Lapissa kehitetään sosiaalisesti kestävää taloutta

Johdanto

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen määritelmän mukaan sosiaalisesti kestävän kehityksen tavoitteena on vähentää eriarvoisuutta hyvinvoinnissa, terveydessä ja osallisuudessa (THL 2021). Myös elinkeinoelämän keskusliitto on julkaisussaan tuonut esiin, että yritysten on huomioitava toimintansa paitsi taloudelliset, myös sosiaaliset ja ekologiset vaikutukset (EK 2019). Yksityiseen etuun ja voiton maksimointiin perustuva vallitseva markkinatalous ei ole kyennyt toimimaan sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Laakso-Mannisen ym. (2020) mukaan ammattikorkeakoulujen TKI-toiminta voi olla edistämässä sosiaalisesti kestävän yhteiskunnan rakentumista. Samalla on yhä voimallisemmin peräänkuulutettu TKI-toimintaan muun muassa vahvempaa strategisuutta, pitkäjänteisyyttä ja laaja-alaisuutta sekä korostettu sitä, että Suomen tulee tarttua kestävän kehityksen kaltaisiin globaaleihin haasteisiin ja tarjota ratkaisuja niihin (OKM 2020; Piirainen ym. 2019, 27).

Tässä artikkelissa kuvaamme, kuinka edellä kuvattuihin tarpeisiin ja haasteisiin on vastattu Lapin maakunnassa. Lapin ammattikorkeakoulu on tehnyt aluekehitystyössä usean vuoden ajan yhteistyötä Lapin liiton kanssa sosiaalisesti kestävän talouden edistämiseksi. Yhteistyössä on ollut mukana julkisia ja yksityisiä organisaatioita, osuuskuntia, opettajia ja opiskelijoita. TKI-toiminnassa on hyödynnetty sekä EU-tason rahoitusta että aluekehitysrahoitusta. Toimintaa on kytketty myös kansainväliseen yhteistyöhön Social Economy -verkoston puitteissa. Avaamme, mitä sosiaalisesti kestävällä taloudella Lapin maakunnassa tarkoitetaan, ja kerromme yhteiskunnallisista yrityksistä, tematiikkaan liittyvästä TKI-toiminnasta ja esimerkkinä Horizon -hankkeesta Cooperative Campus (2021). Hankkeen tavoitteena on ollut nuorisotyöttömyyden lieventäminen osuuskuntayrittäjyyttä edistämällä. Osuuskuntatoiminnan arvoissa ja toimintaperiaatteissa vastuullisuus on tärkeä periaate. (Pellervo 2021.)

Sosiaalisesti kestävän talouden strateginen ja pitkäjänteinen kehittäminen

Yhteiskunnalliset yritykset ovat tärkeitä toimijoita sosiaalisesti kestävän talouden edistämisessä ja niiden merkitys on tunnustettu Euroopan tasolla jo pitkään (Euroopan komissio 2021). Kun Suomessa 1990-luvulla yhteiskunnalliset yritykset ja niin sanotut uusosuukunnat nähtiin lähinnä uutena mahdollisuutena työttömyysongelman lievittämiseen (ks. Immonen 2006, 36), nähdään niillä nykyään mahdollisuuksia tuoda uusia innovatiivisia ratkaisuja myös monimutkaisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin, kuten ihmisten syrjäytymiskehitykseen, osattomuuteen ja ympäristö- ja ilmastoongelmiin. (Ks. esim. Cooperative Campus 2021; Sverige 2020, 11; TEM 2021, 14).

Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisemassa teoksessa Yhteiskunnallisten yritysten strategia (2021) todetaan muun muassa, että Suomessa yhteiskunnallisille yrityksille ei ole tarpeen luoda erityistä lainsäädäntöä eivätkä ne tarvitse erityiskohtelua. Teoksessa määritellyn strategian lähtökohtana on vahvistaa yhteiskunnallisten yritysten toimintaedellytyksiä perustamalla yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus. Strategian keskeinen tavoite on parantaa heikossa työmarkkinatilanteessa olevien työllisyyttä. Ruotsissa on jo laadittu opaskirja edistämään yhteiskunnallista yrittäjyyttä. Siinä tuodaan esille muun muassa tarve kehittää strategioita valtakunnallisella, alueellisella ja paikallistasolla sekä julkisten hankintojen kehittäminen yhteiskunnallisten yritysten toimintaedellytysten edistämiseksi. (Sverige 2020, 37‒39, 52.)

Yhteiskunnallisen yrityksen oikeudellista muotoa ei ole määritelty. Niiden määrä on tällä hetkellä suhteellisen vaatimaton. Enimmillään määräksi on arvioitu Suomessa 1679 kpl ja Lapissa 52 kpl. (Kostilainen 2019, 9‒12.) Yhteiskunnallinen Yritys -merkki on myönnetty 250 yritykselle (Suomalaisen työn liitto 2021). Suomessa puuttuukin vielä yleistä tietoisuutta ja tietoa yhteiskunnallisten yritysten liiketoimintamalleista (TEM 2021, 20).

Lapin maakunta on aktiivinen toimija

Lapin liitto on linjannut sosiaalisesti kestävän talouden kehittämistä Kansainvälistymisen ja älykkään erikoistumisen strategiset prioriteetit 2018‒2022-asiakirjassa (mt. 27‒28). Sosiaalisesti kestävä talous nähdään nousevana alana ja uudenlaisena liiketoiminnan mahdollistajana. Esimerkkeinä tuodaan esiin Leader-toiminta, hyvinvoinnin ja työllisyyden edistämisen palveluja tuottavat säätiöt, kyläyhdistykset sekä lappilainen yhteisöllinen toimintakulttuuri. Lapin liitto on koonnut yhteen alueiden toimijoita. Eri toimijat, kuten Lapin AMK, ovat myös kirjanneet sosiaalisesti kestävän talouden omiin asiakirjoihinsa. Jo vuonna 2017 käynnistettiin kansainvälinen yhteistyöhanke ”SOCENT SPAs” (ks. Kohllechner-Autto, Nisula & Skantz 2019) ja järjestettiin European Social Economy Regions 2018 -paikallistapahtuma (European 2018).

Sosiaalisesti kestävän talouden mallia on käsitelty Lapin Älykkään erikoistumisen klustereissa (Arctic smartness 2021), mikä on lisännyt eri toimijoiden tietoisuutta asiassa. Maakunnan työhönvalmennussäätiöt ovat myös lähteneet mukaan kehittämään toimintaansa sosiaalisesti kestävän talouden näkökulmasta (Ainonen, Ketola & Kohllechner-Autto 2021). Käynnissä olevassa SYTYKE-hankkeessa selvitetään yhteiskunnallisen yritystoiminnan edistämisen mahdollisuuksia hautomotoiminnan avulla (Lapin AMK 2021).

Osuuskunnat ja Cooperative Campus -hanke

Suomessa osuustoimintakeskus Pellervo on alan merkittävä toimija ja kehittäjä. Se on julkaissut muun muassa teoksen Osuuskunnat ja kestävä kehitys (Tenaw, Heinonen, Karhu & Ollila 2015). Vastuullisuus on osuuskuntatoiminnan yksi arvolähtökohta, ja se merkitsee muun muassa vastuun kantamista ympäröivästä yhteisöstä ja toimintaympäristöstä. Vastuullisuus on osuuskuntatoiminnassa luontevaa, sillä osuuskunnat tavoittelevat kestäviä hyötyjä jäsenille. Yritysmuodolle on ominaista toiminnan pitkäjänteisyys ja ihmislähtöisyys ‒ eivät lyhyen aikavälin tuotot. (Pellervo 2021.) Euroopan unionin jäsenvaltioissa 2000-luvun alussa voimassa ollut yhteiskunnallisia yrityksiä koskeva lainsäädäntö korosti osuuskuntamuotoa yritysmuotona ja yhteisöllisyyttä (Laurinkari 2010, 31‒32). Tässä yhteydessä on tosin todettava, että osuustoimintaa koskeva lainsäädäntö vaihtelee Euroopan eri maissa, ja Suomessa on oltu perustellusti huolissaan siitä, että osuuskuntalainsäädäntöön vuonna 2014 tehdyt muutokset ovat poistaneet lainsäädännöstä osuustoiminnan yhteisöllisyyden ja yhteisen edun periaatteet ja häivyttäneet sen ”erityisyyden” (ks. Pirkkalainen 2017).

Lapin liiton kansainvälisellä yhteistyöllä yhteisötalouden alalla (Social Economy 2021) oli tärkeä merkitys Cooperative Campus -hankkeen synnylle. Hankkeen taustalla on Eurooppaa pitkään ja sitkeästi vaivannut nuorisotyöttömyyden ongelma. Eurostatin tilastoihin viitaten todetaan, että EU:n tasolla työttömyys vaikuttaa edelleen nuoriin suhteettoman paljon: EU28:n maissa nuorten (15–24-vuotiaat) työttömyysaste oli vuonna 2018 15,2 prosenttia, siis yli kaksinkertainen 6,8 prosentin kokonaistyöttömyyteen nähden. Suomessa vastaavat luvut olivat 17 ja 7 prosenttia ja Lapissa nuorisotyöttömyys oli vielä suurempaa kuin maassa keskimäärin (Valtion nuorisoneuvosto 2021). Lisäksi todetaan nuorten työttömyyden vaikuttaneen eri maissa suuresti siihen, että monet nuoret ovat syrjäytymisvaarassa ja että poliittiset päättäjät viittaavat yhä enemmän yrittäjyyteen potentiaalisena tapana lisätä nuorten osallistumista työvoimaan. Osuuskuntayrittäjyyden edistäminen nähtiin hankkeessa sopivana keinona lievittää nuorisotyöttömyyttä sen sosiaalisesti kestävään kehitykseen sopivien arvolähtökohtien ja sen innovaatiopotentiaalin vuoksi. (Cooperative Campus 2021.)

Cooperative Campus -hankkeessa luotiin neljän eri maan kanssa yhteistyönä osuuskuntayrittäjyyteen liittyvä koulutus. Käytännön toteutuksessa tehtiin yhteistyötä kahden paikallisen osuuskunnan, Tekevä Lappia ja Kemin osaajien osuuskunta, kanssa. Mukana olleiden AMK-toimijoiden ja opiskelijoiden tieto yhteiskunnallisen yritystoiminnan merkityksestä Suomessa ja muissa EU-maissa lisääntyi ja osuuskunta liiketoimintamallina tuli tutuksi. Opiskelijapalautteen mukaan opiskelijat saivat oppia muun muassa yrittäjyydestä, osuuskunnista, yhteisötaloudesta sekä yhteistyöstä. Opettajien näkökulmasta hanke tarjosi opiskelijoille monipuolisia mahdollisuuksia opiskella osuuskuntamuotoista toimintaa teoriassa ja käytännössä. Saatujen kokemusten perusteella vastaavaa toimintaa on perusteltua kehittää Lapin ammattikorkeakoulussa edelleen, ja käynnissä on muun muassa selvitys oppilaitososuuskunnan perustamisesta. Tässä työssä voidaan hyödyntää esimerkkejä ja kertyneitä kokemuksia muualta Suomesta.

Kehittyykö sosiaalisesti kestävä talous?

Kun tarkastellaan osuustoiminnan historiaa, kiinnittää huomiota yhteiskunnallisten yritysten kyky reagoida markkinamekanismin epäkohtiin. Liiketoimintamallina osuustoiminnalla on nähty innovaatiopotentiaalia vastata myös tämän ajan moninaisiin haasteisiin niin sosiaalisesti kuin ekologisesti kestävän talouden näkökulmasta.

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien kannalta TEMin strategian tavoite vahvistaa linjauksillaan yhteiskunnallisten yritysten toimintaedellytyksiä vaikuttaa lupaavalta. Jos omaa lainsäädäntöä näille yrityksille ei ole luvassa, voi kuitenkin yhtyä huoleen, riittääkö eri toimijoiden aloitteellisuus ja itsesäätely asiassa. Positiivisia esimerkkejä onneksi löytyy, vaikkapa hankintakäytäntöjen soveltamisesta kunnissa heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllisyyden edistämiseksi. Työllisyyden hoito siirtyy kunnille ja yhteistoiminta-alueille vuonna 2024, mikä lisännee kuntien kiinnostusta edistää yhteiskunnallisten yritysten toimintaedellytyksiä.

Lapin maakunnassa on tehty maakunnallista strategia- ja verkostoyhteistyötä, kansainvälistä yhteistyötä sekä kehitetty osaamista ja koulutussisältöjä sosiaalisesti kestävän talouden edistämiseksi. Tämä työ jatkuu entistä kehittyneemmän ekosysteemin voimin.

LISÄÄ AIHEEN YMPÄRILTÄ / RELATED POSTS

Kestävää elinkaariajattelua muotoiluun – Elinkaarikartalla ja META-taulukoinnilla mallinnetaan tuotteen kestävyyttä

Maailmankuvaa muuttava oppiminen tuo tulevaisuuden toivoa

Ongelmalähtöinen projektioppiminen on avain kiertotalouteen

Villan kierrättämiseen vauhtia kehityshankkeella