Sari Halttunen, Johanna Majala, Susanna Helavirta, Ulla Huhtalo, Elina Kosonen & Marika Norta
Kokemuksellisuus ja kokemustieto on tärkeä osa sosiaalialan ammattikorkeakouluopetusta tutkimukseen pohjautuvan opetuksen rinnalla. Lastensuojelun opetuksessa kokemuksellisuus on merkittävä osa opiskelijoiden ammatillisen osaamisen vahvistamista. Mahdollisuus asettua niin työntekijän kuin asiakkaan asemaan on tarjonnut opiskelijoille moninäkökulmaisen ymmärryksen ammatillisesta työstä ja sen merkityksestä.
Teknologian kehittyminen ja teknologiset ratkaisut haastavat perinteistä korkeakouluopetusta, mutta tarjoavat samalla uusia pedagogisia mahdollisuuksia hyödyntää kokemustietoa ja kokemuksellisuutta opetuksessa. Katsauksessamme tarkastelemme kolmen esimerkin (simulaatioympäristöt, aistiset tilat, Perhepirkko-sovellus) avulla, miten teknologia mahdollistaa kokemuksellisuuden mukaan ottamisen sosionomien lastensuojelun opetukseen.
Lapin ammattikorkeakoulussa on rakennettu muunneltava simulaatioympäristö, jossa harjoitellaan esimerkiksi kotiympäristössä tapahtuvaa perheiden kohtaamista tai neuvottelutilassa toteutuvaa verkostoyhteistyötä. Simulaatioita varten Lapin ammattikorkeakoulu on kouluttanut myös simulaationäyttelijöitä.
Simulaatioharjoituksessa opettajat kirjoittavat ensin käsikirjoituksen lastensuojelun asiakastilanteesta ja opiskelijat esittävät sen yhdessä simulaationäyttelijöiden kanssa eri rooleissa. Simulaatiot voidaan tallentaa, katsoa ja analysoida yhdessä. Harjoitusten avulla opiskelijat voivat tarkastella asiakastilanteita eri näkökulmien kautta ja asettua kokemuksellisesti niin asiakkaan rooliin kuin työntekijän ammatilliseen rooliin.
Toinen esimerkkimme oppimisympäristöstä on aistinen tila, jossa voidaan stimuloida aisteja teknologian avulla. Tilassa voidaan tuottaa ääniä, valoja, tuulta ja muita elementtejä yhdistettynä still- ja videokuvaan. Opiskelijat kokeilevat aistisessa tilassa, miten aisteja aktivoimalla voidaan tuottaa monenlaisia kokemuksia eri asiakasryhmille.
Erään opintojakson yhteydessä järjestettiin erityistä tukea tarvitseville lapsille huvipuistopäivä aistisessa tilassa. Vuoristoratakokemus tuotettiin tärisevän säkkituolin, tuulen, äänen ja kolmiulotteisen videon avulla. Vuoristoradan lisäksi lapset pääsivät kokeilemaan samojen elementtien avulla karusellia ja sen pyörittämistä. Todentuntuisten tilanteiden kautta lapset pääsivät kokemaan erilaisia tunteita ja kehollisia tuntemuksia.
Aistisen tilan muunneltavuus mahdollistaa monenlaisten aistien aktivoimisen. Siellä voi myös rentoutua räiskyvän takkatulen ääressä tähtitaivasta ihaillen.
LAB-ammattikorkeakoulussa on hyödynnetty teknologiaa ottamalla lastensuojelun opetukseen mukaan kansallisesti ja kansainvälisestikin uudenlainen systeemisen työskentelyn digituki Perhepirkko. Systeemisessä työotteessa on kyse lastensuojeluun juurrutetusta ja muualle palvelujärjestelmään levinneestä systeemisen ja perheterapeuttisen ajattelun yhdistämisestä sosiaalihuollon asiakastyössä. Perhepirkko-sovelluksen avulla pystytään havainnollistamaan ja konkretisoimaan opiskelijoille systeemisen toimintamallin keskeiset periaatteet. Opiskelijoiden harjoittelu digitaalisessa sovelluksessa mahdollistaa kokemuksellisuuden oppimisessa.
Perhepirkko-sovelluksen käyttöä on lisäksi syvennetty käyttämällä simulaatiopedagogiikkaa ja kokemusasiantuntijuutta yhdessä. Opetuksessa yhdistyi kahdentasoinen kokemuksellisuus – opiskelijan oma kokemus systeemisestä työmenetelmästä sekä kokemusasiantuntijan välittämä henkilökohtainen kokemus palvelujärjestelmässä tapahtuvasta kohtaamisesta ja vuorovaikutuksesta.
Rakennetut oppimisympäristöt, kokemusasiantuntijoiden mukanaolo opetuksessa sekä simulaationäyttelijöiden luomat asiakastilanteet tarjoavat opiskelijoille kokemalla oppimisen mahdollisuuksia ja tuovat laajempaa valmiutta lastensuojelun vaativiin asiakastilanteisiin. Teknologiset innovaatiot ovat olleet tässä merkittävänä tukena. Opiskelijoiden antama palaute tämänkaltaisesta teknologian ja kokemuksellisuuden hyödyntämisestä ja sovellettavuudesta on ollut kannustavaa.
Kirjoittajat
Sari Halttunen, YTM, lehtori, Lapin ammattikorkeakoulu, sari.halttunen(at)lapinamk.fi.
Johanna Majala, YTM, YTM, lehtori, Lapin ammattikorkeakoulu, johanna.majala(at)lapinamk.fi.
Susanna Helavirta, YTT, lehtori, Lapin ammattikorkeakoulu, susanna.helavirta(at)lapinamk.fi.
Ulla Huhtalo, YTM, lehtori, LAB-ammattikorkeakoulu, ulla.huhtalo(at)lab.fi.
Elina Kosonen, YTL, lehtori, LAB-ammattikorkeakoulu, elina.kosonen(at)lab.fi.
Marika Norta, YAMK, lehtori, LAB-ammattikorkeakoulu, marika.norta(at)lab.fi.
