Johdanto
Hakkarainen, Lonka ja Lipponen (2005, 66) nostavat esiin kysymyksen, voiko ihminen oppia mitä tahansa ja ylittää omat rajansa yhteisön avulla. Tässä artikkelissa tarkastellaan yhteistyön roolia monialaisen opetussuunnitelman suunnittelussa ja rakentamisessa: millainen on monialainen opetussuunnitelma ylemmässä ammattikorkeakoulututkinnossa? Tarkastelun kohteena on ylempi ammattikorkeakoulututkinto ja sen luominen Kymenlaakson ammattikorkeakoulun (Kyamk) englanninkielisten tutkintojen International business management (IBM) ja Master of Culture and Arts, Degree Programme in Design -koulutusohjelmissa. Empiirinen osuus pohjautuu opetussuunnitelmaan, jossa yhteiset opinnot ovat monialaisia ja yhdessä suunniteltuja opintoja, jotka alkoivat syksyllä 2013. Yhteinen opetussuunnitelma on näiden kahden koulutusohjelman yhteistyön tulos. Kummastakin koulutusohjelmasta toki valmistuu oman alansa osaajia, mutta osa opinnoista suoritetaan yhdessä ja yhteisopettajuutena, jolloin opettajina toimivat sekä liiketalouden että muotoilun asiantuntijat yhdessä. Tämä pilotti antaa opiskelijoilleen valmiudet syvempään ymmärrykseen monialaisesta tiimityöstä, avartaa näkemystä toisen alan osaamiseen ja tarpeisiin sekä kehittää kielellisiä ja kulttuurillisia valmiuksia kansainvälisessä toimintaympäristössä, sillä opiskelijat tulevat eri maista ja kulttuureista.
Kohti yhteisestä monialaista opetussuunnitelmaa
Poikkitieteellisyys tarkoittaa monialaista yhteistyötä ja toimintojen integrointia (Davies & Devlin 2007, 3) organisaatiossa, jonka kaikki jäsenet ovat tasavertaisia jäseniä ja jossa vastuut, johtajuus ja tieto jaetaan sen jäsenten kesken. Tämä voi olla monessa organisaatiossa haaste johtuen sosiaalisten verkostojen määrästä ja laajuudesta. Koulutuksessa ilmiön kohtaa varsin usein opinnäytetöissä, sillä opiskelija toimii usein muutosagenttina omassa työympäristössään. Muutosagenttius ja opinnäytetyöprosessi ovatkin yksi tapa, jossa ylemmän ammattikorkeakoulun (YAMK) opiskelijat usein kohtaavat monenlaisia monialaisia ongelmia.
Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa (Kyamk) YAMK-opinnot pitävät sisällään menetelmäopintoja, jotka toteutetaan tulevaisuudessa monialaisesti yhdessä liiketalouden, muotoilun, tekniikan sekä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden kanssa. Näin opiskelijat osallistuvat hyvin erilaisten ongelmien tarkasteluun ja saavat erilaisia näkökulmia omiin opinnäytetöihinsä. Yleisesti ottaen olisikin syytä pohtia tieteellisen kasvatuksen merkitystä erityisesti niin, että tiede olisi luonteva osa opetusta ja erityyppiset tutkimukset tulisivat opiskelijoille tutuksi niin teoreettisissa opinnoissa kuin käytännönharjoituksissa. YAMK-opinnoissa tätä tavoitetta tukevat erilaiset yritysyhteistyöprojektit ja hankkeet, joissa opiskelijat ja opettajat työstävät monenlaisia projekteja samalla simuloiden autenttista toimintaympäristöä. Myös opetukseen kuuluu opetustilanteita, jotka tukevat opiskelijan kykyä analyyttiseen tarkasteluun ja tulkintaan sekä kehittävät opiskelijan valmiuksia kansainväliseen toimintaan huomioiden esimerkiksi monikulttuurisen tiimityöskentelyn, innovoinnin, kielitaidon sekä eettiset ja kestävän kehityksen näkökulmat.
Monialainen opetussuunnitelma
Kyamkissa toteutettiin YAMK-opintojen opetussuunnitelman uudistus vuonna 2013, jonka lopputuloksena oli monialainen ja osittain yhteinen opetussuunnitelma, jossa IBM-koulutusohjelman laajuus on 90 opintopistettä ja opintoaika kaksi vuotta (kuva 1). Design-koulutusohjelman laajuus on 60 opintopistettä ja opintoaika 18 kuukautta (kuva 2). Kummatkin koulutusohjelmat on suunniteltu suoritettavaksi oman työn ohella sivutoimisesti, jolloin lähipäiviä on keskimäärin pari kertaa kuukaudessa. Opintojaksot ovat viiden opintopisteen laajuisia, ja niihin kuuluu lähiopetuksen lisäksi omaehtoista opiskelua lähijaksojen välissä. Osa opintojaksoista on mahdollista suorittaa täysin verkko-opintoina.
IBM-opiskelijoilla on yhteisiä opintoja (Innovative Development -moduuli) vähintään 20 opintopisteen verran (Kuva 1). Opiskelija voi halutessaan suorittaa myös enemmän opintoja tästä moduulista, mutta silloin valinnaisten opintojen määrä pienenee. IBM-opiskelijan tulee suorittaa lisäksi vähintään 20 opintopistettä ns. omasta aineestaan (Competitive Strategies in Global Networking) ja lisäksi on vapaavalintaisia opintoja enintään 20 opintopisteen verran. Opinnäytetyö kehittämisprojektina on 30 opintopistettä, ja sen laajuus on sama kummassakin koulutusohjelmassa. Opinnäytetyö suoritetaan yksilötyönä, mutta opetus annetaan poikkitieteellisissä pienryhmissä. Tutkimusmenetelmät suoritetaan osin verkko-opintoina, jotka ovat kaikille Kyamkin YAMK-opiskelijoille yhteisiä ja lisäksi DEY- ja IBM-opiskelijat työstävät opinnäytetöitään pienryhmissä. Opinnäytetyöt myös esitellään kaikille ryhmäläisille, jolloin myös toisen alan opiskelijat pääsevät arvioimaan ja kommentoimaan toistensa töitä. Opinnäytetyöprosessissa hyödynnetään vertaisarviointia. Opinnäytetyöt valmistuvat hieman eriaikaisesti, sillä design-opiskelijoiden opinnot päättyvät noin puoli vuotta aiemmin kuin IBM-opiskelijoiden opinnot. Tämän vuoksi yhteinen jokavuotinen Methodological Summer School -opintojakso toimii kokoavana alustana kaikille YAMK-opiskelijoille. Tällä opintojaksolla opiskelijoiden on mahdollista avartaa näkemystään opinnäytetyöstään monialaisesti.
Kuvassa 2 esitellään vastaavasti Design-koulutusohjelman opetussuunnitelma syksyn 2013 alkavalle ryhmälle. Suunnitelman mukaan opiskelija valitsee vähintään 10 opintopistettä yhteisistä opinnoista ja sen lisäksi suorittaa vähintäänkin 15 opintopisteen laajuisesti oman aineensa opintoja moduulista ”Design Innovation Management”. Vapaasti valittavia opintoja voi suorittaa 5 opintopisteen verran. Vapaasti valittavia ovat muiden ylempien koulutusohjelmien tarjonta ja kieliopinnot.
Opiskelijalla itsellään on suuri valta ja vastuu opintojensa suunnittelusta ja toteutuksesta. Toisin sanoen opiskelija voi rakentaa itselleen osaamista omien tavoitteidensa ja uraprofiilinsa mukaisesti, eikä perinteisiä pakollisia kaikille yhteisiä opintojaksoja ole lainkaan. Tämä malli mahdollistaa entistä syvällisemmän osaamisen kartuttamisen sekä tarjoaa mahdollisuuden oman uran uudelleen arviointiin ja sitä kautta uusien uramahdollisuuksien kartoittamiseen.
Päätelmät
Tässä artikkelissa tarkastellaan yhteistyön roolia poikkitieteellisen opetussuunnitelman rakentamisessa ja pohditaan, millainen on ylemmässä ammattikorkeakoulututkinnon poikkitieteellinen opetussuunnitelma. Tulosten pohjalta voidaan todeta, että yhteistyö syntyy tiettyjen vaiheiden kautta. Yhteistyöhön vaikuttavat osallistujat, heidän taustansa sekä ennen kaikkea aito halu tehdä yhteistä hyvää sekä luoda yhteiset tavoitteet ja visio. Yhteistyö mahdollistaa ainutlaatuisia yhdistelmiä ja ideoita, joita hyväksikäyttäen synergia kasvaa, kuten poikkitieteellinen osittain yhteinen opetussuunnitelma todistaa. Vastoin ennakko-odotuksia opetussuunnitelman pohjaksi muodostui monta yhteistä teemaa, joiden pohjalta varsinaiset yhteiset opinnot rakentuivat. Kestävä kehitys, palvelut, kansainvälisyys ja tiimityöskentely ovat opetussuunnitelman punaisia lankoja ja ovat tavalla tai toisella integroituina jokaiseen opintojaksoon. Yhteisopettajuuden avulla laajennetaan sekä opettajien että opiskelijoiden osaamista, kun opintojaksolla on kaksi ohjaajaa eri tieteenaloilta. Tämä tukee myös organisaation sisäisten tavoitteiden täyttymistä, kun kaksi toimialaa saadaan toimimaan yhdessä ainakin YAMK-opetuksen parissa ja kenties myöhemmin jatkossa aivan kaikessa opetuksessa.
YAMK-opintojen sisältöjä ja toteutusmalleja tulee jatkuvasti päivittää ja tarvittaessa jopa täysin muuttaa, sillä opintojen tulisi tukea alueellista ja kansallista yritysmaailmaa. Tämä tarkoittaa avarakatseista tulevaisuuden visiota. Erilaisuuden tuomat näkökulmat näkyvät International Business Management – ja Design -koulutusohjelmien opintosuunnitelmissa monella tavoin. Opetussuunnitelmien sisällöissä korostuvat monikulttuurisuus, tiimityö ja monialaisuus niin kurssitarjonnassa kuin opetuksen toteutuksessa. Näissä syksyllä 2013 alkavissa koulutusohjelmissa tiimityö opettajien ja opiskelijoiden kesken on keskeisessä roolissa. Myös yhteisopettajuuden eri muodot painottuvat. Opiskelijan mahdollisuus valita oma opintopolkunsa vapaasti tukee osaamispohjaista opiskelusuunnitelmaa ja opetussuunnitelman sijaan voisikin puhua oppimissuunnitelmasta, sillä siitähän tosiaan on kyse, mitä opiskelija aikoo oppia ja millaisen uran hän itselleen suunnittelee tuon osaamisensa pohjalta. Poikkitieteelliset YAMK-opinnot tukevat tätä oppimisprosessia, sillä opiskelija voi oman työnsä ohella opiskella osaamistaan tukevia aineita ja hyödyntää saatuja oppeja välittömästi omassa työympäristössään. YAMK-tutkinto on yksi väylä nopeahkoon osaamisen päivittämiseen.
Kirjoittaja
Satu Peltola, yliopettaja, KTT, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, satu.peltola@kyamk.fi
[vc_tta_accordion active_section=”0″ no_fill=”true” el_class=”lahteet”][vc_tta_section title=”Lähteet” tab_id=”1458134585005-b3f22396-5506″]
Davies, M. & Devlin, M. 2007. Interdisciplinary higher education: Implications for teaching and learning. The University of Melbourne.
Hakkarainen, K., Lonka, K. & Lipponen, L. 2005. Tutkiva oppiminen. Järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä. WSOY: Porvoo.
[/vc_tta_section][/vc_tta_accordion]
