
Juha Lindstedt, FT, yliopettaja, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
Pierantonio Silvani, KTM, lehtori, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
Korkeakoulujen tehtävänä on kouluttaa yhteiskunnan eri osa-alueille vastuuntuntevia asiantuntijoita, jotka taitavat kriittisen tarkastelun, reflektoinnin metataitoja kuten asianmukaisten vilpillisen toiminnan havaitsemiseen tarvittavat taidot.
Yhteiskunnassa vilppi yhdistyy hyödyn tavoitteluun, ja se voi osaltaan vääristää demokratian toteuttamisen kannalta ratkaisevia toimia esimerkiksi tuotettua tietoa. Tuotetun tiedon ja opinnäytetöiden vääristämisestä on löydettävissä esimerkkejä lähihistoriassa (Yle 2023; 2018). Tekoälyavusteisen tekniikan kehityksen myötä vilpin keinot ovat monipuolistuneet, mahdollisuus niiden hyödyntämiseen madaltuu ja käytön todentaminen vaikeutuu – myös opinnäytetyövilppien tapauksissa. Tekoälyilmiötä on tarkasteltava jatkumona, joka kriittisen tarkastelun puuttuessa voi muuttua uudeksi normatiiviseksi toimintatavaksi.
Kysymys on, millaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia tekoälyn käyttö tuo mukanaan opinnäytetyön tekijyyteen? Miten korkeakoulussa esiintyvä plagiointi vaikuttaa käsityksiin tekijyydestä yhteiskunnassa? Korkeakouluissa tekijyys tarkoittaa henkilön sellaista olennaista ja vastuullista panosta tutkimukseen tai julkaisuun, joka on vaikuttanut sen sisältöön tai muotoon. Sen tulee perustua todelliseen osallistumiseen, ja tekijöiden roolit tulee sopia ja dokumentoida etukäteen.
Vilpit opinnäytetyön tekijyydessä
Opinnäytetyön tekijä saavuttaa tekijyyden osallistumalla tutkimuksen ideointiin ja suunnitteluun, aineiston keräämiseen tai aineiston analysointiin ja tulkintaan (Arene 2025). Samalla tekijältä odotetaan aineiston kriittistä tarkastelua ja sitoutumista julkaistavaan versioon. Keskeisten käsitteiden avaaminen helpottaa yhtenäisten toimintatapojen omaksumista. Tieteen termipankki määritteleekin yleisimmiksi tutkimusvilpin muodoiksi sepittämisen, vääristelyn, plagioinnin ja anastamisen (Tieteen termipankki 2026).
Tekoälyn käytön nopeasti laajentuessa ja tekoälytyökalujen kehittyessä korkeakouluopiskelijoiden on helpompaa etsiä ja käsitellä tutkimusaineistoja ja saavuttaa lyhyemmässä ajassa tuloksia. Samalla tekoälyn käyttöön liittyy ratkaisemattomia eettisiä kysymyksiä, kuten miten ja missä laajuudessa tekoälyllä tuotettua aineistoa voidaan pitää tekijyyden ja kirjoittajuuden kannalta tekijän omina tuotoksina.
Mikael King (2023) tuo esiin ChatGPT ohjelman kanssa käymäänsä keskustelun pohjalta kysymyksen “How plagiarism is a growing concern in higher education?” Koska verkossa on runsaasti helposti saatavilla olevaa tietoa, opiskelijoiden on yhä helpompi kopioida tietoa muista lähteistä ilman asianmukaisia viittauksia. Tämä on johtanut plagiointitapausten lisääntymiseen, jolla on vakavia seurauksia opiskelijoille, esimerkiksi huonontuneita arvosanoina tai erottamisina oppilaitoksesta (Karjalainen 2026) ja loppukädessä ammatillisen maineen vahingoittumisena (King 2023).
Sozon ym. tuovat kirjallisuustutkimuksessaan esiin eri syitä plagiarismille ja huijaamiselle korkea-asteella eli tekijyyden ja kirjoittajuuden vääristämiselle sekä tuovat esiin niin tekijän oman kriittisen pohdinnan kuin korkea-asteen oppilaitoksen säännöt tekoälyn käytölle. Tutkittujen tieteellisten artikkelien pohjalta havaittuja syitä, jotka saavat opiskelijat vääristämään omaa tekijyyttään, ovat usein tekijän yksilölliset motiivit, itse akateeminen ympäristö ja sen salliva kulttuuri tai epäselvät säännöt, kulttuuriset, sosiaaliset ja teknologiset mahdollisuudet. (Sozon ym. 2025.)
McGuire (2023) ehdottaakin artikkelissaan tekoälyn kieltämisen sijaan tekoälyn mukaan ottamista tutkimustyöhön. Samalla on tarkasti määriteltävä sen rooli sekä ero tahallisen väärinkäytön, kopioinnin ja hyödyntämisen välillä.
Arene (2025) ohjeistaa seuraamaan tekoälyn kehitystä ja sen käyttöä ammattikorkeakoulujen päivittäisessä työssä. Työkaluiksi on kehitetty yksinkertainen liikennevalomalli, jossa määritellään tekoälyn käytön vaatimukset ja säännöt sekä suositukset opetuksessa. Samalla, kun tekoälyn käyttö nähdään keskeisenä tulevaisuuden työelämän taitona, määrittyvät tekijyys ja kirjoittajuus uudelleen.
Kirjoittajien johtopäätöksenä todetaan tärkeänä asiana erottaa plagioinnin tahallisuus negatiivisesti vaikuttavana tekijänä, jonka syyt voivat liittyä etiikkaan tai olla sosiaalisten paineiden luomat.
Tekijän vastuun korostaminen tekijyydessä muodostuu yhdeksi tärkeimmistä tehtävistä väärinkäytösten ehkäisemisessä. Teknologiset kysymykset ovat välineellisiä ja teknologian kehittyessä edelleen, niitä on tarkoituksenmukaista jatkuvasti seurata, tunnistaa ja ohjeistaa. (Arene 2025.) Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) linjaa hyvän tieteellisen käytännön vastaisen toiminnan tiedevilpiksi, joka rikkoo hyvää tieteellistä käytäntöä (TENK 2023a; b).
Opinnäytetöiden vilppiepäilyjen tutkinta Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa
Artikkeliin on koottu tieto kaikista Haaga-Helia amk:n eettisen toimikunnan tutkimista vilppiepäilyistä vuosilta 2019–2025. Artikkeli antaa kuvan ilmiön luonteesta tehden läpinäkyväksi tutkintaprosessia ja tarjoten tilastotietoa tutkituista tapauksista.
Eettinen toimikunta ja esiselvitysprosessi
Haaga-Heliassa sovelletaan Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) prosessia opinnäytetöiden vilppiepäilyjen selvitystyössä. Vilppiepäilyjen tutkinnasta vastaa opinnäytetöiden eettisen toimikunnan neljä pysyväisjäsentä, jotka tuovat prosessiin jatkuvuutta ja yhtenäistä linjaa toimintatavoissa ja dokumentaatiossa. Jokaista esiselvitysprosessia varten jäsen kokoaa kaksi muuta henkilöä. Tutkintaprosessi on erittäin vaativa ja aikaa vievä, koska siinä pyritään pitämään huolta opiskelijan oikeusturvasta: vilppiin viittaavien näyttöjen tulee olla vahvoja ja kiistattomia.
Esiselvitys opinnäytetyövilpeistä Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa
Tulokset perustuvat 31 esiselvitykseen tulleeseen tapaukseen.
Tässä artikkelissa vastataan seuraaviin kysymyksiin:
- Mitkä ovat pääasialliset vilppimuodot?
- Onko vilppimuodoissa tapahtunut muutosta 2019–2025?
Aineisto ja menetelmät
Esiselvityksen aineistona on kaikki dokumentaatio, joka on arkistoitu vuodesta 2019 vuoteen 2025 (kesäkuu).
Tulokset
Aikajaksolla tapauksia on lukuvuosittain esiintynyt vaihtelevasti, mutta jälkimmäisen puoliskon trendi on huolestuttava (kuvio 1). On mahdollista, että tutkimatta jää vilppitapauksia, koska ilmoituskynnys on korkea. Tutkintaan päätyneet opinnäytetyöt ovat vain 0,1 % kaikista valmistuneista töistä.

Kuvio 1.Opinnäytetyövilppitapaukset 2019–2025
Vilppimuodot
Tapauksien analysoimiseksi ja yleisimpien syiden tunnistamiseksi, tapaukset järjestettiin seuraaviin kategorioihin (kuvio 2). Luotujen kategorioiden mukaan tapauksia esiintyi kahdeksassa pääkategoriassa, suurimmiksi luokiksi (kategoria) muodostui plagiointi tekoälyä käyttäen neljä (4) tapausta, sekä ilman tekoälyä viisi (5) tapausta. Suurin kategoria on “merkittävästi suoraan tai virheellisesti lainattu, ilman viittauksia alkuperäiseen tekijään” kymmenen (10) tapausta. Nämä kaksi kategoriaa muodostavat 61 % kaikista tutkituista tapauksista.
Lukuvuoden 2024–2025 tutkintaan johtaneista kahdeksasta vilppitapauksesta viidessä on tekoälyn vääränlainen käyttö mukana yleensä yhdistettynä plagiointiin. Tämän tyyppisen vilpin käyttö voidaan todeta olevan lisääntymässä.

Kuvio 2. Tapausluokkien osuudet
Empiiriseen aineistoon liittyviä ongelmia esiintyi aineistossa neljässä työssä eli ne muodostavat vähemmistön suhteessa raportin viitekehykseen, jossa plagiointi on tavallisin vilpin muoto (18 työtä) ja näiden lisäksi viisi tapausta on kirjattu luokkaan “Merkittävästi suoraan tai virheellisesti lainattu ilman viittauksia alkuperäiseen tekijään tai yhteyteen”. Ilmaus tarkoittaa, että tekijä ei ole tehnyt viittausmerkintöjä teknisesti oikein, mikä osoittaa piittaamattomuutta hyvää tieteellistä käytäntöä kohtaan ja siten yhteiskunnan pelisääntöjen noudattamattomuutta.
Vilppimuodoissa tapahtuneet muutokset
Vilppimuodot ovat viimeaikaista tekoälybuumia lukuun ottamatta pysyneet samanlaisena. Plagiointi ja lähdeviitemerkintöjen ongelmat ovat olleet tavallisin vilppitutkinnan käynnistänyt muoto koko tarkastelujakson ajan.
Tekoälysovellusten tultua yleiseen käyttöön on tullut selväksi, että niille on löytynyt käyttöä vilpilliseen kokeiluun. Haaga-Helia amk reagoi uuteen ilmiöön nopeasti ohjeistuksella, jossa korkeakoulujen linjauksia noudattaen tekoälyn käyttöön suhtauduttiin sallivasti, mutta asetettiin myös selkeitä rajoja. Näitä rajoja on sittemmin koeteltu ja selkeästi ylitetty; tekoäly on mukana kaikissa viidessä viimeksi esiin tulleessa epäilyssä.
Johtopäätökset ja pohdinta
Aineiston rajallisen määrän takia havaintoja voidaan pitää tässä vaiheessa suuntaa antavina, mutta niiden perusteella on syytä ryhtyä toimenpiteisiin vilppiyritysten ennaltaehkäisemiseksi.
Johtopäätös 1. Merkittävästi suoraan lainattu ilman viitteitä alkuperäiseen tekijään muodostaa suurimman vilppikategorian. Tähän on syytä kiinnittää huomioita ja ohjeistettava valmentavassa opetuksessa opiskelija kiinnittämään huomioita viitteiden ja lainauksien käyttöön. Yhteiskunnallisessa tarkastelussa tällä on vaikutusta tekijyyteen ja tekijänoikeuskysymyksiin.
Johtopäätös 2. Generatiivisen tekoälyn lisääntynyt käyttö on todettavissa. Tekoälytyökalujen saatavuudella vuodesta 2022 voidaan osoittaa olevan vaikutusta tutkimusaineistossa havaittuun tapauksien kasvuun. Tätä on seurattava sekä tarpeellisia menetelmiä sen tunnistamiseen sekä erilaisiin ohjeistuksiin on kehitettävä.
Korkeakouluilla on vastuu vilpin tunnistamisesta, käsittelystä ja ennaltaehkäisystä osana yhteiskunnallista tehtäväänsä. Tekoälyn eettinen, tasapuolinen ja pedagogisesti perusteltu käyttö sekä opiskelijoiden ja opettajien tekoälyosaamisen kehittäminen ovat keskeisiä akateemisen integriteetin ja koulutuksellisen tasa-arvon turvaamisessa. Ennen virallisia tutkintaprosesseja suositellaan vilppiepäilyjen syiden selvittämistä opiskelijan kanssa, sillä taustalla voi olla sosiaalisia ja ohjeistukseen liittyviä tekijöitä.
Kirjoittajat korostavat avoimen keskustelun tarvetta opinnäytetyön ja siihen liittyvien prosessien uudistamisesta tekoälyn aikakaudella. Jatkotutkimuksissa on syytä tarkastella tekoälyn käytön ja plagioinnin yhteyttä sekä ohjeistusten toimivuutta. Opinnäytetöiden luotettavuudella on yhteiskunnallinen merkitys, sillä virheellinen tieto voi vääristää päätöksentekoa ja arvoja, mukaan lukien tutkimusturvallisuus. Lopuksi esitetään avoin kysymys siitä, missä määrin tekoälyn avulla tuotetut opinnäytetyön osat voisivat tulevaisuudessa olla hyväksyttäviä, jos ne tukevat työelämätaitoja ja ovat pedagogisesti ja akateemisesti perusteltuja?
Arene 2025. Ammattikorkeakoulujen Opinnäytetyön eettiset suositukset. Luettavissa: AMMATTIKORKEAKOULUJEN OPINNÄYTETÖIDEN EETTISET SUOSITUKSET 2025.pdf
King, M. R. & ChatGPT 2023. A conversation on artificial intelligence, chatbots, and plagiarism in higher education. Cellular and molecular bioengineering, 16(1), 1–2.
Kiviranta, M. 2026. Tampereen yliopisto erotti opiskelijan määräaikaisesti ensimmäistä kertaa – “Akateeminen vilppi on vahvasti yleistynyt”. Visiiri – Tampereen ylioppilaslehti 18.3.2026. Luettavissa: https://www.visiirilehti.fi/tampereen-yliopisto-erotti-opiskelijan-maaraaikaisesti-ensimmaista-kertaa-akateeminen-vilppi-on-vahvasti-yleistynyt
McGuire, A. 2023. Leveraging ChatGPT for rethinking plagiarism, digital literacy, and the ethics of co-authorship in higher education: A position paper and comparative critical reflection of composing processes. Irish Journal of Technology Enhanced Learning, 7(2), 21–31.
Sozon, M., Pok, W.F., Sia, B.C. & Alkharabsheh, O.H.M. 2025. ”Cheating and plagiarism in higher education: a systematic literature review from a global perspective, 2016–2024”. Journal of Applied Research in Higher Education, Vol. 17 No. 5 pp. 1728–1742, doi: https://doi.org/10.1108/JARHE-12-2023-0558
Suomen Akatemia 2026. Tutkimuksen turvallisuus. Luettavissa: Tutkimuksen turvallisuus – Suomen Akatemia Luettu 31.3.2026
TENK 2023a. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan www-sivut. Luettavissa: https://tenk.fi/fi/ajankohtaista/htk-2023-ohje-julkaistu
TENK 2023b. Tiedevilppi. Tutkimuseettinen neuvottelukunta. Luettavissa: Tiedevilppi | Tutkimuseettinen neuvottelukunta
Tieteen termipankki 2026. Luettavissa: https://tieteentermipankki.fi/
Utkirov, A. 2024. Artificial Intelligence Impact on Higher Education Quality and Efficiency (August 31, 2024). Lecturer at the Management Development Institute of Singapore in Tashkent. Luettavissa: https://ssrn.com/abstract=4942428
YLE 2018. Ylen selvitys paljastaa: Laura Huhtasaaren gradussa rajusti luultua enemmän plagioitua tekstiä – professori: ”Plagiointia ei voi mitenkään kiistää.” Luettavissa: https://yle.fi/a/20-213193 Luettu 12.4.2026
YLE 2023. Tästä syystä vaalivilppiä ei ole Suomessa – virkailijoilla on oma lehmä ojassa. Luettavissa: Tästä syystä vaalivilppiä ei ole Suomessa – virkailijoilla on oma lehmä ojassa | Kotimaa | Yle Luettu 12.4.2026
This article examines 29 cases of suspected misconduct in theses processed by the Ethics Committee of Haaga-Helia University of Applied Sciences between 2019 and 2025. Based on case documentation and a current literature review, a qualitative analysis was conducted to detect the present nature of the phenomenon. This study aims to stimulate discussion, particularly regarding the supervision of theses, as well as the impact of generative AI on thesis plagiarism and the potential societal consequences if academic misconduct is not properly addressed at universities.
The identified cases reveal connections between various forms of misconduct and potential underlying causes. The findings also highlight the growing influence of artificial intelligence during the review period and offer guidance for supervisors in managing future cases. The authors encourage ongoing dialogue about academic integrity and recommend regular updates to guidelines to ensure clarity and consistency.




Vastaa