Ilkka Kurkela
Miten kehittää ammattikorkeakoulun työelämäyhteistyötä ja varmistaa tutkintojen työelämärelevanssi? Kuinka mahdollistaa opiskelijoiden ja työelämän kohtaaminen jo opintojen aikana? Näitä kysymyksiä pohditaan monissa ammattikorkeakouluissa. Ratkaisuna ne kehittävät työelämäyhteistyön kumppanuusmalleja, joilla tähdätään tiiviiseen sidosryhmäyhteistyöhön yritysten kanssa. Tällaiset verkostoihin perustuvat mallit edellyttävät korkeakouluilta toiminnan kehittämistä pitkäjänteisesti ja kehittämisen tukemista strategisella johtamisella.
Korkeakoulujen työelämäyhteistyöllä on pitkät perinteet ja yhteistyö on muuttunut yksittäisistä aktiviteeteista systemaattiseksi osaksi ammattikorkeakoulupedagogiikkaa (Friman, Kantola, Rauhala 2022, s. 64). Yhteistyöhön ohjataan monilla tavoin. Kansainvälisellä tasolla Bolognan prosessi, Euroopan komission korkeakoulujen strategia sekä Eurooppa yliopistot -hanke korostavat korkeakoulujen ja työnantajien keskinäistä yhteistyötä (Huusko & Pyykkö 2021, Europan komissio 2021 & 2022). Kansallisella tasolla teema on kirjattu ammattikorkeakoululakiin, viimeisimpiin hallitusohjelmiin (Valtioneuvosto 2019 & 2023), OKM:n korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visioon (OKM 2019) sekä Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen julkaisuihin (Karvi 2020).
Tässä artikkelissa kuvaan Laurea-ammattikorkeakoulussa rakennettua avainkumppanuusmallia ja kytken sen edellä mainittuun korkeakoulukentän sidosryhmäyhteistyöhön. Sidosryhmillä tarkoitan tässä yhteydessä nimenomaan työelämäkumppaneita. Tavoitteeni on, että Laurean avainkumppanuusmalli toimii esimerkkinä korkeakoulun työelämäyhteistyön kehittämiseen ja toivon, että näin voidaan jakaa parhaita käytäntöjä ja mahdollistaa vuoropuhelua. Samalla avataan näkymiä jatkotutkimukselle korkeakoulujen sidosryhmäyhteistyöhön.
Avainkumppanuusverkosto luo vaikuttavuutta
Laurean avainkumppanuusmallia on rakennettu vuodesta 2019 ja se on kirjattu korkeakoulun strategiaan. Tarkoituksena on tiivistää työelämäyhteistyötä eri osapuolten hyödyksi: Opiskelija saa kosketuspintaa työelämään, avainkumppaniyritykset löytävät rekrytoinnissaan tulevaisuuden osaajia, korkeakoulu kehittää tutkintojaan ja TKI-verkostojaan ja luo alueellista vaikuttavuutta. Avainkumppanuus takaa kumppanille vastikkeellisen yhteistyöpaketin, jonka ytimessä on kumppanin tarpeisiin perustuva vuosisuunnitelma, joka rakennetaan yhteistyössä kumppanin kanssa (Koski 2022). Laurean avainkumppanuusverkostoon kuului vuoden 2023 lopussa hieman yli 100 organisaatiota. (Laurean PRM-järjestelmä)
Laurean pedagoginen malli Learning by Developing (LbD) tukee yhteistyön toteutumista (Juvonen, Marjanen, Meristö 2019) ja pedagoginen ohjelma 2023–2025 korostaa työelämäyhteistyön merkitystä (Laurea 2023c). Tuoreessa strategiakyselyssä sekä opiskelijat että työntekijät nostavat Laurean tulevaisuuden keskeisimmäksi asiaksi opiskelijoiden työelämävalmiudet ja osaamisen (Niemelä, Kuusinen & Lähdeniemi 2022). Tämän pohjalta on tunnistettu tarve kehittää prosesseja työelämäyhteistyön toteutumiseksi (Lintilä ja Marstio 2022).
Yhteistyön onnistumiseksi on yhteiskehitetty ratkaisuja, joista seuraavaksi kuvaan neljä esimerkkiä: kumppanuusmallin johtaminen, projektien varauskalenteri, tutkintojen sisällön kehittäminen sekä rekrytointitapahtumat.
Työelämän kumppanuusmallin johtaminen Laureassa
Tyypillisenä haasteena työelämäyhteistyössä on osapuolten erilaiset odotusarvot yhteistyölle. Yritysten ja oppilaitosten käyttämä terminologia on erilaista, mikä vaikeuttaa yhteistyötä. Ratkaisukeinoiksi on tunnistettu tiivis ja avoin vuorovaikutus sekä molemmin puolinen sitoutuminen yhteistyöhön (Rakovska et al. 2013, s. 36; Hyttinen & Sihvo, 2023).
Laureaan perustettiin vuonna 2023 viisihenkinen avainkumppanuustiimi mahdollistamaan tehokas kaikkia osapuolia hyödyttävä kumppanuustoiminta. Tiimin pääasiallisena työtehtävänä on kumppanuustoiminnan edistäminen: nykyisten asiakassuhteiden syventäminen ja uusien tunnistaminen. Tiimi on tiiviissä yhteydessä sisäisesti opetus- ja TKI-henkilöstöön.
Tiimin asiakkuusvastuut on jaoteltu tutkinnoittain avainkumppanuuspäälliköille, mikä selkeyttää yhteydenpitoa opetushenkilöstöön. Yksi tiimin jäsen vastaa ura- ja rekrytointitapahtumista ja asiakkuushallintajärjestelmästä sekä rekrytointiportaalista. (Laurean intranet). Keskeistä työelämän kumppanuusmallin onnistumisessa on vastuiden selkiyttäminen ja kumppanimallin johtaminen (Loikkanen 2023).
Projektien varauskalenteri helpottaa käytännön yhteistyötä
Tyypillinen työelämäyhteistyömuoto on opintojaksolle sijoitettava projektitoimeksianto, jossa opiskelija pääsee ratkomaan kumppaniyrityksen aitoja kehittämishaasteita (Töytäri et al 2019, s. 11; Dufva 2022). Usein haasteena on sopivan opintojakson löytäminen oikea-aikaisesti, kun opetussuunnittelun aikataulut eivät mene yksiin työelämän tarpeiden kanssa.
Laureassa lähdettiin ratkomaan tätä haastetta luomalla projektien varauskalenteri -työkalu. Sen avulla opettaja voi merkitä omille opintojaksoilleen toiveensa toimeksiannoista, jotta yritysten tarpeita voidaan tehokkaasti ohjata sopiviin opintoihin oikea-aikaisesti. Työkalua pilotoitiin v. 2022 liiketalouden tradenomitutkinnossa kehittäen työkalun teknisiä ominaisuuksia ja työkalun käyttöastetta (Koski 2021).
Työkalun käyttö on laajennettu kaikkiin tutkintoihin ja käyttöä edistetään edelleen. Käytännössä opettaja merkitsee omalle toteutukselleen ”yritysprojekti” -tagin, josta tieto siirtyy varauskalenteri -työkaluun (Loikkanen, 2023). Avainkumppanuuksia hoitavat kumppanuuspäälliköt näkevät varauskalenterista vapaat projektipaikat ja voivat yhdistää työelämän edustajat ja opettajat sopimaan toimeksiannon yksityiskohdista. Näin yritysten tarpeet ja korkeakoulujen opetuksen suunnittelu saadaan yhdistettyä toisiinsa.
Tutkintojen sisällön kehittäminen yhteistyössä yrityskumppaneiden kanssa
Korkeakoulun näkökulmasta on tärkeää, että tutkinnot vastaavat työelämän tarpeita. Opiskelija hyötyy, kun tutkintojen sisältö edesauttaa työllistymistä alan yrityksiin. Yrityksille on tärkeää, että tulevaisuuden työntekijät oppivat työelämässä tarvittavia taitoja jo opintojen aikana, jolloin he ovat valmiimpia työelämään astuessaan.
Tutkintojen työelämärelevanssia pyritään Laureassa varmistamaan tutkintojen työelämän ohjausryhmissä, joissa avainkumppanit ovat vahvasti läsnä kehittämässä tutkintojen sisältöjä. Kussakin tutkinnossa kokoontuu kahdesti vuodessa tutkinnon työelämän ohjausryhmä, jonka kokoonpanossa on Laurean henkilöstöä ja opiskelijoita, alumneja ja avainkumppaniyritysten edustajia. Näin tutkinnon kehittämisessä huomioidaan eri perspektiivit (Kurkela 2021).
Tutkintojen työelämän ohjausryhmät ovat toimineet Laureassa jo useita vuosia ja niiden vaikutukset ovat olleet merkittäviä. Esimerkiksi liiketalouden tradenomitutkinnon suosittu henkilöstöjohtamisen opetuskokonaisuus rakennettiin tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa (Martola & Maste 2023).
Rekrytointitapahtumien kautta uusia osaajia työelämään
Opiskelijoiden työharjoittelumahdollisuuksia edistetään rekrytointitapahtumissa, joissa yritykset ja opiskelijat kohtaavat. Tapahtumat kohdistetaan ajankohtiin, jolloin yritysten tarpeet rekrytoinnin osalta ovat suurimmillaan. Laurean päärekrytointitapahtuma UraFest järjestetään alkuvuonna yritysten etsiessä kesätyöntekijöitä.
UraFest-tapahtumaan osallistuu kymmeniä avainkumppaneita. Tapahtuma on huomioitu opiskelijoiden lukujärjestyksessä opetuksen suunnittelussa siten, että opiskelijat pääsevät mukaan verkostoitumaan ja tapaamaan yritysten edustajia ja harjoittelemaan työelämän tärkeitä taitoja, kuten kohtaamista ja oman osaamisen sanottamista (Laurea 2024).
Uusin Laurean rekrytointitapahtuma HarkkaFest mahdollistaa opiskelijan työhaastatteluun pääsyn ilman merkittävää ansioluetteloa. Tyypillisesti opiskelijat saattavat kokea, että CV ei ole vielä riittävän ansiokas työhaastatteluun pääsemiseksi. HarkkaFestissä asetelma on käännetty toisinpäin: Opiskelijat tulevat tapahtumaan ilman CV:tä hyvin valmistautuneena suoraan haastateltaviksi avoimiin harjoittelupaikkoihin.
Tapahtumaa pilotoitiin syksyllä 2023, ja pilotissa luotiin yli 20 työhaastattelua ja opiskelijoita työllistyi tapahtuman kautta avainkumppaniyrityksiin. (Laurea 2023b).
Yhteenveto ja tulevaisuus
Mikäli ammattikorkeakoulut ja kykenevät tekemään tiivistä työelämäyhteistyötä, saavat opiskelijat jo opintojensa aikana tärkeitä valmiuksia työelämää varten. Onnistuneimmillaan yhteistyöllä on useita myönteisiä heijastevaikutuksia niin opiskelijalle, opettajalle, korkeakoululle kuin työelämän kumppaneille. Esitin edellä esimerkkejä Laurean avainkumppanuusmallin tavoista palvella eri osapuolia.
Avainkumppanuudesta saatu palaute on ollut rohkaisevaa. Opiskelijoiden mielestä tutkintojen parhaat osat ovat juuri ne oppimistilanteet, joissa toteutetaan työelämäyhteistyötä ”kädet savessa”. Opettajat kokevat, että työelämäyhteistyö on mielekästä ja yhteistyömahdollisuudet avainkumppaneiden kanssa eri opintojaksoilla ovat hyvin monipuoliset (Loikkanen 2023). Myös kumppaneiden tyytyväisyys on korkealla tasolla (Laurea sidosryhmäkysely 2023, Laurea-avainkumppanuusvideo).
Systematisoidut työelämäkumppanuudet jäsentävät korkeakoulujen työelämäyhteistyötä. Ne ovat yhä useammin korkeakoulujen strategisia valintoja ja niihin ohjataan niin kansainvälisellä kuin kansallisellakin tasolla. Näen, että suurin haaste oikeastaan on, mikäli korkeakoulu ei tee aktiivista työelämäyhteistyötä, jolloin yhteys aitoihin työelämän haasteisiin jää puuttumaan. Jatkakaamme vuoropuhelua työelämän ja korkeakoulujen entistä tiiviimmän yhteistyön mahdollistamiseksi.
Ilkka Kurkela, väitöskirjatutkija, FM, eMBA, johtaja, avainkumppanuudet ja asiakkuudet, Laurea-ammattikorkeakoulu, ilkka.kurkela(at)laurea.fi.
Lähteet
Ammattikorkeakoululaki. 2014. Finlex. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140932.
Dufva, P. 2022. Uudenlainen yhteissuunnittelumalli opiskelijoiden työelämäprojekteihin. Pulssiportaali 29.4.2022. Karelia-ammattikorkeakoulu.
Euroopan komissio. 2021. European Universities initiative. European Education Area.
Euroopan komissio. 2022. Commission Communication on a European strategy for universities. European Education Area.
Friman, M.; Kantola, M; Rauhala, P. 2022. Ammattikorkeakoulupedagogiikka suomalaisten väitöskirjojen valossa (1996–2016) Julkaisussa Ammattikasvatuksen aikakauskirja.
Huusko, M.; Pyykkö, R. 2021. Bolognan prosessi: tutkintorakenteista osaamiseen. Tiedepolitiikka. Vol 46 Nro 2 (2021): Korkeakoulututkimus 2020-luvulla.
Hyttinen, M., Sihvo, P. 2023. Korkeakoulujen työelämäyhteistyön uusia muotoja – Karelia-ammattikorkeakoulu.
Juvonen, S.; Marjanen, P. & Meristö, T. Eds. 2019. Learning by Developing 2.0 – case studies in theory and practice. Laurea ammattikorkeakoulu.
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus KARVI. 2020. Korkeatasoisella osaamisella työelämään. Humanistisen alan, kauppatieteiden ja liiketalouden, tekniikan ja yhteiskuntatieteellisen korkeakoulutuksen arvioinnit.
Koski, J. 2022. Korkeakoulun sidosryhmäyhteistyön pitkäjänteinen kehittäminen. Laurea journal.
Koski, J. 2021. Avainkumppanit vahvistamassa korkeakoulun palvelukykyä ja toiminnan kehitystä. Laurea journal.
Kurkela, I. 2021. Työelämän ohjausryhmä liiketalouden tradenomitutkintoa kehittämässä. Laurea journal.
Laurea-ammattikorkeakoulu. 2023a. Strategia 2030 – Laurea-ammattikorkeakoulu.
Laurea-ammattikorkeakoulu. 2023b. HarkkaFest – Laurea-ammattikorkeakoulu.
Laurea-ammattikorkeakoulu. 2023c. Laurea-ammattikorkeakoulun pedagoginen ohjelma 2023–2025.
Laurea-ammattikorkeakoulu. 2024. UraFest 2024-rekrytointitapahtuma – Laurea-ammattikorkeakoulu.
Laurea-ammatitkorkeakoulu. 2024b.Tervetuloa Laurean avainkumppaniksi! (youtube.com).
Lintilä, T.; Marstio T. 2022. Higher Education Working Life Projects Call for Guidelines. International Academy of Technology, Education and Development.
Loikkanen, O. 2023. Avainkumppanuus lehtorin työn näkökulmasta. Laurea Journal.
Niemelä, H., Kuusinen, J. & Lähdeniemi, T. 2022. Sidosryhmien näkemyksiä vaikuttavammasta Laureasta vuonna 2030. Fountain Park.
Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2019. Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030.
Rakovska, N., Pavlin, S. and Melink, M. 2013. Assessment of cooperation between higher education institutions and employers in Europe. EMCOSU Lifelong Learning Programme.
Töytäri, A., Tynjälä, P., Vanhanen-Nuutinen, L., Virtanen, A., & Piirainen, A. 2019. Työelämäyhteistyö ammattikorkeakouluopettajan osaamishaasteena. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 21(1), 14–30.
Valtioneuvosto. 2019. Osallistava ja osaava Suomi. 211 s. Valtioneuvoston julkaisuja 2019:27.
Valtioneuvosto. 2023. Vahva ja välittävä Suomi : Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma 20.6.2023. Valtioneuvoston julkaisuja 2023:58.
+ Laurea-ammattikorkeakoulun avainkumppanuuteen liittyvät korkeakoulun aineistot, kuten PRM-asiakkuushallintajärjestelmä, intranet sekä sidosryhmäkysely 2023.
English Summary
Many universities of applied sciences aim for close collaboration with companies by developing partnership models. The goal is to ensure degree relevance in the working life and enable early exposure to concrete working life experiences for students. Collaboration is guided at international and national levels. Laurea’s key partnership model, part of the strategy, benefits students, the university, and businesses. The key partnership collaboration creates an impactful network. The Learning by Developing (LbD) pedagogical model supports collaboration, emphasizing employability skills.
The selected solutions for this article include leadership, a project calendar -tool, degree content development, and recruitment events. Laurea’s key partnership team oversees collaboration and manages relationships, using a project calendar for synchronization. Working life steering groups ensure degree relevance, and events like UraFest and HarkkaFest connect students with companies.
The feedback from the key partnership activities is encouraging. Systematic collaboration with the working life is a strategic choice. The potential challenge is avoiding a loss of connection to authentic working life challenges. The future goal is to further intensify the dialogue between the working life and universities of applied sciences.
Vastaa