Potkua kumppanuuteen strategian avulla
Itä-Suomen ammattikorkeakoulut (ISAT) keskeisenä strategisena tavoitteena on ollut strategian mukaisesti edistää ja tuoda hyötyjä Itä-Suomen elinvoimaisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseen. ISAT-ammattikorkeakouluihin kuuluvat Karelia Ammattikorkeakoulu Oy ja Savonia-ammattikorkeakoulu.
ISAT-yhteistyö aloitettiin ponnekkaasti ja päämääränä oli yhteistyön tiivistäminen valituilla painopistealueilla ja toimenpidekokonaisuuksilla (Kuvio 1.). Yhteistyö eteni ja tuloksia saavutettiin useissa asetetuissa tavoitteissa ja toimenpiteissä. Vuosittaiset ISAT-toimintasuunnitelmat lisäsivät konkretiaa, toivat esille uusia yhteistyömahdollisuuksia ja tarpeita. Samalla resursseja pystyttiin suuntaamaan yhteisesti valituille kohteille ja painoalueille.
ISAT-kumppanuusstrategiassa sovittiin yhteisistä painoaloista (vrt. Kuvio 1.). Painoalojen toteuttamista edistettiin vuosittaisten toimintasuunnitelmien avulla. ISAT-toimintasuunnitelma 2013–2016 uudistettiin strategiaprossessin kautta vuosille 2013–2016. Painoaloille muodostettiin omat suunnittelu- ja kehittämisryhmät sekä perustettiin yhteiset neuvottelukunnat. Toimintaa tukivat Itä-Suomen yliopiston (UEF) ja ISAT:in yhteinen johtoryhmä. Itä-Suomen yliopiston painoalat olivat lähes samat kuin ISAT-toiminnassa.
ISAT-yhteistyössä valitut painoalat osoittautuivat oikeaan osuneiksi valinnoiksi. Koulutuksen sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan kehitystyö ja niihin liittyvät uudet ajatukset sekä kehittämishankkeet tulevat olemaan avainasemassa ammattikorkeakoulujen onnistumista arvioitaessa ja tulevaisuutta tehtäessä tulevina vuosina.
Kansainvälisestä arvioinnista apua painoalojen toimintaan
Onnistuimmeko ISAT-toiminnassa? Voimmeko itse arvioida saavutettuja tuloksia ja tarvitaanko ulkopuolista arviointia? Päädyimme siihen, että ulkopuolinen arviointi olisi paikallaan. Kansainvälisen arvioinnin katsottiin tuovan selkeää lisäarvoa niin painoalatoimintaan kuin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan sekä aluekehittämiseen kokonaisuutena. Verkostojen kautta ja saatujen kokemusten perusteella päädyttiin esittämään ulkoiseksi arvioijaksi prof. Ellen Hazekornia (Professor Ellen Hazelkorn, Vice President Research and Enterprise, and Dean of the Graduate Research School, Dublin Institute of Technology, Ireland).
Painoalojen arviointiin liittyvä keskeinen kysymys oli mitä lisäarvoa painoalat tuottavat ja miten korkeakoulut hyötyvät ISAT-painoaloista (TKI, opetus ja alueellinen kehittyminen). Lisäksi kehittämishaasteiden toivottiin tuovan esille tietoa strategian toteutumisesta ja sen suunnasta kumppanuusyhteistyön jatkoa ajatellen (uusiutuva energia, ikäosaaminen, Venäjä-osaaminen).
Arvioinnissa hyödynnettiin ISAT-materiaalia (strategia, toimintasuunnitelmat, -kertomukset, raportit) sekä arviointihaastatteluja (ISAT johtoryhmä, molempien ammattikorkeakoulujen johtoryhmät, painoalojen asiantuntijatoimijat, sidosryhmät, opiskelijat). Arviointiin liittyvät tehtävät organisointiin. Samalla koostettiin materiaalia, joka käännettiin englanniksi. Tausta-aineistona käytettiin myös julkaisuja ja tietoja suomalaisesta korkeakoulujärjestelmästä. Lisäksi arvioija haastatteli (7.10.2013) Itä-Suomen yliopiston (UEF) ja ISAT-ammattikorkeakoulujen yhteistä johtoryhmää ammattikorkeakoulujen johtoryhmien lisäksi.
ISAT-arviointiaineistoa koottiin syyskuussa 2013 ja aineistot toimitettiin arvioijalle. Lokakuussa 7.–8.2013 arvioija tutustui arviointikohteisiin paikan päällä (Joensuu ja Kuopio). Arviointihaastatteluja pidettiin yhteensä seitsemän. Painoalojen arviointitilaisuudet toteutettiin molemmilla paikkakunnilla.
Kansainvälisen arvioinnin tuloksia
Arvioinnin tulosten perusteella voidaan todeta ISAT-kumppanuuden toimineen hyvänä kehittämisalustana niin painoaloilla kuin opiskelijoille tarjottavan koulutustarjonnan kehitystyössä. ISAT:in merkitys tarjoaa mahdollisuuden vastata nykyisen korkeakoulupolitiikan haasteisiin vähentyvien rahoituksen ja tulosperustaisten vaatimusten puristuksessa. Arvioinnissa nostettiin esille, että yhteisesti tunnustetut painoalavalinnat on hyvin perusteltu ja valittu alueiden vahvuuksista käsin. Koulutustarjonnan lisääminen on puolestaan tuonut uusia mahdollisuuksia opiskelijoille. Kesälukukautta pidettiin erityisen onnistuneena ratkaisuna, joka toi huomattavaa lisäarvoa opiskelijoille ja henkilökunnalle. Kokonaisuudessa kuitenkin ISAT:in toimintaan osallistui vain noin 5 % molempien ammattikorkeakoulujen henkilökunnasta. TKI-toiminnan rooliin liittyy arvioinnin mukaan myös epävarmuustekijöitä. Henkilöstön rersurssipula tekee ISAT:sta tällä hetkellä haavoittuvan, koska asiantuntemus on yksittäisten henkilöiden varassa myös painoaloilla. Pohdittavaksi jäi, mitä TKI-toiminta merkitsee käytännössä ja miten se istuu ammattikorkeakoulujen kokonaisvaltaiseen missioon. Yliopiston ja ISAT:in yhteistyötä arvioitiin hyväksi ja toisinaan täydentäväksi toiminnaksi. Erityisesti kansainväliseen toimintaan liittyvää yhteistyötä pidettiin merkityksellisenä. Ammattikorkeakoulujen yhteisten kumppanuuksien hyödyntäminen nähtiin myös erittäin merkittävänä.
Arvioinnissa todettiin, että valittujen ISAT-painoalojen täysimääräinen kehittäminen ja hyödyntäminen vaativat riittävän määrän kriittistä massaa, niin asiantuntijoita kuin rahoitusmahdollisuuksia sekä entistä vahvempaa opiskelijoiden kytkemistä painoalatoimintaan. Näillä olisi merkitystä ISAT:in profiiliin ja sen tunnistamiseen nykyistä laajemmin.
Heikkouksia ja uhkina nähtiin ISAT painoalojen selkeiden vahvuuksien tunnistaminen ja asiantuntemuksen vähäisyys. Arvioinnissa tuotiin esille vahvuutena alueellinen tunnettuus, jota arvioija toi esille myös palautteessaan.
Arvioinnin tulosten perusteella on syytä pohtia entistä selkeämmin soveltavan tutkimuksen ja perustutkimuksen eroja. Ammattikorkeakoulujen tutkimustyön todettiin nojautuvan liiaksi rakennerahastojen varaan. Tämä korostaa entisestään yksittäisen projektien valtaa eikä tue systemaattista tutkimustyötä.
Toinen huomio raportissa kohdistuu kapasiteettiin ja kompetensseihin. Kritiikkiä kohdistettiin tapaan, jolla henkilöstö siirtää tietoa opiskelijoille. Tiedon konkretisointiin ja ymmärrettävyyteen toivottiin parannusta.
Painoalojen kehitystarpeet
Painoalojen levittämisen ammattikorkeakoulujen toimintaan laajemmin todettiin olevan alkuvaiheessa. Painoaloilla on yhteistä koulutustarjontaa ja myös koulutusohjelmia. Painoaloilla on toteutettu yhteisiä projekteja sekä julkaisuja. Painoalalla toimii aktiivinen ja pieni asiantuntijajoukko. Toiminnan kehittäminen vaatisi toimijoiden määrän kasvua ja laajempaa verkostoitumista. Ulkopuolisen rahoituksen laajeneminen nähdään myös mahdollisuutena. Kansainvälistä tunnettuutta on syytä kasvattaa. TKI-toiminnan tuloksia ei juuri tunnisteta painoala-asiantuntijoiden ulkopuolella. Painoaloilla todettiin selkeäksi kehityskohteeksi tietotaidon kokoaminen hyödyntämään aluetta paremmin ja laajemmin. Suureksi mahdollisuudeksi nähtiin Horisontti 2020 -ohjelma ja ohjelman painotukset siirtää TKI-tuloksia pk-yrityksille tuotteiksi ja ratkaisuiksi.
Johtopäätöksiä ja tulevaisuusnäkymiä
Voidaan todeta, että päätös ISAT-strategisesta yhteistyöstä oli merkittävä avaus ammattikorkeakoulukentässä. Painoalojen valinta on ollut oikeaan osuvaa. Painoalat ovat alueen tarpeita palvelevia. Painoalat ovat tällä hetkellä kehityksen eri vaiheissa ja omaavat erilaisen potentiaalin. Erityisesti koulutuksessa (mm. kesäopintotarjonta, yhteiset opinto-ohjelmat) ja kansainvälistymisessä on selviä näyttöjä sekä havaittavissa selkeää edistymistä. Toisaalta tunnettuuden lisääminen ja TKI-toiminnan konkretisointi vaatii vielä työtä.
Painoalat vaativat entistä selkeämpiä ja mitattavampia tavoitteita, jotta niitä voitaisiin kunnolla kehittää ja arvioida. Toimenpiteitä tulisi suunnata asetettujen tavoitteiden mukaan. Tulospohjainen toiminnan arviointi edellyttää toiminnan ohjaamista mitattavien tavoitteiden suuntaan ja jatkuvaa arviointia. Tämä edellyttää myös henkilöstön toiminnan tukemista ja kouluttamista tätä tukemaan. Henkilöstön kvalifikaatioiden nostoon pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Henkilöstöä pitää tukea saavuttamaan päämääränsä ja tulisi kehittää henkilöstön uramahdollisuuksia. Vaikuttavuuden arviointeja ja tyytyväisyyskyselyjä pitää myös lisätä. Johtopäätöksissä todettiin, että korkeakoulutusta arvioidaan akateemisten tulosten perusteella, joten ISAT:in tulisi tehdä strateginen arviointi painoalakohtaisesti ja tämän pitäisi tehdä riippumaton arvioitsijataho.
Yhtenä kehittämistoimintana esitetään opiskelijoiden aktiivisen osallistumisen lisäämistä TKI-toimintaan sisältäen tutkimusprojektit, yrittäjyyden kehittäminen, tulosten kaupallistamista ja/tai tulosten saattamista käytännön toimenpiteiksi.
ISAT:ista tulisi antaa voimakas julkinen tiedonanto (message). Tämä tulisi johtaa hyödyntämällä ja viemällä käytäntöön henkilöiden TKI-projektien tulokset, tiedollisten panosten tunnistaminen, vaikutukset ja edut talouselämälle, yhteiskunnalle, kulttuurille ja ympäristölle. Painotuksissa pitäisi korostaa uusia koulutusmahdollisuuksia, tehden ne enemmän opiskelijoille näkyväksi ja houkuttelevammaksi alueella, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti.
Kansainvälinen ja ulkopuolinen arviointi on erinomainen keino nostaa esille vahvuusalueita sekä kehittämistoimenpiteitä vaativia asioita. Kansainvälisen arvioijan näkemystä arvioinnissa ohjasi korkeakoulupolitiikka ja samalla myös oma näkemys siitä, miten kansainvälisesti painoaloja tarkastellaan. Tämä aiheutti useita selvennystä vaativia keskusteluja. Painoalojen arvioinnin osalta tämä konkretisoitui erityisesti ”Venäjä-painoalan” kohdalla. Arvioijan kysymys miksi ”Venäjä” on painoalana Suomessa, oli osin hämmentävä mutta samalla myös avartava. Kysymys auttoi ammattikorkeakoulujen toimijoita selkiyttämään keskustelun avulla painoalaa ja sen merkitystä niin ammattikorkeakoulujen toiminnasta käsin tarkasteltuna kuin alueen työ- ja elinkeinoelämän hyödyn näkökulmasta.
Arvioitsijan tapa käsitellä ISAT-toimintoja oli ymmärtäväinen ja analyyttinen. Arvioissaan hän varoi antamasta liian tarkkoja tulkintoja ISAT-tilanteesta ja raportissa todettiinkin, että lopullinen priorisointi kehittämisestä ja strategian arvioinnista on jätettävä ISAT:ille itselleen. Lisäksi arvioinnin lähtökohdissa kytkettiin taitavasti Suomen tilanne kansainväliseen talouteen, kansainväliseen kilpailuun ja korkeakoulupolitiikkaan sekä kansallisiin ja kansainvälisiin ranking-vertailuihin ja tulosten vaikuttavuuden arviointeihin.
Kirjoittaja
Lasse Neuvonen, suunnittelujohtaja, FM, Karelia Ammattikorkeakoulu Oy, Lasse.Neuvonen@karelia.fi
Riitta Paasivuori, Laatupäällikkö, THM, Savonia-ammattikorkeakoulu, Riitta.Paasivuori@savonia.fi
[vc_tta_accordion active_section=”0″ no_fill=”true” el_class=”lahteet”][vc_tta_section title=”Lähteet” tab_id=”1458134585005-b3f22396-5506″]
ISAT-Kumppanuusstrategia 2010–2012. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun ja Savonia-amamttikorkeakoulun kumppanuuden rakentamisen suuntaviivat vuosille 2010–2012.
ISAT- 2013–2016 toimintasuunnitelma.
ISAT-Menestyksen tekijä ja tulevaisuuden taitaja. Toimittanut: Petteri Alanko, Lasse Neuvonen ja Riitta Paasivuori. ISAT-julkaisusarja 2/2013. Kuopio.
Strategic Evaluation of the ISAT Alliance, Finland (2013). Ellen Hazelkorn.
[/vc_tta_section][/vc_tta_accordion]
