Sinne ja takaisin ‒ kestävyyttä Suomi‒Venäjä-rajayhteistyönä

Suomen ja Venäjän välinen raja on kestävän kehityksen näkökulmasta jyrkkä. Se jakaa monilla kestävän kehityksen osa-alueilla valmiudet ja tavoitteet kahtia. Vaikutukset ympäristöön ja ihmisiin eivät kuitenkaan tunnista kartalle piirrettyjä rajalinjoja. Tässä artikkelissa kerrotaan rajayhteistyönä toteutettavista hankkeista, joissa ympäristöturvallisuutta kehitetään yhdessä sekä investointien että osaamisen siirron avulla hulevesien ja kiinteiden jätteiden osalta.

Suomessa ja Venäjällä tämän hetken valmiudet kestävyysnäkökulmien huomioimiseen ovat erilaiset, koska esimerkiksi tuottajavastuujärjestelmää ei vielä tällä hetkellä Venäjällä ole. Kuitenkin Venäjällä on käynnistetty esimerkiksi kansallinen jätereformi, jonka pyrkimys on leikata merkittävästi kaatopaikkasijoitettavan jätteen määrää. Yritysten toimintaan on jalkautumassa markkinoilta tulevia kestävyyteen liittyviä ajureita, kuten ESG-kriteeristön mukaan ottaminen investoinneissa. Nämä toimenpiteet sekä artikkelissa esitettyjen kaltaiset kansainväliset kehityshankkeet tasoittavat tietä paremmalle kestävyysnäkökulmien huomioimiselle. (Nordea 2021; Vostrikova & Meshkova 2020.)

Hulevedet hallintaan ja öljynsuodattimia Petroskoihin

Hulevesien hallinta on kestävyyden kannalta oleellinen aihe, sillä ne kuljettavat ympäristölle haitallisia aineita, kuten kiinteää roskaa, öljyä, ravinteita, kemikaaleja ja mikromuoveja. Ilmastonmuutoksen myötä kuivat kaudet ja rankkasateet lisääntynevät, mistä seuraa lisähaasteita hulevesien hallinnalle. Kun kuivan kauden jälkeen sataa rankasti, maaperä rapautuu ja siitä liukenee sekä saasteita että ravinteita huomattavasti helpommin kuin tilanteissa, joissa maaperän kosteustasapaino on hyvä. Tämä kiihdyttää eroosiota ja lisää määrällisen kuormituksen lisäksi myös laadullista kuormitusta. (Water Europe Water Vision 2030, 9)

Petroskoissa öljyn kulkeutuminen hulevesien mukana on ongelma, jota ratkaistaan Kajaanin ammattikorkeakoulun johtamassa Karelia CBC -rahoitteisessa PeatStop-hankkeessa. Petroskoissa öljy on saastuttanut suuren maa-alueen eikä maamassojen siirto tule kysymykseen alueen laajuuden ja keskellä rakennettua kaupunki-infraa olevan sijainnin vuoksi. Öljyn kulkeutumisreitit tunnetaan, ja pääosa öljystä valuu Äänisjärveen virkistyskäytön kannalta keskeiselle alueelle. Lähistöllä sijaitsee esimerkiksi julkinen uimaranta. Matkaa vedenottamolle, josta otetaan raakavesi juomaveden tuotantoon, ei ole paljoa ‒ eli öljy aiheuttaa riskin myös juomavesivarojen saastumisesta. Hankkeessa uudistetaan alueella sijaitseva vanhentunut öljynsuodatusratkaisu ja kartoitetaan muita päästölähteitä sekä kulkeutumisreittejä. Tällä hetkellä kohteeseen sopiva suodatuskokonaisuus on suunniteltu ja kilpailutettu. Kokonaisuuteen kuuluu parempi hiekanerotus. Varsinainen öljyn imeytys tapahtuu lämpökäsiteltyyn turpeeseen. Asennusten on suunniteltu tapahtuvan vuonna 2022.

Kyseisessä Karelia CBC -ohjelman rahoittamassa PeatStop-hankkeessa on toteutusosuus myös Kajaanin kaupungilla. Kajaanissa pureudutaan ravinnekuorman aiheuttamiin ympäristöhaittoihin. Kaupungin keskeinen puistoalue ja siihen kuuluva Kaupunginlampi on kärsinyt pitkään jatkuneesta rehevöitymisestä ja happamoitumisesta. Lampea on kunnostettu kasvillisuuden ja roskakalan poistolla, mutta uusia hulevesien hallintarakenteita tarvitaan estämään rehevöitymistä jatkossa. Hankkeessa on suunniteltu ja toteutettu laskeutusta ja biologista puhdistusta yhdistävä lampipuhdistamo, joka on samalla myös visuaalisesti miellyttävä elementti puistossa. Hankkeessa on aloitettu vuonna 2021 pilotointi ravinteiden talteenottoon alueella sijaitsevasta hulevesivirrasta Kajaanin ammattikorkeakoulun suunnittelemalla adsorbtioratkaisulla. Kyllästetty adsorbentti on käytettävissä maanparannukseen sellaisenaan.

Kattavan ja ajantasaisen tilannekuvan aikaan saaminen hulevesikuormituksista ja niiden muutoksista on haastavaa. Yksi hankkeen keskeinen tavoite on kehittää ja kokeilla ratkaisuja vuorovaikutteiseen ympäristötiedon keräämiseen. Tätä tiedonkeruuta tehdään sekä aistinvaraiseen arviointiin että yksinkertaisiin mittausmenetelmiin perustuen. Kajaanin ammattikorkeakoulu on kehittänyt tätä tarkoitusta varten mobiilisovelluksen, jonka koekäyttö on parhaillaan menossa. Tavoite on saada suuntaa antavaa tietoaineistoa vesistöjen tilasta sekä osallistaa alueen asukkaita vuoropuheluun.

Jätelajittelukenttä uusiksi ja modernia otetta ympäristöturvallisuuteen

SUSWAM-hanke opastaa ja kannustaa yhteisöä vastuullisempaan jätteidenhallintaan, lajitteluun ja kierrätykseen. Venäjän Karjalan alueella, Kostamuksessa, hanke keskittyy parantamaan alueen valmiuksia erilliskerättyjen jätejakeiden säilyttämiseen ja käsittelyyn uudistamalla jätelajittelukenttää. Suomen puolella Kainuussa hankkeessa selvitetään kaatopaikka-alueiden valumavesien parempaa käsittelyä ja hallintaa. Molemmilla alueilla hankkeella on useita yhteistyökumppaneita.

Ympäristöturvallisuus hiipii opetusaineistosta mobiilisovelluksiin

Osana SUSWAM-hanketta Kajaanissa on perehdytty Clean Games -konseptin tuomiseen osaksi kaupungin asukkaiden ympäristökasvatusta. Usein innovaatioita ja uutta teknologiaa viedään Suomesta Venäjälle, mutta tällä kertaa tilanne on toinen: Clean Games on Venäjältä alkunsa saanut ympäristöturvallisuuden pelillinen tapahtumakonsepti, joka tekee ympäristön siivoamisesta leikkimielisen kilpailun. Se on esitelty jo yli seitsemässätoista maassa ja toteutettu yli kahdeksansataa kertaa, yli kolmessasadassa kaupungissa. Konseptin omaksuminen ympäri maailmaa, ja nyt myöskin meillä Suomessa, on loistava esimerkki rajayhteistyön onnistumisesta.

Kajaanin ammattikorkeakoulu järjesti pienimuotoisen Clean Games -pilotin Kajaanissa syksyllä 2021. Pilotin tarkoituksena oli varmistaa konseptin soveltuvuus myös Kajaanin maisemiin sekä tutustua pelisovelluksen käyttöön. Peli kesti tunnin, ja sen aikana neljä joukkuetta keräsi kuusitoista täyttä pussillista sekajätettä, pelkästään yhden Kajaanin asuinalueen ojista ja parkkipaikoilta.

Organisoitu jätteenhallinta osaksi Kostamuksen kaupunkistruktuuria

Venäjän valtiollinen jätereformi painottaa ympäristöturvallista jätteenkäsittelyä uudistuvien järjestelyjen avulla. Nykytilassa Venäjällä yli 90 prosenttia jätteistä päätyy kaatopaikalle. Järjestelyt pyrkivät ehkäisemään ja vähentämään jätteiden syntyä, kehittämään modernia jätteenkäsittelyinfrastruktuuria sekä hyödyntämään jätettä myös kaupallisen toiminnan raaka-aineena. SUSWAM-hankkeessa kehitetään jätteidenhallinnan operatiivista toimintamallia Kostamuksessa sekä arvokkaiden että vaarallisten jätejakeiden osalta (SUSWAM ‒ Jätteidenhallintaa Kainuussa ja Venäjän Karjalassa (KA10013) ) Erilaisten jätejakeiden lajittelua ja varastointimahdollisuuksia parannetaan uuden lajittelukentän avulla ja vaihtoehtoisia toimintamalleja erilaisten jakeiden jatkokäsittelylle selvitetään.

Venäjällä ei ole käytössä samanlaista tuottajavastuujärjestelmää kuin Suomessa, joten erilaisten jätejakeiden keräilyn, logistiikan ja jatkokäsittelyn vastuutahot eivät ole itsestäänselvyys. Kostamuksessa on kuitenkin sisäistetty paljon eurooppalaisia arvoja sen sijainnin vuoksi ‒ maantieteellisesti kaupunki on lähellä Suomea, joten alueen ihmiset tuntevat organisoidun jätteenhallinnan hyödyt ja ovat avoimia jätehuollon rakenteen muutoksille. Uusien ratkaisujen pilotointi jätehuolto-ohjelmassa on myös helpompaa pienen asukasmäärän ja alueellisen koon vuoksi.

Johtopäätökset

Tutkimus- ja kehitystyön vahvuudet ovat molemmissa maissa erilaisia. Venäjällä tieteellinen tutkimus on erittäin korkeatasoista esimerkiksi matemaattisten ilmiöiden ymmärtämisen osalta. Näissä hankkeissa on toteutettu muun muassa virtausten simulointia ja kuormitusmäärien laskentaa suureksi osaksi venäläisten projektiosapuolten toimesta. Suomen AMK-osaajien vahvuutena taas on kokonaisuuksien hallinta ja kyky soveltaa tutkimustuloksia uudella tavalla. Nämä osaamiset yhdessä ovat tuoneet mielenkiintoisia mahdollisuuksia toimintojen uudistamiselle kestävyys- ja ympäristöturvallisuusnäkökulmista. Kokemusten jakaminen maiden erilaisista lainsäädännön ja yhteiskunnallisten toimintojen järjestämistavoista on ollut näkemyksiä avartavaa kaikille projektien osapuolille. Esimerkiksi termi ”vastuullisuus” ymmärretään lähtökohtaisesti eri tavalla molemmissa maissa. Suomessa termillä tarkoitetaan usein ympäristönäkökulmien huomioimista, Venäjällä taas nousee esiin sosiaalinen vastuullisuus ja toimintojen jatkuvuuden turvaaminen. (Business Finland 2020.)

Joka tapauksessa ESG-kriteeristön käyttö on yleistymässä molemmissa maissa, mikä auttaa yhteismitallista kestävyysnäkökulmien arviointia. Edellä mainituissa projekteissa on toteutettu yhteisiä kaksikielisiä webinaareja, verkkokeskusteluja ja yritys- ja teknologiaesittelyjä, joissa on jaettu näkemyksiä mahdollisista kehityspoluista ja tunnistettu mahdollisuuksia uusille teknologiakokeiluille tai -selvityksille. Ehkäpä jatkossa tämän pohjalta syntyy sekä yritysten välistä suoraa teknologiasiirtoa että uusia TKI-aloitteita, rajat ylittävän liiketoiminnan hankaluuksista huolimatta.

LISÄÄ AIHEEN YMPÄRILTÄ / RELATED POSTS

Kestävää elinkaariajattelua muotoiluun – Elinkaarikartalla ja META-taulukoinnilla mallinnetaan tuotteen kestävyyttä

Muuttuuko mikään? Vastuullista liiketoimintaa opettamassa

Maailmankuvaa muuttava oppiminen tuo tulevaisuuden toivoa

Ongelmalähtöinen projektioppiminen on avain kiertotalouteen