Kati Mäenpää, Marjo Joshi, Jaana Kullaslahti, Leena Mäkinen, Päivi Timonen & Outi Valkki
Taustaa
Verkkotutkintojen visioiden mukaan verkkotutkintoja voidaan suunnitella, rakentaa ja toteuttaa kansallisessa yhteistyössä. Verkkotutkinto-nimikkeellä viitataan tutkintoon, joka suoritetaan verkossa. Verkkotutkinto voi sisältää reaaliaikaisia verkkotapaamisia, itsenäistä tai ryhmissä tapahtuvaa vuorovaikutteista verkkotyöskentelyä ja ohjattua opiskelua, josta osa voi olla aikaan tai paikkaan sidottua verkkotyöskentelyä ja -tapaamisia yhteisesti sovituilla alustoilla (Joshi ym. 2020). Ammattikorkeakoulut voivat suunnitella yhteisiä amk-tutkintoja (esim. tradenomi, sairaanhoitaja, sosionomi), jolloin olennaista on määritellä kansallisen verkkotutkinnon tavoite, keskeiset toimijat, toteutuksen tuki ja hallinnointi, toteutusympäristö ja miten opiskelijaa ja henkilöstöä tuetaan verkkotutkinnon aikana (Joshi ym. 2020).
Ennakointityöllä tavoitellaan vaihtoehtoisten kehitysurien ja niistä johdettavissa olevien mahdollisuuksien ja haasteiden tunnistamista. Aktiiviset pyrkimykset tulevaisuudessa tarvittavan osaamisen ennakointiin auttavat asiantuntijoita etsimään soveltuvia varautumismenetelmiä ja luomaan mahdollisuuksia uuden oppimiselle (Aaltonen & Wilenius 2002; Ahvenharju ym. 2020; Dufva 2015).
Kansallinen verkkotutkintoverkosto FONE (Flexible Online Education) -hankkeessa (2023) pyrittiin vastaamaan yhteiskunnan muutoksiin ja tarpeisiin uudistaa korkeakoulutusta kestävän kehityksen ja jatkuvan oppimisen teemojen suuntaisesti. Erilaisia ratkaisuja verkkotutkintojen suunnitteluun ja toteutukseen etsittiin korkeakoulujen ja työelämän yhteistyöllä.
Verkkotutkintojen tulevaisuuksia skenaario- ja visiotyön avulla
Verkkotutkintojen ensimmäiset visiot luotiin osana OKM-rahoitteista eAMK-hanketta vuosina 2017–2020, jolloin perustettiin työryhmä mallintamaan kansallista verkkotutkintoa ja luomaan sille erilaisia tulevaisuuden visioita. Visiotyön perusteella luotiin neljä verkkotutkintovisiota: vapaasti muodostettu verkkotutkinto, perinteisestä verkkotutkintoon siirtyminen, uusi yhteinen verkkotutkinto ja olemassa oleva yhteinen verkkotutkinto (Joshi ym. 2020). Yhteiskunnalliset muutokset ja korkeakoulujen kansalliset linjaukset ovat tuoneet muutospaineita verkkotutkintojen toteutukselle.
FONE-hankkeessa (2023) tarkasteltiin verkkotutkintovisioiden erilaisia tulevaisuuksia luomalla skenaarioita ja uudistamalla nykyisiä visioita sekä luomalla täysin uusi visio verkkotutkinnoille yhteiskunnallisten teemojen valossa (Kuvio 1). Skenaariot esittelevät millaisessa tulevaisuudessa verkkotutkinnot voivat toteutua, ja visiot esittelevät millainen verkkotutkinto voi olla. Lopuksi muodostettiin täysin uusi, visio 5 verkkotutkinnolle.
Verkkotutkintojen skenaariotyö
Skenaariotyö toteutettiin verkkotyöpajana FONE-hankkeen toimijoille kesäkuussa 2023. Työpajassa hyödynnettiin Varsinais-Suomen Ennakointiakatemian ennakointityössä kehiteltyä mallia sekä PESTE-kategorisointia (Poliittinen, Ekonominen, Sosiaalinen, Teknologinen, Ekologinen), toimintaympäristön muutosten tiedonkeräämiseen ja jäsentelyyn (Ojala ym. 2022). Työpajan tulosten perusteella muodostettiin neljä tulevaisuuden skenaariota (Kuvio 2).
Nykyvisioiden muutostarpeita yhteiskunnallisten teemojen valossa
Skenaariotyön jälkeen tarkasteltiin olemassa olevien verkkotutkintovisioiden uudistustarpeita sekä kokonaan uuden vision luomista kahden kysymyksen avulla:
- Ovatko eAMK-hankkeessa luodut verkkotutkintojen tulevaisuuden visiot edelleen nykytilanteen valossa valideja? Mikäli ei, mitä uutta tai muutosta tarvitaan?
- Miten FONE-hankkeessa esiin nousseita yhteiskunnallisia teemoja pitäisi huomioida visioissa?
Kysymyksiin kerättiin tietoa FONE-hankkeen osallistujilta työpajassa learning café -menetelmällä. Osallistujille oli jaettu etukäteen tutustuttavaksi yhteiskunnallisten teemojen taustamateriaali, ja heille oli kerrottu työpajan tavoite. Hankkeen ydinryhmä organisoi ja tallensi tulokset.
Kysymyksen 1 tulosten mukaan nykyisissä visioissa 1–4 esiintyi muutostarpeita:
- Visio 1, vapaasti toteutettu verkkotutkinto, voisi jatkossa olla sellainen, joka palvelisi työelämässä olevia oppijoita joustavuudellaan ja valinnanmahdollisuudellaan. Suurimpana esteenä tämän vision toteutukselle nähtiin rahoitusmalli, korkeakoulujen välinen kilpailu ja hallinnolliset rajoitukset. Muutostarpeina nähtiin myös se, että opiskelijalähtöisyys, osaamistarpeet ja työelämän ja jatkuvan oppimisen tarpeet pitäisi korostua paremmin.
- Visio 2, perinteisestä verkkotutkintoon siirtyminen, on jo nyt toimiva ja rahoitusmalli tukee osittain tällaista ristiinopiskelua. Tutkinto on kuitenkin paljolti ennalta määritelty ja jäykkä. Tarvitaan dynaamisempi tutkinto, jossa on enemmän mahdollisuuksia henkilökohtaisten polkujen rakentamiseen. Kaivataan pedagogista muutosta ja enemmän TKI-yhteistyötä työelämän kanssa.
- Visio 3, uusi yhteinen verkkotutkinto, vaatisi muutoksia erityisesti korkeakoulujen rahoitusmallissa ja uusi yhteinen verkkotutkinto tämän mallin kuvaamalla tavalla ei ole siksi mahdollinen. Mahdollinen kilpailu ja resurssien jakaminen eri korkeakoulujen ja näiden tekemän yhteistyön välille saattaa nousta esiin, ja myös juridiset kysymykset ja niihin liittyvät käytänteet vaatisivat sopimuksia korkeakoulujen välillä. Uusien yhteisten verkkotutkintojen koulutuksen tasalaatuisuus täytyy varmistaa.
- Visio 4, olemassa oleva yhteinen verkkotutkinto, on edelleen olennainen yhteistyömahdollisuus korkeakoulujen välillä, mutta KV-kumppani lisää vaativuutta toteutukseen. Tällöin on huomioitava KV-kumppanien erilaiset lähtökohdat ja rahoituspohjat. Myös työnjako ja rahoitusmallin tuki on huomioitava. Opintoihin tarvitaan lisää työelämäyhteistyötä sekä avoimuutta myös muille kuin tutkinto-opiskelijoille. Tutkimuksen nähtiin olevan olennainen osa korkeakouluopintoja, ja ammattikorkeakouluissa tehtävän soveltavan tutkimuksen rooli on tärkeä yliopistojen tieteellisen tutkimuksen rinnalla. Riskinä nähtiin useat irralliset toimijat ja valtakunnallisesti alakohtaiset siilot.
Kysymyksessä 2 tarkasteltiin, miten FONE-hankkeessa esiin nousseita yhteiskunnallisia teemoja tulisi jatkossa huomioida verkkotutkintojen visioissa. Taulukossa 1 esitetään tiivistettynä teemat sekä keskeisimmät muutostarpeet.
Taulukko 1. Yhteiskunnallisten teemojen huomiointi verkkotutkintovisioissa.
Yhteiskunnalliset teemat (FONE-hanke | Visio 1 | Visio 2 | Visio 3 | Visio 4 |
---|---|---|---|---|
Työelämän tarpeet | Kansainvälistyvä työelämä Täsmäosaaminen Pienet osaamis- kokonaisuudet | Aiemman osaamisen parempi tunnistaminen Työelämässä olevien joustava opiskelu TKI ja projektiyhteistyön hyödyntäminen Tutkinnon päivittäminen työelämän kanssa | Työelämäyhteksien lisääminen korkeakoulujen yhteistyössä Työelämän ja alueen koulutustarjoajien kohtaamisen mahdollistaminen | Harjoittelupaikkojen lisääminen Ennakointitiedon hyödyntäminen Alumniyhteistyön lisääminen Ohjauksen lisääminen jo 2. asteelta |
Mikro-oppiminen ja jatkuvan oppimisen tarpeet verkkotutkinnoille | Pienten osaamiskokonaisuuksien tunnistaminen ja erottaminen tutkintojen sisältä | Joustavuuden lisääminen Pienet osaamiskokonaisuudet syötteinä ja suorituksina ennen tutkintoon tuloa Tutkintojen/opintojen tekeminen osissa Osaamisen päivittäminen tutkinnon loppuvaiheessa tai sen jälkeen | Pääsy-/valintakokeisiin valmennus Ennakoivia, kiinnostusta avaavia kursseja | Nopea reagointikyky muuttuviin tarpeisiin ja tutkintoon sisällyttäminen Muuntokoulutukset yhtenä ratkaisuna työvoimapulaan |
Uudet teknologiset ratkaisut (ml. VR, tekoäly) | Tekoälyavusteinen ohjaus tukena itseohjautuvalle opiskelijalle | Taidon opiskelu, kohtaaminen, vuorovaikutus, haasteelliset tilanteet Elämyksellisyys immersiivisyyden ja uusien teknologioiden hyödyntäminen Tekoäly ja automatisointi, ihmisosaaminen Edelläkävijöiden osaamisen jakaminen | Yhteiset palvelujärjestelmät Alakohtaiset ohjeistukset, mm. tekoäly Oppimisanalytiikkadatan hyödyntäminen tiedon koonnissa Teknologia-avusteisen pedagogiikan kehittäminen | Terminologian yhtenäistäminen opiskelun ohjauksessa Bottien hyödyntäminen Ammattikorkeakoulujen yhteinen tekoäly Hakukoneoptimointi ja tekoäly |
Opiskelijan (ja opettajan) hyvinvointi digitaalisissa ympäristöissä | Yhteisöllisyydestä ja sosiaalisesta kiinnittymisestä paremmin huolehtiminen Jokaisella opintojaksolla huomioitava ryhmäytyminen | Ajan käsittely uudella tavalla Opiskeluvalmiuksien tukeminen Kasvavan lisätuen tarve ja toteutus vähenevillä resursseilla Erikoistunut rakenne/palvelu, josta tukea | Yhteistyö tukitoimissa Opinto-ohjauksen ja ohjausosaamisen suuri ja erikoistunut tarve Erityisohjaustarpeet, mm. hyvinvointi, urasuunnittelu, opiskeluvalmiudet | Selkeät sopimukset Opiskelijaa ei jätetä yksin Suoritusten seuranta diginä Tukea eri järjestelmien käyttöön |
Alakohtaisten verkostojen rooli | Profilointi Työelämän (täsmä)tarpeiden kartoitus Uusien opintojen kehittäminen | Opettajien erikoistuminen Uusien toimintamallien ja amkien välisen yhteistyön kehittäminen Alakohtainen tutkimus | Asiantuntijuus Alueelliset korkeakoulujen verkostot | Tutkintokohtaiset verkostot Yhteinen tavoite ja yhteiset tutkinnot Kansainvälisyys AMK-profiloinnit |
Digivisio ja kansalliset tavoitteet (ml. rahoitusmalli) | Saavutettavuuden ja joustavuuden lisääntyminen sekä yhteinen tarjonta-alusta Opiskelija- ja osaamislähtöinen malli vs. rahoitusmallin kannustaminen kilpailuun | Yliopistojen ja AMKien välisen yhteistyön mahdollistaminen myös tutkintojen osalta Digivision pilotit luovat kilpailuasetelmaa Yhteiset ympäristöt ja analytiikka tukee kehittämistyötä | Rahanjakomalli Tiedeyliopistot versus koulutusyliopistot Yhteiset tavoitteet koulutuksessa tasapäistävät | Rahoitusmalli ei tue yhteistutkintoja tai päällekkäistä organisointia Rahoitusmallin uudistustarpeet Yliopistojen ja AMKien lähentyminen Mukaan KV-tilastoihin |
Kansallisen verkkotutkinto- verkoston rooli | Tiedon jakaminen, yhteissuunnittelu ja käytänteiden vahvistaminen Rahoitusmallin muutokset välttämättömiä | Profiloinnin mukainen yhteisopetus | AMKien tarve erikoistua Verkkotutkintoverkosto tukitoimijana Jatko-opintopolut pohdittava | Tuki yhteisten alakohtaisten kompetenssien laadintaan Pitkäjänteinen tuki ja sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin Alueellisen kehittämisen varmistaminen ja osaavan työvoiman tuottaminen alueille AMK-lain uudistustarpeet |
Uusi tulevaisuuden visio 5 verkkotutkinnoille
Skenaariotyön ja nykyvisioiden tarkastelun jälkeen muodostettiin FONE-visiotyöpajassa täysin uusi tulevaisuuden visio 5 verkkotutkinnoille (Kuvio 3). Uudessa visiossa painottuu erityisesti alumnien, työelämän ja korkeakoulutoimijoiden yhteistyö hyödyntämällä ennakointitietoa ja tarjoamalla siten työelämälle entistä ajantasaisempaa osaamista.
”Jatkuvan oppijan verkkotutkinto on kuin ’rusinapulla’, jossa opiskelija voi poimia itselleen olennaiset osiot nauttien opiskelusta osana hyvinvoivaa työelämää ja opiskelua.”
Uusi visio 5, Jatkuvan oppijan verkkotutkinto, lisää aiempiin verkkotutkintovisioihin 1–4 nykyhetken tarpeet:
- Opiskelija voi valita opintoja vapaasti kaikista Suomen korkeakouluista ja suorittaa uuden tutkinnon, joka sisältää kaikille pakolliset yhteiset perusopinnot. Opinnot muodostavat polun, joka luo sujuvan siirtymän toiselta asteelta korkeakoulun perus- ja jatkotutkintoon sekä aina tohtorin tutkintoon saakka. Opiskelija voi koota tutkinnon mistä tahansa korkeakoulusta.
- Verkkotutkinto tarjoaa yrityksille ajantasaista työelämän tarpeiden mukaista osaamista ja pienet oppimiskokonaisuudet tuovat tarvittavan osaamisen ketterästi. Opinnot on suunniteltu alakohtaisten verkostojen, työelämän, alumnien ja korkeakoulujen kanssa yhteistyössä ja ne toteutuvat aidossa yhteistyössä, jossa työnjako eri toimijoiden kesken on sovittu profiloinnin mukaisesti.
- Tutkinnon sisällöt ovat dynaamisia ja muokkautuvat ennakointitiedon sekä työelämän ja yhteiskunnan vaatimusten mukaisesti. Verkkotutkinnon muodostumisessa painottuvat tulevaisuuden ja työelämän taitojen hankkiminen osana ohjattua, sujuvaa ja hyvinvointia tukevaa verkko-opiskelua.
- Opinnot toteutuvat kaikkien ammattikorkeakoulujen yhteisellä verkko-oppimisalustalla, joka tuo kustannustehokkuutta ja tukee yhteistyössä toteutettavien opintojen suoritusta.
- Rahoitusmallin on tuettava yhteistyötä ja mahdollistettava työnjako opintojen toteutuksessa. Lisäksi hallintohenkilöstö ja ohjaushenkilöstö toimii hajautetusti korkeakouluissa, tukien opintojen suunnittelua, toteutusta ja suorituksia.
Yhteenveto
Kaikki aiemmin luodut verkkotutkintovisiot nähtiin edelleen valideiksi ja niiden katsottiin toteutuvan jo nykyhetkellä ainakin osittain. Jokaisessa visiossa tunnistettiin myös muutostarpeita. Kuvattuja visioita voidaan hyödyntää kansallisessa yhteistyössä uusien verkkotutkintojen rakentamisessa (Mäenpää ym. 2022) tai uudistamisessa johtamisen ja operatiivisen toiminnan työkaluina. Visiot tarjoavat ideoita jatkuvan oppimisen yhteistyöhön. Verkkotutkinnot luovat mahdollisuuksia myös kotikansainvälistymiselle EU-tason allianssien rinnalle.
Uudessa visiossa 5 huomioitavaa on erityisesti työelämän tarpeiden parempi huomioiminen verkko-opintojen ja opintokokonaisuuksien suunnittelussa ja toteutuksessa. Työelämästä nousee toiveita, että tutkinnon hakeminen ei ole välttämätöntä, vaan korkeakoulujen on löydettävä joustavia ratkaisuja tutkintojen toteuttamiseen ja tuottamiseen alakohtaisten vaatimusten mukaisesti – olennaista on ajantasaisesti ja tarpeen mukaisen osaamisen hankkiminen ja todentaminen.
Opinnoissa korostuu aiempaa enemmän geneeristen ja työelämätaitojen oppiminen sekä hyvinvoinnin tukeminen. Oppijoiden hyvinvointi niin osana opiskelua kuin työelämässä ja sen tukeminen joustavilla ratkaisuilla pitkin uraa on olennaista. Opintojen ohjauksen merkitys korostuu joustavien opintopolkujen suunnittelussa ja suorituksessa osana tutkinto-opintoja ja työelämässä tapahtuvaa oppimista.
On myös kiinnitettävä huomiota opettajien työelämätaitoihin ja ajantasaiseen alakohtaiseen osaamiseen. Yhteistyön tiivistäminen koko korkeakoulukentän ja työelämän kesken tuo kustannussäästöjä ja tehostaa toimintaa. Jatkossa yhteisen näkemyksen saavuttaminen on löydettävä muutoin kuin ainoastaan rahoitusmallin ohjauksella. Yhä vahvemmin on otettava huomioon ennakointitieto sekä yhteiskunnan ja työelämän muuttuvat osaamistarpeet ja vaatimukset.
Kirjoittajat
Kati Mäenpää, KT, opinto-ohjaaja, ammatillisen opettajan- ja opinto-ohjaajankoulutuksen lehtori, Oulun ammattikorkeakoulu, kati.maenpaa(at)oamk.fi.
Marjo Joshi, FT, Head of Pedagogical Development, Turun ammattikorkeakoulu, marjo.joshi(at)turkuamk.fi.
Jaana Kullaslahti, FT, korkeakoulupedagogiikan asiantuntija, Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK), jaana.kullaslahti(at)hamk.fi.
Leena Mäkinen, KTM, lehtori, Hämeen ammattikorkeakoulu, (HAMK), leena.makinen(at)hamk.fi.
Päivi Timonen, yhteisöpedagogi YAMK, OPO, väitöskirjatutkija LY, lehtori-verkkopedagogi, Humanistinen ammattikorkeakoulu Humak, paivi.timonen(at)humak.fi.
Outi Valkki, KM, tietojenkäsittelyn lehtori, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, outi.valkki(at)haaga-helia.fi.
Lähteet
Aaltonen, M. ja Wilenius, M. 2002. Osaamisen ennakointi. Pidemmälle tulevaisuuteen, syvemmälle osaamiseen. Johtamistaito. Kauppakamarisarja.
Ahvenharju, S., Pouru-Mikkola, L., Minkkinen, M. ja Ahlqvist, T. 2020. Tulevaisuustiedon lähteillä. Analyysi ennakointiraporteista ja tulevaisuuden ilmiöistä. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 6/2020.
Dufva, M. 2015. Knowledge creation in foresight. A practice- and systems-oriented view. Department of mathematics and systems analysis. Aalto university.
eAMK. n.d. https://www.jamk.fi/fi/projekti/eamk-oppimisen-uusi-ekosysteemi.
FONE Kansallinen verkkotutkintoverkosto. 2023. https://www.turkuamk.fi/fi/tutkimus-kehitys-ja-innovaatiot/hae-projekteja/kansallinen-verkkotutkintoverkosto/.
Joshi, M. 2022. Sustainable development in the design of online degree programmes for national cross-studies. Ammattikasvatuksen Aikakauskirja, 23(4), 12–33. https://doi.org/10.54329/ akakk.113318.
Joshi, M. 2023. Holistic Design of Online Degree Programmes in Higher Education – A Pedagogically Informed Design Framework. Doctoral dissertation. Acta electronica Universitatis Lapponiensis 352. https://lauda.ulapland.fi/handle/10024/65350.
Joshi, M., Kullaslahti, J., Mäenpää, K. & Timonen, P. 2022. Online Degree Programme Network Supporting Flexible Online Education. In G. Ubachs, S. Meuleman & A. Antonaci (eds.), Proceedings: Innovating Higher Education Conference 2022, 19–21 October 2022 | Athens, Greece (pp. 163–175). Maastricht: European Association of Distance Teaching Universities (EADTU).
Joshi, M., Könni, P., Mäenpää, K., Mäkinen, L., Pilli-Sihvola, M., Rautiainen, T., Timonen, P. & Valkki, O. 2020. Verkkotutkinnot. Turun ammattikorkeakoulun raportteja 269. Turku: Turun ammattikorkeakoulu. https://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522167682.pdf.
Kansallinen verkkotutkintoverkosto 2020. https://www.turkuamk.fi/fi/tutkimus-kehitys-ja-innovaatiot/hae-projekteja/kansallinen-verkkotutkintoverkosto/.
Mäenpää, K., Pinola, S., Kaskela, M. & Aaltonen, H. 2022. Sairaanhoitajakoulutus verkossa – utopiaa vai mahdollista? Oamk Journal 136/2022. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2022091459034.
Ojala, K., Kantola, M., Högblom E., Frantti, A. ja Ollila J. 2022. Ilmiöavaruuksista skenaarioihin – kuinka alueellisia osaamis- ja koulutustarpeita ennakoidaan verkostoyhteistyönä? Ammattikasvatuksen aikakauskirja 24 (2), 60–70.
Abstract
Our article discusses the results of the joint foresight work on online degrees in universities of applied sciences, including the future, the process of building them, and the thinking behind the work. The foresight work aims to identify alternative trajectories and the opportunities and challenges that can be derived from them. Rapid changes in the environment are pushing individuals and communities working in different sectors to constantly renew their culture and competences. Active efforts to anticipate future competence needs help professionals to find suitable contingency methods and create opportunities for new learning (Aaltonen & Wilenius 2002; Ahvenharju et al. 2020; Dufva 2015). In this article, we present scenarios and visions for the future of e-learning based on foresight work.
In this article, e-degrees are defined as interactive and guided, online university-level degrees. The eDegree visions suggest that eDegrees can be designed, built up, and implemented through national cooperation. It is essential to define the goal of a national e-degree, who the key actors are, what is essential to support and manage the implementation, in which environment the degree will be delivered, and how students and staff will be supported during the e-degree (Joshi et al. 2020).While e-learning is a model for building the future’s learning mode, there are also alternative trajectories for its self-direction and use, which is worth outlining. Societal changes and national policies will also put pressure on the future implementation of e-learning.
A community-based process of building future scenarios and visions has been carried out in cooperation between five universities of applied sciences and representatives from the world of work. The work has been carried out in the context of the National Network for Online Examinations, where different solutions are being sought through cooperation between higher education institutions and working life (National Network for Online Examinations 2020). It aims to respond to changes in society and the need to reform higher education, including in the direction of sustainable development and continuous learning. The future of online degrees was first examined through foresight work by creating future scenarios that took into account key societal variables (Joshi et al. 2022).
The foresight work was based on a model developed in the foresight work of the Southwest Finland Foresight Academy and the PESTE categorization for data collection and structuring of changes in the operating environment (Ojala et al. 2022). Following the scenario work, the needs for reform of existing online examination quizzes were examined in light of broad societal themes. Based on these, the visions were renewed and a completely new vision for the future of e-learning was created. The visions can be used in building new e-learning systems (Mäenpää et al. 2022) or in renewal as a tool for management and operational activities in national cooperation.