsuttu mukaan alueen yrityksiä toimialaan katsomatta, sillä kestävää kehitystä tukevia tekoja tarvitaan kaikkialla. Yrityksiä on opastettu esimerkiksi hiilijalanjäljen laskentaan, ja sitä kautta etsitty keinoja pienentää omaa ilmastokuormaa. Lisäksi yrityksiä on koulutettu asianmukaiseen ilmastotoimista viestimiseen. Hankkeessa on saatu aikaan vaikuttavia tuloksia: esimerkiksi konepaja Timekalla huomattiin, kuinka energia- ja materiaalitehokkaat toimet luovat sekä merkittäviä päästövähennyksiä että kustannussäästöjä.
Monipuoliset keinot hiilijalanjäljen pienentämiseen
Ammattikorkeakoulut ovat yhteiskunnallisia toimijoita siinä missä muutkin yritykset, joten myös niiden tekemillä valinnoilla on merkitystä. Tavaroita ja palveluita hankitaan julkisella sektorilla vuosittain noin 35 miljardilla eurolla, mikä on noin 17 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta (Motiva 2020). Hankintojen ohjaaminen kestäviin vaihtoehtoihin tukee ja edistää markkinoiden kestäviä ratkaisuja.
Yksi mahdollisuus vaikuttaa ammattikorkeakoulujen hiilijalanjälkeen on kasvisruoan suosiminen lounastarjoiluissa (Saarinen ym. 2019). Osana Carbonwise-hanketta Turun ammattikorkeakoulussa vietettiin lokakuun 2021 alussa kasvisruokaviikkoa, jonka tarkoituksena oli herättää keskustelua ravitsemuksesta, ilmastonmuutoksesta ja terveydestä sekä seurata positiivisen viestinnän vaikutuksia asiakkaan käyttäytymiseen. Kupittaan kampuksella EduCity-rakennuksen Unican ravintolassa tarjoiltiin viikon aikana vain kasvis- tai vegaaniruokaa. Elomaticin Escflow-ruokahävikkimittarin (Elomatic i.a.) avulla kerättiin tietoa, miten paljon ruokaa ravintolan asiakkaat jättivät syömättä kasvisruokaviikolla verrattuna sekaruokaviikkoon. Viikon aikana tehdyn kyselyn avulla puolestaan kerättiin tietoa siitä, olisivatko ruokailijat valmiita siirtymään kokonaan kasvisruokaan lounasravintolassa. Kyselyn tulokset julkaistaan vuoden 2021 lopulla Carbonwise-hankkeen nettisivuilla.
Kupittaan kampusalueen hiilijalanjälkeä halutaan pienentää myös uuden kestävien tapahtumien oppaan avulla. Opasta pilotoitiin Turun ammattikorkeakoulussa 11.–12.11.2021 järjestetyillä ammattikorkeakoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivillä. Hybriditapahtuman hiilijalanjälki lasketaan ottamalla huomioon kokoustilat, osallistujien ruokailut, kutsuttujen esiintyjien matkat sekä yöpyminen, jätehuolto ja tapahtumassa käytetyt materiaalit. Tapahtuman hiilijalanjälki kompensoidaan Turun ammattikorkeakoulun linjaamaan hyvityskohteeseen, ja jokaiselle osallistujalle annetaan mahdollisuus hyvittää myös omat tapahtuman aikaiset päästönsä. Tähän ohjeistetaan tapahtuman nettisivuille luodun päästölaskurin avulla.
Ammattikorkeakoulut vaikuttavat alueillaan positiivisesti myös opiskelijoiden kautta. Turun ammattikorkeakoulussa kestävän kehityksen osaamista opiskelijoille kertyy esimerkiksi kurssien ja hankkeiden myötä. Carbonwise-hankkeessa opiskelijat ovat olleet tiiviisti mukana heti alusta lähtien ja kehittäneet siinä sivussa omia tärkeitä työelämätaitojaan. Opiskelijat ovat harjoitelleet viestintätaitoja esimerkiksi kirjoittamalla hankkeen nettisivuille blogitekstejä, uutisnostoja ajankohtaisista aiheista tai artikkeleita hankkeen tapahtumista. Hankkeen alussa opiskelijat pääsivät soittamaan alueen yrityksiin ja kertomaan hankkeesta ja sen mahdollisuuksista, joten viestintä myös puhelimitse on tullut tutuksi. Lisäksi opiskelijat ovat olleet mukana suunnittelemassa hankkeen webinaareja ja työpajoja. Esimerkiksi vastuullisuusviestintää ja brändäystä koskevien työpajojen ja webinaarien tallenteet on koottu Carbonwise-hankkeen nettisivuille kaikkien yritysten hyödynnettäväksi.
Päästölaskelmien tekemisestä opiskelijoille on kertynyt valtavasti kokemusta hankkeen aikana. Opiskelijat ovat esimerkiksi auttaneet yrityksille räätälöityjen hiilijalanjälkilaskurien luomisessa. He ovat tutkineet yritysten prosesseja yhdessä Turun ammattikorkeakoulun asiantuntijan kanssa, etsineet päästötietoja ja tehneet näiden pohjalta laskentatyökaluja Exceliin. Laskurien avulla yritys voi todentaa tuotteensa tai palvelunsa hiilijalanjäljen ja hyödyntää saatuja havaintoja omissa kehitystoimissaan. Opiskelijat taas vievät arvokkaat kokemukset ja opit mukanaan työelämään.
Case-esimerkki: Hiilijalanjäljen huomioinnista kilpailuetua yritykselle
Mynämäellä toimiva konepaja Timeka tuottaa pääasiassa koneen osia ja runkoja sekä näihin liittyviä tilaustöitä. Yksi pajan tyypillisimmistä tuotteista on teräsrunko, jota asiakkaat voivat käyttää omien koneidensa pohjana. Carbonwise-hankkeessa selvitettiin opiskelijoiden ja asiantuntijoiden yhteistyönä Timekan teräsrungon tuotannon hiilijalanjälki sekä luotiin Excel-pohjainen päästölaskuri tukemaan ilmastoystävällistä prosessisuunnittelua.
Laskennan perusteella teräsrungon suurimmat päästöt syntyvät jo ostetun raaka-aineen eli teräksen tuotannossa, joka vastaa yli 85 prosenttia koko hiilijalanjäljestä (Kuva 1) Materiaaleista teräksen jälkeen merkittävin vaikutus on polyesterimaalilla, ja konepajan sisällä suurimmat päästöt aiheuttaa lämmityspolttoaineena käytetty nestekaasu. Merkittävimmät päästövähennysten mahdollisuudet ovat vähäpäästöisen teräksen valinta, hukkapalojen hyödyntäminen ja minimointi sekä nestekaasun vaihto uusiutuviin polttoaineisiin, kuten biokaasuun. Nykyiseen laskentaan liittyy vielä paljon epävarmuuksia, mutta kriittisimmät kehityskohteet saatiin sen avulla jo tunnistettua.
Hiilijalanjäljen huomiointi on yrityksille merkittävä kilpailuetu tulevaisuudessa, ja Timeka voi omilla toimillaan kannustaa muitakin perinteisiä konepajoja mukaan ilmastotalkoisiin. Jo ennen Carbonwise-hanketta pajalla panostettiin muun muassa energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan sähköön, ja tämä projekti toi selvästi esille näiden toimien positiiviset ilmastovaikutukset. Prosessien tehostaminen on todettu myös taloudellisesti kannattavaksi. Carbonwise-yhteistyön pohjalta Timeka voi jatkaa kohti vaikuttavia päästövähennyksiä.
Hyvää ympäröivälle yhteiskunnalle
Vuonna 2018 teetetyn kyselyn mukaan kaksi kolmasosaa suomalaisyrityksistä kokee, että vastuullisuudella, kestävällä kehityksellä, ilmastonmuutoksella ja kiertotaloudella on suuri tai kasvava merkitys liiketoiminnan kannalta. Pienten yritysten voi kuitenkin olla hankala päästä vauhtiin ja ison yrityksen taas vaikea vetää rajaa sille, mitä kaikkea kannattaa tehdä. (Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2019.) On siis tärkeää auttaa kaikenkokoisia yrityksiä löytämään omat polkunsa kohti vastuullista liiketoimintaa.
Carbonwise-hankkeessa tehdyt yritysprojektit on koettu todella arvokkaiksi: Opiskelijat ovat päässeet oppimaan yhdessä yritysten kanssa ja soveltamaan tietojaan todellisissa työelämän haasteissa. Yritykset ovat löytäneet uusia kestävyysratkaisuja ja vahvistaneet kilpailukykyään.
Huomioimalla toimintansa taloudelliset, sosiaaliset ja ekologiset vaikutukset yritykset luovat itselleen mahdollisuuksia kukoistaa myös tulevaisuudessa. Sen lisäksi ne tuottavat hyvää ympäröivälle yhteiskunnalle. Tätä myös ammattikorkeakoulujen on tärkeä tukea.
Carbonwise-hanketta rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto osana 6Aika-strategiaa vuosina 2020–2021. Hankkeen toteuttavat Enter Espoo, Business Oulu ja Turun ammattikorkeakoulu. Kaikki hankkeen tuotokset julkaistaan Carbonwisen nettisivuilla.
Kirjoittajat
Marketta Virta, FM, insinööri (AMK), hankeasiantuntija, Turun ammattikorkeakoulu, marketta.virta@turkuamk.fi
Maarit Jaakola, tradenomi, erityisasiantuntija, Turun ammattikorkeakoulu, maarit.jaakola@turkuamk.fi
Mitja Hokkanen, DI, asiantuntija, Turun ammattikorkeakoulu, mitja.hokkanen@turkuamk.fi
Lähteet
Arene. (2020). Kestävä, vastuullinen ja hiilineutraali ammattikorkeakoulu: Ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen ja vastuullisuuden ohjelma. Haettu 7.10.2021 osoitteesta https://www.arene.fi/wp-content/uploads/Raportit/2020/Kest%C3%A4v%C3%A4%20vastuullinen%20ja%20hiilineutraali%20ammattikorkeakoulu.pdf?_t=1606145574
Elinkeinoelämän keskusliitto EK. (2019). Vastuullisuuden suunnannäyttäjät: Käytännön työkaluja ja esimerkkejä yritysvastuun johtamiseen. Haettu 8.10.2021 osoitteesta https://ek.fi/wp-content/uploads/EK_Vastuullisuusjulkaisu_final_net_11.9.2019.pdf
Elomatic i.a. ESCflow. Mikä on ESCflow ruokahävikkimittari? Haettu 3.11. osoitteesta http://www.elomatic.com/escflow/
Laita, S. (2015). Suomelle tarjolla aiempaa varhemmin jopa 6000 miljardin euron markkinat. Sitra Uutiset. Haettu 3.9.2021 osoitteesta https://www.sitra.fi/uutiset/suomelle-tarjolla-aiempaa-varhemmin-jopa-6-000-miljardin-euron/
Motiva (2020). Kestävät julkiset hankinnat. Haettu 5.10.2021 osoitteesta https://www.motiva.fi/julkinen_sektori/kestavat_julkiset_hankinnat
Ranta-Meyer, T. (2013). Korkeakoulut ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus – Korkeakoulujen arviointineuvoston 2012–2013 loppuraportti. AMK-lehti/UAS Journal 4/2013. Haettu 1.9.2021 osoitteesta https://uasjournal.fi/koulutus-oppiminen/korkeakoulut-ja-yhteiskunnallinen-vaikuttavuus-korkeakoulujen-arviointineuvoston-2012%E2%88%922013-loppuraportti/
Saarinen, M. ym. (2019). Ruokavaliomuutoksen vaikutukset ja muutosta tukevat politiikkayhdistelmät. RuokaMinimi-hankkeen loppuraportti. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2019:47. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-773-4
Abstract
Real-life climate actions through collaboration with companies
Universities of applied sciences (UAS) can be important actors in sustainable development of their areas. As a part of Carbonwise project, Turku UAS reduces the climate impact of Kupittaa campus. Companies are directly involved in this development work: the project helps them to find profitable business through greener values. Carbon smart companies recognize the climate impact of their operations and improve their business with less emissive solutions while still ensuring economic performance.
All kinds of companies have participated in the project. They have been guided in carbon footprint studies, and the calculation results have helped in finding powerful ways to reduce greenhouse gas emissions. Companies have also been trained in proper communication of their climate actions. Students are closely involved in everyday actions of the project, learning more about topics like emission calculations and sustainable branding.
