Kirjoittajat: Marja-Liisa Ruotsalainen ja Kirsi Taskinen.
Karelia-ammattikorkeakoulussa on viime vuosina pyritty monin eri keinoin sujuvoittamaan ns. nivelvaihetta eli opiskelijoiden siirtymistä työelämään. Myös TKI-hankkeissa on tehty paljon töitä, jotta valmistuvat opiskelijat ja potentiaaliset työnantajat löytäisivät toisensa mahdollisimman helposti. Esimerkiksi Work Smart – Älykkäästi Töihin -hankkeessa opiskelijoiden tueksi kehitettiin kolmen työpajan malli, joka huipentuu opiskelijoiden ja työelämän edustajien verkostoitumistreffeihin. Opetushallituksen asiantuntijaraati arvioi Work Smart -mallin tänä vuonna erinomaiseksi.
Toinen erityisesti nivelvaiheeseen paneutuva TKI-hanke on viime vuonna alkanut SMErec – New generation recruitment skills for SMEs and workforce. SMErec tarjoaa opiskelijoille uusia työkaluja työuran suunnitteluun jo opintojen aikana. Opiskelijoiden työnhakutaitojen lisäksi SMErecin tavoitteena on parantaa myös mikro- ja pk-yritysten rekrytointiosaamista. Karelia-amk:n yhteistyökumppaneita hankkeessa ovat Turun AMK ja Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy. Lisäksi hyviä käytänteitä kuullaan ja jaetaan kansainvälisten kumppaneiden kanssa, joita ovat ammattikorkeakoulut Belgiasta (HoGent) ja Saksasta (Harz).
Kehittämishankkeilla on pyritty luomaan menetelmät, jotka soveltuvat läpileikkaavasti kaikille koulutusaloille ja ovat käytettävissä sujuvasti, kun ulkoisen rahoituksen resurssi päättyy. Opiskelijoilla tulee olla tasaveroiset mahdollisuudet saavuttaa riittävät työelämätaidot riippumatta substanssialojen painotuksista. Yhteinen kehittäminen opetuksen kanssa edistää uusien toimintatapojen juurtumista osaksi käytäntöjä.
Työelämätuntemusta työpajoista
Työelämätaidot voivat olla opinnoista työelämään siirtyville vieraita, sillä niitä ei ole välttämättä tarvinnut ajatella aiemmin. Opintojen aikana aiheesta käydään helposti keskustelua abstraktilla tasolla, jolloin omakohtainen ymmärrys esimerkiksi siitä, miten omaa osaamista voi parhaiten esitellä, jää epäselväksi. Tarvitaan ohjausta ajatteluun ja asioiden sanoittamiseen.
Work Smart – Älykkäästi töihin -menetelmän kehittämistyöllä on luotu työpajoihin perustuva toimintatapa uraohjaajan tueksi opiskelijoiden ohjauksessa. Näin edistetään opiskelijoiden työelämätuntemusta ja työnhakutaitoja. Kokonaisuus koostuu kolmesta työpajasta ja itsenäisestä työskentelystä. Tavoitteena on, että opiskelija osaa toimia yleisten työelämäkäytänteiden mukaan. Lisäksi opiskelija osaa arvioida osaamistaan ja suunnitella osaamisensa kehittämistä.
Menetelmän harjoitusten avulla opiskelija oppii markkinoimaan osaamistaan ja työpanostaan sekä dokumentein että henkilökohtaisissa tapaamisissa potentiaalisten työnantajien kanssa. Näin opiskelija osaa hakea oman alan työelämäkontakteja ja tietää oman alansa sekä yleiset työelämän pelisäännöt. Opinto-ohjaajien työn tueksi Work Smart -menetelmässä on paljon materiaalia ohjaukseen: sekä ryhmätehtäviä kontaktiopetukseen että yksilötehtäviä itsenäiseen työskentelyyn.
Kun opiskelijoita ohjataan ottamaan yhteyttä yrityksiin, sovelletaan ”Kolme askelta työelämään” -valmennusmallia. Malli on luotu opiskelijoiden ohjeeksi aiemmin Karelia-ammattikorkeakoulussa toteutetussa Mahdollisuus maaseudulla -hankkeessa. Mallissa neuvotaan kirjaamaan kontaktit systemaattisesti Excel-taulukkoon työelämäverkostojen realisoitumisen varmistamiseksi. Näin työnhakijalla on tallessa yhteystietojen, sähköpostiviestinnän ja puhelinkontaktien myötä väylä henkilökohtaiseen tapaamiseen potentiaalisen työnantajan kanssa.
Työelämätaitoja valmennuksista
SMErec-hankkeen valmennuksilla Karelia-ammattikorkeakoulu haluaa tukea opiskelijoiden itsetuntemusta ja kasvattaa heidän ymmärrystään kompetenssien merkityksestä. Lisäksi halutaan lisätä resilienssiä, sillä meneillään oleva työelämämurros edellyttää muutoskyvykkyyttä ja epävarmuuden sietokykyä.
Tulevaisuuden työelämä vaatii elinikäisen oppimisen halua, verkostoitumistaitoja ja sisäisen yrittäjyyden asennetta riippumatta siitä, onko työura palkkatöissä, itsenäisenä asiantuntijana (tai vaikka hybridiyrittäjänä) vai osa sellaisia työntekemisen muotoja, joita emme edes vielä tunne. SMErecissä ajattelemme, että tutkinto on lupaus, mutta ei avain työpaikkaan. Yksilön tulee tehdä itse oma työuransa, vaikka se joskus onkin sattumankauppaa ja polun tunnistaa vasta jälkeenpäin.
SMErec tukee opiskelijoiden ammatillista kasvua valmennuksilla, joissa opiskelijat pääsevät harjoittelemaan rekrytointiprosesseissa tarvittavia taitoja. Lisäksi opiskelijat saavat hankkeen kautta käyttöönsä työkaluja, joiden avulla oman työuran tavoitteita voi pohtia myös itsenäisesti.
Valmennus auttaa muodostamaan uuden näkökulman taitoihin, kokemukseen, vahvuuksiin ja myös kehittymisalueisiin, kun mietitään kiinnostusalueita suhteessa työmarkkinoihin. Valmennuksella pyritään tukemaan yksilöä ymmärtämään paremmin, mitä hän todella arvostaa sekä miten elämää ja työn tekemiseen liittyvää tulevaisuutta voi suunnitella jo opintojen aikana tavoitteellisesti. Tässä kontekstissa eli opinnoista työuralle siirryttäessä tavoitteena on omien ajatusten selkiyttäminen, pohdinta ja pysähtyminen urasuunnittelun äärelle.
Valmennuksessa syntyy ymmärrys siitä, että vaikka opiskelijalla on saman teoreettisen koulutuksen myötä kertynyttä osaamista kuin muilla saman vuosikurssin opiskelijoilla, oma työura pohjautuu kunkin omiin lähtökohtiin ja kyvykkyyksiin. Ymmärretään, että missään työpaikassa ei ole kolmeakymmentä tradenomia tai viittätoista talonrakennusinsinööriä tekemässä samaa tehtävää, vaan ihmisten yksilölliset tiedot, taidot ja tekemisen tapa määrittelevät työurakehityksen.
Tähän mennessä saadun palautteen mukaan opiskelijat kokevat hyödylliseksi mm. valmennuksissa annetut esimerkit, joiden kautta on helpompi hahmottaa, kuinka omaa kompetenssia voi tuoda esiin rekrytointitilanteessa. Lisäksi valmennusten pienryhmätyöskentely toimii hyvänä ajatusten herättäjänä. Pienryhmässä kuulee opiskelijatoverin näkemyksiä kaikille yhteisistä asioista, joita kukin kuitenkin pohtii omista lähtökohdistaan.
Kontakteja verkostoitumistapaamisista
Yhteistä mainituille valmennuksille on tavoite saada opiskelijat tutkinnon suorittamisen jälkeen oman alan töihin. Kehittämistyöllä tuetaan kaikin voimin opetuksen kautta syntyneitä työelämäyhteyksiä ja pyritään tiivistämään verkostoja, jotta sujuva työllistyminen muuttuisi tavoitteesta normaaliksi käytännöksi. Tällä tavalla vahvistetaan lakisääteistä ammattikorkeakoulun tehtävää eli aluekehittämistä, kun toteutetaan kehittämis- ja innovaatiotoimintaa alueen elinkeinojen hyödyksi. Maakunnan yritysten kanssa säännöllisesti toteutuvat sparraustilaisuudet edistävät opiskelijoiden työnhakutaitoja ja yritysten työnantajamielikuvaa. Tämän lisäksi vahvistuu kumppanuustoiminta ammattikorkeakoulun ja yrityskentän välillä.
Suunniteltujen, ohjattujen ja tavoitteellisten verkostoitumissessioiden kautta mahdollistetaan opiskelijan näkökulmasta helppo ja suhteellisen vaivaton tapa selvittää kesätyö- ja harjoittelupaikkojen tarjonta. Valmennusmenetelmän näkökulmasta tarkasteltuna tyypillisessä verkostoitumistyöpajassa opiskelija saa tietää tutkinnolleen sopivista työtehtävistä kahdeksassa erilaisessa työpaikassa. Tavoitteena on avartaa ymmärrystä siitä, miten erilaisiin työtehtäviin kertyneellä ammatillisella osaamisella voi työelämässä sijoittua.
Verkostoitumistyöpajojen aikajännettä on hiottu kehittämishankkeissa, jotta opiskelijat ehditään innostaa kutsumaan paikalle mieluisia työnantajaorganisaatioita ja yrityksillä on aikaa osallistua tilaisuuksiin. Oman merkityksensä tuo opintojen vaihe, sillä tutkinnon loppuvaiheessa toteutuvien valmennusten on havaittu saavan opiskelijat uskomaan omaan työllistymiseensä ja osaamisensa soveltuvuuteen työelämän tarpeisiin. Kun tutkintoa on suoritettavana vielä useampi vuosi, opiskelijoille toivotaan työnantajapalautteen myötä syntyvän näkemys siitä, miten jäljellä olevia opintoja vielä kannattaisi painottaa mieleisen työpaikan tarpeet huomioiden.
Toiveena on, että opiskelija kokee työurasuunnittelun loppuelämän prosessina ja osaa suhtautua todennäköisiin vastoinkäymisiin realistisesti – ei katastrofina, vaan mahdollisuutena tehdä asioita myös toisin.
Kirjoittajat
Marja-Liisa Ruotsalainen, KTM, projektipäällikkö, Karelia-ammattikorkeakoulu, marja-liisa.ruotsalainen(at)karelia.fi
Kirsi Taskinen, FM, projektikoordinaattori, Karelia-ammattikorkeakoulu, kirsi.taskinen(at)karelia.fi
