Suomen merkittävimmät pohjavesiesiintymät löytyvät etenkin Hämettä halkovalta hiekkaiselta Salpausselän harjualueelta, ja siksi on elintärkeää varjella näiden esiintymien puhtautta. Hämeen ELY-keskuksen alueella on yhteensä 341 pohjavesialuetta, joista vedenhankintaa varten tärkeitä eli luokkaan I kuuluvia on 145 kappaletta. [1]
Kanta- ja Päijät-Hämeessä todetaan vuosittain parisataa ympäristövahinkoa, joista lähes 40 % tapahtuu pohjavesialueilla. Lukumääräisesti suurin osa vahingoista liittyy jollain tavalla kiinteistöjen öljylämmitykseen. Suomessa on tällä hetkellä Öljyalan palvelukeskuksen mukaan noin 300 000 lämmitysöljysäiliötä, joista suuri osa on rakennettu 60–70-luvuilla maan alle. Tällaisten säiliöiden ja niiden oheislaitteiden kunto on nykyisin merkittävästi heikentynyt. Kanta- ja Päijät-Hämeessä säiliöitä on arvioitu olevan 10 000 kpl. [2, 3]
Vanhat öljysäiliöt ovat ympäristöriski
Maaperään vuotanut öljy kulkeutuu helposti etenkin hiekkaisessa maassa kohti pohjavettä ja pilaa sitä merkittävällä tavalla. Maaperän öljyyntymän koko on aina pieni, muutamia satoja neliömetrejä, verrattuna pohjavesiesiintymien jopa neliökilometrien kokoon. Ympäristövahingot ovat vaikutukseltaan merkittävät sekä pohjaveden että maaperän pilaantumisen takia, sillä puhdistamattomana öljy säilyy maaperässä jopa 20–40 vuotta [3,4].
Öljysäiliöiden vuototilanteet
Pohjavesialueilla esiintyy sekä maanpäällisiä että maanalaisia öljysäiliöitä, vaikka suosituksena olisi ensisijaisesti käyttää maanpäällisiä, rakennuksen sisätiloihin sijoitettavia säiliöitä. Päijät-Hämeen palotarkasta Lauri Laineen mukaan yleisimpiä vanhojen öljysäiliöiden riskejä ovat mm. terässäiliön korroosio, vanhojen säiliöiden heikko tukirakenne, ilmaputkien mekaaniset täyttöhälyttimet, ilmaputken pieni läpimitta sekä säiliön tarkastuksen ja huollon laiminlyönti. Tavallisimmat vahinkotilanteet liittyvät säiliön täyttöön, jolloin ilmaputken tukkeutuminen voi johtaa jopa säiliön repeämiseen.
Siinä missä maanpäällisten öljysäiliöiden vuoto on piankin havaittavissa, pieniä maanalaisten säiliöiden öljyvuotoja on vaikea havaita, ja ne voivatkin pitkään kestäessään aiheuttaa mittavaa tuhoa ympäristössä. Rakennuksen sisällä tapahtuva öljyvahinko voi johtaa kiinteistön rakenteiden purkamisen lisäksi myös mittaviin maaperän puhdistustöihin vaarantaen samalla jopa pohjaveden puhtauden. [5]
Öljysäiliön omistajan vastuu
Öljysäiliön omistajalla on suuri vastuu säiliönsä kunnosta. Säiliöiden määräaikaistarkastukset ovat pakollisia tärkeillä pohjavesialueilla sijaitsevilla maanalaisilla säiliöillä. Tämä pelastusviranomaisen valvoma määräys on voimassa koko maassa, sen sijaan kuntien ympäristöviranomaisten asettamat laajemmat tarkastusvelvoitteet vaihtelevat kunnittain. Yleinen suositus kuitenkin on, että kaikki öljysäiliöt sijainnista riippumatta tarkastetaan määräajoin.
Säiliön kunnosta kannattaa huolehtia, sillä vahingon sattuessa ympäristölainsäädäntö velvoittaa aiheuttajan maksamaan vahingot. Pienikin vuoto pohjaveteen voi aiheuttaa Suomelle tyypillisten pienten pohjavesiesiintymien käyttökiellon, sillä öljylle maistuva tai haiseva vesi ei sovellu enää talousvedeksi. Tällöin säiliön omistaja on ensisijaisesti vastuussa vahingosta, mutta mikäli seurausvaikutukset ovat mittavat eikä niitä voida kohtuudella vaatia yksityiseltä henkilöltä, lasku katuu yhteiskunnan maksettavaksi. Siksi on syytä sekä yksityisen että yhteisen edun nimissä pitää öljysäiliöt kunnossa ja varautua mahdollisiin vahinkotilanteisiin seurausten minimoimiseksi.
Säiliöiden kunnostusta ja tiedon lisäämistä
Hankkeeseen liittyy öljysäiliökartoitus, joka toteutetaan sekä kyselyin että maastokäynnein. Kartoituksessa ovat mukana kiinteistöt, joilla on lämmitysöljysäiliö tai farmarisäiliö. Rekisteriin kerätään säiliön sijainnin lisäksi tietoa mm. maaperästä ja mahdollisista pilaantuneista alueista, sillä niiden pohjalta voidaan määrittää öljysäiliön aiheuttamaa ympäristöriskiä. Tavoitteena on niin ikään selvittää käyttökelpoisia menetelmiä pilaantuneisuuden selvittämiseksi sekä arvioida kunnostusmenetelmien soveltuvuutta eri tilanteisiin. Pienen mittakaavan pilot-kokeilla testataan muutamassa valitussa kohteessa uusien innovatiivisten kunnostusmenetelmien soveltuvuutta öljyllä pilaantuneiden maiden kunnostamiseen.
Merkittävä tavoite on niin ikään ympäristötietoisuuden parantaminen, sillä hankkeen aikana kerätty aineisto kootaan ja analysoidaan sekä saatetaan kansantajuisesti esitettävään muotoon. Erilaisten artikkelien ja tiedotteiden lisäksi hankkeessa toteutetaan öljynsäiliöriskien hallintaohje, joka auttaa ymmärrettävällä tavalla selvittämään öljysäiliön riskejä sekä hallitsemaan niitä. Koska ympäristöriskit ovat suurimmat pohjavesialueella, projektin kohderyhmiksi on valittu ensisijaisesti pohjavesialueilla sijaitsevien öljylämmitteisten ja öljylämmitystä käyttäneiden ja käyttävien kiinteistöjen omistajat ja haltijat sekä kunnat.
TANKKI-hankketta koordinoi Lahden ammattikorkeakoulu. Hankkeessa ovat mukana Hämeen ammattikorkeakoulu, Hämeen ELY-keskus, Päijät- ja Kanta-Hämeen pelastuslaitokset, Riihimäen kaupunki sekä Janakkalan, Hattulan, Hollolan ja Nastolan kunnat. Kaksivuotinen hanke päättyy kesällä 2014, ja sen kustannusarvio on n. 370 000 euroa.
Kirjoittajat
Sakari Halmemies, yliopettaja, LAMK, sakari.halmemies@lamk.fi
Heli Kanto, projektipäällikkö, LAMK, heli.kanto@lamk.fi
[vc_tta_accordion active_section=”0″ no_fill=”true” el_class=”lahteet”][vc_tta_section title=”Lähteet” tab_id=”1458134585005-b3f22396-5506″]
[1] Pohjavesialueet. Suomen ympäristökeskus, saatavissa: http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=15985&lan=fi
[2] Lulu Riikonen, Hämeen ELY-keskus
[3] Jaakko Pohjola, Öljysäiliökartoitus Hämeenlinnan pohjavesialueilla ja Alajärven
ranta-alueilla, opinnäytetyö, HAMK, 2006, saatavissa: http://www.hameenlinna.fi/pages/21160/OpinnaytetyoJPohjala.pdf
[4] Öljyn käyttäytyminen maaperässä, Suomen ympäristökeskus, saatavissa: http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=3033&lan=fi
[5] Päijät-Hämeen pelastuslaitos, Lauri Laine, saatavissa: http://www.phpela.fi/index.php?mid=74&a=viewItem&itemid=31
[6] Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös maanalaisten öljysäiliöiden määräaikaistarkastuksista 30.3.1983/344, saatavissa: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1983/19830344
[/vc_tta_section][/vc_tta_accordion]
