Kestävän kehityksen strategiatyö muutoksessa johtamisen näkökulmasta – kokemuksia POTKE-hankkeesta

Muutoksessa johtamisen haasteet ja kestävä kehitys

Suomessa tehdään merkittävää työtä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden edistämiseksi. Kiihtyvä ilmastonmuutos pakottaa julkista sektoria kehittämään ympäristövastuutaan. Paine sosiaalisen vastuun kehittämiselle on myös kova, sillä Työterveyslaitos arvioi muun muassa jo 2012 että Suomessa työpahoinvoinnin kustannukset ovat yli 40 miljardia euroa vuosittain. (Kauppinen 2013.) Ammattikorkeakouluissa ja niiden sidosryhmissä työhyvinvoinnin haasteet ovat todellisia ja myös opiskelijahyvinvointi kaipaa nykyistä tehokkaampia tukitoimia.

Tässä artikkelissa tarkastellaan hanketyön ja kestävän kehityksen strategiatyön välistä suhdetta muutoksessa johtamisen näkökulmasta. Muutos ja organisaatiot ymmärretään vuorovaikutuksessa ja arjessa kehkeytyvinä ja uusiutuvina vuorovaikutusprosesseina ja tapoina. (Tsoukas & Chia 2002.) Näkökulma voi auttaa tuottamaan dynaamisempaa strategiatyötä. Havainnollistavana esimerkkinä toimii Oulun ammattikorkeakoulun POTKE-hanke, joka edistää sosiaalista kestävyyttä käytännössä.

Oulun ammattikorkeakoulussa vastuullisuus on nostettu yhdeksi keskeisimmistä arvoista ja on siten strategiatyön keskiössä (OAMK strategia). Strategiatyössä kehitetään dialogisuutta, muun muassa koulutustarpeiden ennakoinnissa, yhteistoiminnallisten verkkotyökalujen hyödyntämisen avulla, sekä painoaloihin liittyvää työtä pohtivissa työpajoissa. OAMKissa on myös aloitettu koulutuksen kehittämisen foorumityöskentely koko henkilöstölle avoimissa työpajoissa.

Työelämävalmiuksien ja valmennustaitojen kehittäminen POTKE- hankkeessa

OAMKin koordinoimassa ja Euroopan sosiaalirahaston rahoittamassa POTKE-hankkeessa kehitetään toimintamallia, jossa liiketalouden tradenomiopiskelijat valmentavat peruskouluikäisiä nuoria kesätyönhaussa ja oman osaamisen tunnistamisessa. Hankkeessa tuotetaan valmennuspaketteja, tehdään kesätyönhakua tukevaa verkkosivua ja sosiaalisen median viestintää oppilaiden ja opinto-ohjaajien tueksi sekä kartoitetaan työelämäorganisaatioiden tarpeita. Tradenomiopiskelijoiden kokemuksia hankkeesta on tutkittu opinnäytetyönä. (Ks. Padatsu 2021.)

Kestävän kehityksen näkökulmasta POTKE- hanke tukee sosiaalista kestävyyttä monin tavoin. Se tukee sekä 9.-luokkalaisten työelämätaitojen kehittymistä että opinto-ohjaajien työtä. Kesätyökokemukset ovat tärkeitä, koska ne vahvistavat 9.-luokkalaisten nuorten työelämätaitoja, itsetuntoa ja oma-aloitteisuutta. Nuoret saavat verkostoja ja roolimalleja työelämästä.

Tradenomiopiskelijoilla ysiluokkalaisten valmentaminen on vahvistanut opiskelumotivaatiota ja ammatillista osaamista. Opiskelijat harjoittelevat valmentavaa työotetta, joka tarjoaa työuralle tehokkaita työkaluja tässä ajassa merkittävien työhyvinvoinnin haasteiden ratkaisemiseen. Tulokset on koettu lisääntyneenä itsevarmuutena, rohkeutena ja valmennustaitoihin liittyvänä itsetuntemuksena. Onnistuneet valmennuskokemukset ovat ruokkineet opiskelijoiden myönteistä asennetta valmentamiseen ja aiheessa jatkokouluttautumiseen sekä tuottaneet motivaatiota. (Padatsu 2021.) Myös hankkeessa mukana oleva henkilöstö on kokenut yhteistyön motivoivaksi. Sidosryhmäyhteistyön näkökulmasta hanke on tukenut opinto-ohjaajien työtä, kokemukset ovat olleet myönteisiä ja yhteistyötä halutaan jatkaa.

Kestävän kehityksen strategiatyö muutoksessa johtamisen näkökulmasta

Muutos voidaan nähdä vuorovaikutuksessa kehkeytyvänä, ajattelua ja tapoja uudistavana toimintana. Siten myös organisaatiot voidaan kytkeä osaksi ihmisen tavanomaisia, uusiutuvia vuorovaikutusprosesseja ja -tapoja. (Tsoukas & Chia 2002, 568) Strategiatyön näkökulmasta kiinnostavaa on, että muutos ja sen johtaminen onnistuu vain, jos muutos ymmärretään spesifissä kontekstissa tapahtuvana vuorovaikutusprosessina ja toimijoiden itsensä tuottamana toimintana. Keskeistä on myös, että organisaation tuottamat vastaukset ulkoisiin muutospaineisiin ovat todellisuudessa moniulotteisia, muuttuvia ja kehkeytyviä, eivätkä niinkään yksiselitteisiä ja ennalta määriteltyjä. (Tsoukas & Chia 2002, 568)

POTKE hankkeessa yhteistyötä on tehty rahoittajan ohjeiden, projektisuunnitelman sekä OAMKin henkilöstön osaamisen ja yhteistyökoulujen tarpeiden määrittämässä kontekstissa. Hankkeen esimerkki havainnollistaa sitä, miten organisaatio tuottaa vastauksia muutospaineisiin rakentamalla toimivia dialogisia suhteita ja rakentaa yhteisesti jaettuja näkökulmia ja käsitteitä sekä yhteistä käsitystä toiminnan merkityksellisyydestä. (Vrt. Lawrence 2015.)

Muutoksessa johtamisen tehokkuutta koskevissa tutkimuksissa keskeisiksi nousevat sanoittaminen, kuunteleminen ja reflektio dialogisuuden osa-alueina. Kuunteleminen ilman agendaa ja aito pyrkimys ymmärtää muita toimijoita erottaa dialogisen lähestymistavan monologisesta strategisesta johtamisesta. (Lawrence 2015, 246.) Lawrence (2015, 241) toteaa, että voi jopa olla organisaation tuottavuudelle hyvin haitallista, jos johtajuus ei perustu yhteisön jäsenten kuuntelemiseen ja ymmärtämiseen pyrkiville toimille.

POTKE- hankkeen keskusteluissa opiskelijoiden, opettajien ja opinto-ohjaajien kesken on syntynyt erilaisia sanoituksia ja tulkintoja siitä, miten OAMKin opettajien ja opiskelijoiden osaaminen voi tukea muita alueellisia toimijoita heidän työssään. Yhteistyö on laajentanut näkemyksiä erilaisista mahdollisuuksista edistää nuorten työllistymistä ja hyvinvointia. Keskustelut ovat myös vahvistaneet kokemusta opiskelun ja työn merkityksellisyydestä. Hankkeen toimintaa ei kuitenkaan aluksi tunnistettu sosiaalista vastuullisuutta tukevaksi tai suoraan kestävän kehityksen edistämiseksi arjessa. Vasta hankkeeseen liittyvän tutkimuksen ja projektiryhmässä käytyjen keskustelujen jälkeen tunnistettiin toiminnan merkityksellisyys sekä sosiaalisen vastuun edistämisen että opiskelijoiden ja opettajien motivaation näkökulmasta.

Yhteistyö peruskoulujen kanssa 9.- luokkalaisten valmentamisessa on motivoinut sekä opettajia että opiskelijoita ja vahvistanut heidän käsitystään omasta osaamisesta ja sen arvosta (Padatsu 2021). Yhteistyö on siten tukenut opettajien ja opiskelijoiden ammatti-identiteettiä ja sen kehittymistä. Ammatti-identiteetillä tarkoitetaan sitä, millainen ammattilainen henkilö ajattelee olevansa. Ammatti-identiteetti nähdään dynaamisena, sosiaalisessa vuorovaikutuksessa muotoutuvana ilmiönä. Se kehittyy sekä itsereflektion avulla että dialogisesti niissä yhteisöissä, joihin se kiinnittyy. (Eteläpelto & Vähäsantanen 2006)

Asiantuntijatyössä merkityksellisyyden ja sisäisen motivaation kokemus ovat keskeisiä työn tuottavuuden tekijöitä. Sisäisellä motivaatiolla tarkoitetaan innostavaksi ja nautinnolliseksi koettua, merkitykselliseltä ja arvokkaalta tuntuvaa tekemistä, joka liittyy itselle tärkeisiin arvoihin. Näyttöjen mukaan innostus sekä työn merkityksellisyyden ja imun kokemus ennustavat tuloksellisuutta paremmin kuin työtyytyväisyys. (Martela & Jarenko 2015.) Siten hankkeen sidosryhmäyhteistyössä koettu työn merkityksellisyys ja sisäinen motivaatio sekä vahvistunut ammatti-identiteetti tuottavat tuloksellisuutta asiantuntijatyöhön.

Muutoksessa johtamisen näkökulmasta strategia ei näyttäydy dokumenttina eikä ennalta määriteltynä prosessina, vaan sen voi nähdä kokoelmana eri toimijoiden itse tuottamia, hyvin erilaisiakin organisaation arjessa ja sidosryhmäyhteistyössä kehkeytyviä, tulevaisuuteen kurottavia tulkintoja ja vastauksia ulkoisiin muutospaineisiin. Siten, todellinen kestävän kehityksen strategiatyö piilee siinä, kuinka ihmiset käyvät dialogia sekä virallisen organisaation, sen dokumenttien, toisten yksilöiden, ryhmien ja sidosryhmien sekä itsensä kanssa siitä, miten tulevaisuutta kohti kannattaa ja voidaan kurottautua. Tärkeää on dialogisuuden tunnistaminen ja kehittäminen sekä sidosryhmäyhteistyössä että sisäisesti, siten että se mahdollistaa ruohonjuuritason kokemusten ja ratkaisujen dialogisen liittymisen strategiatyöhön. Näin voidaan vahvistaa sekä ammattikorkeakouluopettajien vahvaan asiantuntija- identiteettiin liittyvää ymmärrystä oman osaamisen ja työn merkityksellisyydestä kestävän kehityksen edistämisessä, sekä rohkeutta tuottaa vastauksia havaittuihin sidosryhmien tarpeisiin. Nämä vahvistavat sisäistä motivaatiota ja asiantuntijatyön tuottavuutta. Laadukas dialogisuus ja vuorovaikutus myös vahvistavat kestävän kehityksen kulttuuria organisaatiotasolla. Tuloksena ammattikorkeakouluissa tehtävä työ voidaan kokea asiantuntijatyönä, joka tukee sidosryhmiä ja alueen muita toimijoita kestävän kehityksen edistämisessä. Ajatus dialogisuuden merkityksestä kestävän kehityksen strategiatyössä on esitetty Kuvassa 1.

Johtopäätökset

POTKE-hankkeen esimerkki osoittaa, että hankkeiden sidosryhmäyhteistyö voi tuottaa kestävää kehitystä edistäviä ratkaisuja ja myös dialogisuutta, joka auttaa sanoittamaan, pohtimaan ja muodostamaan tulkintoja kestävästä kehityksestä. Se voi myös tuottaa sisäistä motivaatiota opettajille ja opiskelijoille sekä vahvistaa näkemyksiä konkreettisista mahdollisuuksista edistää kestävää kehitystä. Muutoksessa johtamisen näkökulmasta dialogisuus auttaa kehittämään tuottavaa kestävän kehityksen strategiatyötä ja kulttuuria. Strategiatyössä voimme kiinnittää erityistä huomiota siihen, millaista dialogisuutta ja vuorovaikutusta mahdollistamme eri toimijoiden välille ja millä tavoin havaitsemme ja hyödynnämme sidosryhmäyhteistyössä ja arjessa kehkeytyviä tulkintoja ja toimia. OAMKin näkökulmasta artikkelin johtopäätökset vahvistavat sitä, että panostukset avoimen dialogisuuden kehittämiseen sidosryhmäyhteistyössä, opetuksen ja tki-työn välillä sekä kestävän kehityksen strategiatyössä ovat hyödyllisiä.

On hyödyllistä nähdä POTKE- hankkeen kaltaisesta käytännön sidosryhmäyhteistyöstä nouseva dialogisuus ja toiminta strategiaprosessien lähtökohtana, ei ainoastaan strategiaprosessien lopputulemana. Kun strategiaa lähestytään aitona, orgaanisesti arjessa ja yhteistyössä kehkeytyvänä toimintana, voidaan vahvistaa sekä ammattikorkeakoulujen yhteiskunnallista vaikuttavuutta kestävän kehityksen edistämisessä että toiminnan tuloksellisuutta arjessa.

LISÄÄ AIHEEN YMPÄRILTÄ / RELATED POSTS