Katri Hendriksson & Hanna-Mari Romakkaniemi
Johdanto
Kestävä kehitys on ollut viime aikoina näkyvillä syystäkin. Kestävällä kehityksellä taataan hyvän elämän edellytykset ilman negatiivisia vaikutuksia tuleviin sukupolviin (Suomen YK -liitto 2021.) Meri-Lapin alueella huomioidaan kestävyys ja vastuullisuus yhä laajemmin. Erityisesti Lapin ammattikorkeakoulun toiminta ovat kasvattanut tietoisuutta kestävästä kehityksestä alueella. Lapin ammattikorkeakoulu on keskittynyt TKI-toiminnan ja alueellisen kehittämisen vahvistamiseen kiertotaloudessa ja kestävässä kehityksessä. Lapin ammattikorkeakoulun SERI – Resurssiviisas Meri-Lappi -hanke on ottanut nämä huomioon pilottitoimenpiteissään.
Resurssivastuullisuuden määritelmä
Resurssit ovat osa päivittäistä toimintaa. Esimerkiksi arjessa tarvittavia resursseja ovat työvoima ja -välineet, hankinnat, taloudellinen pääoma, aika sekä toimintaympäristöt. Käsitteenä resurssi ei välttämättä tarkoita vain aineellisia asioita ja palveluita vaan myös aineettomia resursseja, joihin esimerkiksi ajankäyttö, yrityksen brändi, henkilöstön osaaminen ja asiakasverkostot lukeutuvat. (Jääskeläinen 2018)
Resurssivastuullisuus tarkoittaa resursseista huolehtimista ja resurssien vastuullista käyttöä. Hyvänä esimerkkinä toimii työelämä, jossa vastuullinen työnantaja mahdollistaa työntekijöilleen myös asianmukaisen korvauksen työpanoksesta sekä huomioi terveyspalveluiden saatavuuden. Työnantajan huolehtiessa myös työntekijän hyvinvoinnista voidaan puhua vastuullisesti työnantajasta (Kasurinen 2012).
Puustinen ym. (2016) luonnehtivat resurssivastuullisuutta esimerkiksi kaupunkialueiden maankäytön edistämispolitiikassa prosessiksi, jossa kaikilla politiikan sektoreilla huomioidaan tavoite maankäytön vastuullisempaan käyttöön ja suunnitteluun. Resurssivastuullisuus pitää sisällään Puustisen ym. (2016) mukaan ajatuksen voimavarojen tehokkaasta hallinnasta niiden päämäärien saavuttamiseksi, jotka organisaatiossa on sovittu tai joita halutaan edistää. Kuvassa 1 havainnollistetaan niitä keinoja, joita organisaation sisällä tulee tarkastella, kun tavoitellaan hyvää päätöksentekoa. Päätöksenteossa epäonnistuminen merkitsee riskiä, että kestävä kasvu ja vastuullinen resurssienkäyttö ei ole enää mahdollista. Tästä seuraa, että organisaation kyky selviytyä muutoksista heikkenee oleellisesti.
Vastuullisuus edellyttää ennakointia ja vastuunkantamista jokaisen toiminnon sisällä. Työelämässä työntekijän kuuluu kantaa osansa vastuusta, jotta taataan työnantajan tarjoamien hyvinvointitoimien täysimääräinen hyöty molemmille osapuolille. Resurssivastuullisuus näyttäytyy esimerkiksi työorganisaation kehityksessä niin, että kiinnitetään erityistä huomiota työssäjaksamiseen ja hyvinvoinnin edistämiseen. (Heikkurinen 2012)
SERI-hanke edistää Meri-Lapin alueen vastuullisuutta
Resurssien ja luonnonvarojen vastuullinen hyödyntäminen on osa lappilaista kulttuuria. Lapin ammattikorkeakoulussa kestävän kehityksen ja vastuullisuuden teemojen huomioiminen hanketoiminnan kehittämisessä jalkauttaa niitä monipuolisesti myös sidosryhmätoimintaan. Meri-Lapin alueella on käynnissä useampikin Lapin ammattikorkeakoulun toteuttama hanke, joissa perehdytään erityisesti resurssiviisauteen, kestävään kehitykseen sekä luonnonvarojen vastuulliseen hyödyntämiseen. Yksi esimerkki on SERI-hanke (Lapin ammattikorkeakoulu 2020).
SERI-hanke on toiminut Meri-Lapin alueella suunnannäyttäjänä vuodesta 2020 lähtien. Hankkeen aikana on toteutettu erilaisia pilotteja. Piloteissa on keskitytty kahteen pääteemaan: elintarvikkeisiin ja rakentamiseen. Konkreettisten pilottien myötävaikutuksella hanketoimet ovat edistäneet Meri-Lapin resurssivastuullisuutta. Edistyminen näkyy esimerkiksi siinä, että Meri-Lapissa toimitaan yhteisen hyvän vuoksi ja kunnat ja kaupungit osallistuvat vastuullisiin toimenpiteisiin. Kuvassa 2 on esitetty perustiedot SERI -hankkeesta. (Lapin ammattikorkeakoulu 2020)
Resurssivastuullisuuden esimerkkejä Meri-Lapista
Alueiden hyvinvoinnin kulmakivi on paikalliset alueen eteen aktiivisesti toimivat asukkaat sekä näiden hyvinvointi. Kumpulainen (2018) toteaa, että “ihmisten halu toimia yhteisöissä lähtee heidän omista tarpeistaan, ja paikallisyhdistysten pitäisi pystyä tarjoamaan ’jokaiselle jotakin’, eli mahdollistamaan jäsenten henkilökohtaisten intressien ja arvostusten mukaista toimintaa”. Maaseudun elinvoimaisuuden keskeisenä tekijänä on elinvoimainen maaseutuyrittäjyys, joka on samalla turvaamassa lähiruoan ja paikallisten tuotteiden saatavuutta ja tarjontaa lähikyliin ja kaupunkeihin.
SERI-hankkeen hanketoimijat selvittivät yhtenä pilottitoimenpiteenä julkisen organisaation työhyvinvointia ja työntekijän arvostusta tiedonhaulla sekä toteuttamalla kyselyn kohteen toimipisteisiin. Kyselyssä huomioitiin työntekijän sekä työnantajan mielipiteet, erikokoiset toimipisteet sekä muualta kartoitetut taustatiedot. Kyselyn tarkoituksena oli toimia taustamateriaalina pilotin toteutuksessa, jotta tulokset olisivat paremmin hyödynnettävissä myös muualla vastaavantyyppisessä toiminnassa. Resurssivastuullisuus tarkoittaa tässä yhteydessä, että huomioidaan kohteessa ja toimenpiteissä kaikki ne seikat, joilla voidaan edistää vastuullisuutta, esimerkkinä voidaan mainita osaavan ammattitaidon sisällyttäminen palveluihin.
Paikallisten tuottajien ja palveluntarjoajien hyödyntäminen on yksi osa resurssivastuullisuuden määritelmää. SERI-hankkeen piloteissa perehdytään siihen, mitä paikallisesti on tarjolla ja millä tavoin valinnoilla voidaan vaikuttaa tulevaisuuteen ja hiilijalanjälkeen. Kierrätettävyys, materiaalien uudelleenkäyttö ja ympäristön huomioiminen ovat keinoja lisätä kestävyyttä maailmassa.
Vastuullisuutta monesta eri näkökulmasta
Elintarvikesektorille keskittyneissä piloteissa resurssivastuullisuus näkyy Meri-Lapissa kattavasti esimerkiksi sivuvirtamateriaalien jatkohyödyntämisessä. Sivuvirtojen hyödyntämisessä keskeistä huomiota tulee kiinnittää muun muassa sivuvirran ja siitä kehitettävän uuden tuotteen tai palvelun taloudellisen arvon mittaamiseen. Esimerkiksi vihannesten viljelystä syntyvän sivuvirran sekä myyntiin kelpaamattoman tuotteen kuljettamisen hiilijalanjälkeä Suomen mittakaavassa tulee arvioida myös resurssivastuullisuuden kautta. (Liimatainen 2019).
Lappilainen puikula on erinomainen esimerkki alueellista hyvinvointia luovasta paikallisesta elintarvikkeesta. Puikulan tunnettuutta lisäämään työstettiin SERI-hankkeessa tuotteen tai palvelun tarinallistamisen polku (Kuva 3), jonka aloituspiste sijoittuu lappilaisen pellon reunalle viljelijän välittömään lähipiiriin. Tarinassa yhdistyvät niin viljelijän usko tulevaan satoon kuin asiakkaalle rakennettu visuaalinen tarina arjesta. Resurssiviisaan tarinallistamisen avulla tuottajan arki sekä paikallisen tuotannon edut saadaan houkuttelevaan muotoon, kun otetaan huomioon tuotteen hiilijalanjälki ja kasvihuonekaasupäästöt. Kuluttajalle on mielekästä hankkia paikallisia tuotteita, kun niiden alkuperään ja elinkaareen on kiinnitetty huomiota jo kasvatus- tai tuotteistusvaiheessa. Arvostus syntyy aidoista kohtaamisista, joiden tueksi jokainen paikallinen toimija tarvitsee myös tarkoituksenmukaisesti rakennettua viestintää.
SERI-hanke selvitti pilottitoimenpiteenä myös Meri-Lapin alueen purkukohteiden materiaalien jatkohyödyntämistä. Yksi osa-alue selvitystyössä oli kestävän kehityksen ja vastuullisuuden huomiointi. Resurssivastuullisuus kuvaa hyvin Meri-Lapin alueen tavoitteita ja keinoja, joilla niihin päästään. Hankkeen aikana on toteutettu niin laajaa selvitystyötä purkukohteiden materiaaleista ja uusista käyttökohteista kuin yksityiskohtaisempaa perehtymistä siirtolapuutarha-alueen rakennelmien materiaalivalintoihin.
Vastuullisuuden edistämisestä nautitaan Meri-Lapin alueella
SERI-hankkeen toteuttamissa pilotoinneissa on otettu huomioon kestävä kehitys ja vastuullisuus. Ne eivät ole kuitenkaan olleet hankkeen pääasialliset tavoitteet, vaan ne ovat kehittyneet hankematkan aikana ja niitä on voitu edistää monenlaisten toimien turvin. Meri-Lapin alueen kestävyyttä ja resurssivastuullisuutta ovat edistäneet esimerkiksi lähiruoan käyttöasteen nostaminen sekä tietoisuuden levittäminen alueellisesti. Vastuullisuuden halutaan näkyvän niin Lapin ammattikorkeakoulun toimintojen kehittämisessä kuin hanketoiminnan kestävyyden huomioimisessa, siksi jatkossa kiinnitetään entistä enemmän huomiota myös paikallisten toimijoiden tarpeisiin. Resurssiviisaus, kiertotalous ja ennen kaikkea kestävä kehitys ja vastuullisuus ovat meille lappilaisille ohjenuora jokapäiväisessä elämässämme, niihin pyritään ja niiden edistämisestä nautitaan.
Kirjoittajat
Katri Hendriksson, Ins. (YAMK), projektipäällikkö, kestävän kehityksen koordinaattori, Lapin ammattikorkeakoulu, katri.hendriksson@lapinamk.fi
Hanna-Mari Romakkaniemi, Agrologi (AMK), projektisuunnittelija, Lapin ammattikorkeakoulu, hanna-mari.romakkaniemi@lapinamk.fi
Lähteet
Heikkurinen, P., Jalkanen, L., Järvelä, K., Järvinen, M., Katajajuuri, J-M., Koistinen, L., Kotro, J., Mäkelä, J., Pesonen, H-L., Riipi, I., Ulvila, K-M. & Borsmann-Hugg, S. 2012. Vastuullisuus ruokaketjussa ‒ Eväitä johtamiseen, mittaamiseen ja viestintään. MTT Jokioinen. Haettu 29.9.2021 osoitteesta vastuullisuusruokaketjussa.pdf (luke.fi)
Jääskeläinen, M. 2018. Sisäisten resurssien hyödyntäminen pk-yritysten kannattavuuden parantamisessa: tapaustutkimus. LUT School of Business and Management. Haettu 28.9.2021 osoitteesta. Kauppatieteiden kandidaattitutkielma 2018 julkaisuvalmis.pdf (lut.fi)
Kumpulainen, K. 2018. Kylät tulevaisuuden paikallisyhteisöinä. Haettu 30.9.2021 osoitteesta kumpulainen.pdf (jyu.fi)
Lapin ammattikorkeakoulu. 2020. Lapin AMKin hankkeet. SERI – Resurssiviisas Meri-Lappi -hanke. Haettu 29.9.2021 osoitteesta Hankkeet – Lapin AMK
Liimatainen, M. 2019. Vastuullisuuden strateginen merkitys ja painopisteet suomalaisissa elintarviketeollisuusyrityksissä. Helsingin yliopisto. Haettu 30.10.2021 osoitteesta Liimatainen_Minna_Pro_gradu_2019 (helsinki.fi)
Puustinen, S., Mäntysalo, R & Karppi, I. (toim.). 2016. Strateginen eheyttäminen kaupunkiseuduilla – Näkökulmia kestävän maankäytön ja julkisen talouden kysymyksiin. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 4/2016. Haettu 29.9.2021. strateginen eheyttäminen kaupunkiseuduilla.pdf (valtioneuvosto.fi)
Suomen YK-liitto. 2021. Kestävä kehitys. Haettu 29.9.2021 osoitteesta Kestävä kehitys | Suomen YK-liitto (ykliitto.fi)
Abstract
Sustainable development and responsibility perspectives are becoming increasingly important, regionally and globally. In Sea-Lapland’s regional in particular, the themes are dealt with in the areas of RDI and education implemented by Lapland University of Applied Sciences. Especially the development of project activities in a more responsible direction has been one of the development targets in recent years. Lapland University of Applied Sciences has raised the focus on sustainable development, responsibility and the implementation of circular economy expertise to stakeholder activities.
Lapland University of Applied Sciences has highlighted six special priorities (SDG 3, 4, 7, 8, 9 and 11) from the UN Sustainable Development Goals, which are related to activities from the perspectives of RDI and education. The SERI ‒ Sea-Lapland’s Resource Intelligence project has implemented these themes in various pilots. The measures of the SERI project paid special attention to resource responsibility, which was one of the main thematic areas of the project.
