Hanna Elomaa-Kiuru & Pia Lundbom
Pysyvää on (työelämän) muutos. Muutos mahdollistaa, mutta toki myös haastaa eri toimijoita. Esimerkiksi koronapandemia lisäsi nopeasti etätyötä asiantuntijatehtävissä, mikä yhtäältä pakotti ottamaan käyttöön erilaista tekniikkaa ja toisaalta myös haastoi kehittämään teknologioita aiempaa nopeammin vastaamaan työelämän muuttuvia tarpeita. Tekoälyn tai tukiälyn, miten haluammekaan asiaa tarkastella, monipuolistuva käyttö saa pohtimaan, missä se on hyvä apuväline.
Väestön ikääntyminen heijastuu muun muassa sosiaali- ja terveysalan sekä opetusalan tehtäviin. Työperäiseen maahanmuuttoon kohdistuu erilaisia toiveita. Muuttuva väestörakenne ja poliittisen päätöksenteon kuritukset vaikuttavat eri toimialoilla tehtävään perustyöhön ja asiantuntijatyön luonteeseen. Toisaalta niukkenevat resurssit haastavat eri alojen toimijat tarkastelemaan asiantuntijuuttaan uudesta näkökulmasta, jotta muuttuvan toimintaympäristön tarpeisiin on mahdollista vastata ja asiantuntijuuden olemassaolo on turvattu myös tulevaisuudessa.
Työelämässä tarvittava tietotaito on kehittyvää. Kaikessa ei voi pysyä mukana, eikä kaikkea voi hallita. Kyky tunnistaa itseä hyödyttävät sisällöt nousevat merkitykselliseksi. Vaaditaan resilienssiä ja valmiutta kehittää itseään ja osaamistaan. Tarvitaan myös mahdollisuuksia oman osaamisensa kehittämiseen. Tällä hallituskaudella tehdyt aikuiskoulutustuen ja vuorotteluvapaan lopettamista koskevat ratkaisut heijastuvat myös ammattikorkeakoulujen henkilöstön mahdollisuuksiin kehittää omaa osaamistaan. Toisaalta ammattikorkeakoulun henkilöstön osaamisella pitäisi tuottaa myös muille oppimisympäristöjä, joissa itsensä päivittämistä voi tehdä.
“Pysyvä muutos” vaikuttaa muiden toimijoiden tavoin ammatttikorkeakoulujenkin käytäntöihin. Tekoälyn kehittyminen heijastuu kirjallisiin töihin ja opinnäytetöihin. Kysymykset opintojen tekemisestä työn ja muun elämän ohessa pohdituttavat nykyisin yhä useampaa esimerkiksi ylemmistä ammattikorkeakoulututkinnoista kiinnostuneita. Lisäksi ammattikorkeakolujen on huomioitava koulutuspoluissaan, että valmistuvilla opiskelijoilla on relevanttia osaamista työelämän tarpeisiin.
TKI on yksi ammattikorkeakoulujen valttikortti. TKI-hankkeiden avulla voidaan pureutua tutkimaan ajankohtaisia työelämän kehittämistarpeita. Erilaiset hankkeet ja työelämäpäivitysjaksot mahdollistavat myös jatkuvaa osaamisen kehittämistä henkilöstölle. Opiskelijat puolestaan pääsevät TKI-perustaisen oppimisen kautta työskentelemään aitojen työelämän haasteiden parissa.
Teemanumeromme kirjoitukset lähestyvät työelämää ja osaamistarpeiden muutosta niihin liittyvien mahdollisuuksien ja haasteiden kautta. Painopiste on ammattikorkeakoulukontekstissa. Ammattikorkeakoulututkinnoille ja ylemmille ammattikorkeakoulututkinnoille on määritetty koulutuskohtaisia ja yhteisiä kompetensseja. Käytännössä kompetenssit myös auttavat muodostamaan käsityksen, millaista osaamista tutkinnoista valmistuneilta on lupa odottaa. Kaikilla ammattikorkeakouluista valmistuneilla, onpa kyse alemmasta tai ylemmästä tutkinnosta, tulisi olla muun muassa kestävän kehityksen osaamista, digitalisaatio-osaamista ja monikulttuurisuusosaamista. Numeron tekstit tarkastelevat kiinnostavalla tavalla osaamistarpeita ja antavat esimerkkejä siitä, miten ammattikorkeakouluissa vastataan näihin muuttuviin ja kehittyviin osaamistarpeisiin.
Hanna Elomaa-Kiuru, VTT, yrittäjä, lehtori, YAMK-kehittämisryhmä, Humanistinen ammattikorkeakoulu (Humak), hkkiur(at)gmail.com
Pia Lundbom, YTT, yliopettaja, YAMK-kehittämisryhmä, Humanistinen ammattikorkeakoulu (Humak), pia.lundbom(at)humak.fi
Vastaa