3/2011, Pääkirjoitus

Ammattikorkeakoulujen uusi kehitysvaihe

Ammattikorkeakoulut ovat suuren uudistuksen kynnyksellä. Uudistuksen tahtotila ja päälinjat on määritelty keskeisissä politiikkapapereissa: hallitusohjelmassa, koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa (tätä kirjoitettaessa vielä luonnos) ja 6.9.2011 julkaistussa opetus- ja kulttuuriministeriön muistiossa Ammattikorkeakoululaitoksen uudistamisen suuntaviivat.

Ammattikorkeakoulujen tulevaisuuden toimintaedellytysten näkökulmasta itsenäinen oikeushenkilöasema ja ammattikorkeakoulujen luetteleminen laissa ovat tärkeimmät asiat. Entistä vahvemmat ja itsenäisemmät osakeyhtiö-ammattikorkeakoulut tulevat olemaan nykyistä strategisempia ja joustavampia toimijoita. Ammattikorkeakoulujen toteaminen laissa vahvistaa niiden statusta ja on tärkeä signaali myös ulkomaisille kumppaneille ja sidosryhmille.

Kun yliopistolaitos viime hallituskaudella uudistettiin, valtiovallalla oli antaa satoja miljoonia prosessin tukemiseen ja yliopistojen vahvistamiseen. Kataisen hallitus koottiin finanssikriisin tunnelmissa, ja tällä hetkellä pitkään jatkunut maailmantalouden epävarmuus näyttää väistämättä johtavan taantumaan. Ammattikorkeakoulutuksen julkisen rahoituksen leikkaus tullee muodostumaan historiallisen suureksi eli yli 10 prosentin vähennykseksi vuoteen 2015 tultaessa.

Näyttää ilmeiseltä, että uudistus ja leikkaukset pyritään sovittamaan yhteen rakenteellisen kehittämisen edistämiseksi. Tämä aiheuttaa painetta erityisesti ammattikorkeakoulujen pieniin sivutoimipisteisiin, joita onkin vielä varsin runsaasti. Kepin nokkaan on kuitenkin koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa ripustettu merkittävä porkkana: ”Uudistuneiden ammattikorkeakoulujen toimintaedellytyksiä varaudutaan vahvistamaan finanssisijoituksin vuosina 2014–2015 alueiden elinvoimaisuuden, kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaamiseksi.”

Merkittävä porkkana on myös Suuntaviivat-muistioon sisältyvä linjaus, jonka mukaan ”valtio huolehtii, että oikeushenkilöaseman muutoksista ei aiheudu verotuksellisia tai muita vastaavia seuraamuksia ammattikorkeakouluille”. Käytännössä tämä tarkoittaa osakekehtiö-ammattikorkeakoulun ALV-seuraamuksen kompensointia. Asia on merkittävä, sillä vuositasolla ammattikorkeakoulujen arvonlisävero muodostuisi useiksi kymmeniksi miljooniksi euroiksi.

Edessä on työteliäs murrosvaihe, jonka lopputulos kuitenkin nyt määritellyistä lähtökohdista tulee lisäämään järjestelmän vakautta. Tämä vakaus on perusedellytys sille, että uudistuksen edellyttämää laadun ja vaikuttavuuden lisäystä saadaan aikaan. Ammattikorkeakoulun perustehtävät säilyvät ennallaan, ja niinpä laatua ja vaikuttavuutta edistetään edelleen koulutuksessa, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa ja aluekehityksessä.

Itse näen ammattikorkeakoulujärjestelmän sisäisen kehittämisen ja vahvistamisen keskeisimmäksi asiaksi koulutuksen ja TKI:n entistä paljon laaja-alaisemman yhteensovittamisen. Tätä tehtävää tulee tukemaan uusi ammattikorkeakoulujen rahoitusmalli, jossa TKI-rahoitus mitä todennäköisimmin sisältyy perusrahoitukseen. Se tarkoittaa yksinkertaistettuna sitä, että ne ammattikorkeakoulut, jotka laaja-alaisesti osallistavat opiskelijat tutkimus- ja kehitystyöhön ja vahvistavat opetusta ja TKI-toimintaa integroivia työrooleja tulevat samaan enemmän rahoitusta kuin näistä vaateista laistavat.

Uskon vakaasti, että koulutuksen ja TKI:n syvenevä integraatio motivoi ammattikorkeakoulujen opiskelijoita ja auttaa vastaamaan läpäisyn parantamisen haasteeseen. Uskon myös, että näiden perustehtävien lisääntyvällä lomittumisella voidaan tehdä ammattikorkeakoulujen tehtävistä entistä mielenkiintoisempia ja haastavia. Työelämän kumppaneille ja sidosryhmille hankkeet ovat tähänkin asti olleet keskeinen linkki alueen ammattikorkeakouluun, ja tätä kosketuspintaa koulutuksen ja TKI:n aito integraatio entisestään laventaa.

Olemme tottuneet määrittelemään yliopisto-opetuksen perustuvan tieteelliseen tutkimukseen. Samaan tapaan olisi entistä systemaattisemmin lähtökohdaksi vahvistettava, että ammattikorkeakoulutus perustuu työelämälähtöiseen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan.

Kirjoittaja

Vesa Saarikoski, puheenjohtaja, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE ry.

Edellinen artikkeliSeuraava artikkeli