Tutustuin äskettäin ”PK-yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus” -kyselytutkimukseen Suomen Yrittäjien jäsenistölle. Kyselytutkimus julkaistiin Suomen Yrittäjien ja AMKtutka-verkoston yhteistyönä talvella 2013. Kysely toteutettiin satunnaisotoksella yhteensä 34 000 yrittäjälle, joista 1488 yrittäjää vastasi kyselyyn.
Yritysten edustajat arvioivat ammattikorkeakoulusta valmistuneiden osaamisen ja työelämävalmiudet hyviksi. Keskeinen johtopäätös kyselytutkimuksessa kuitenkin oli, että yrityksen koko näyttäisi olevan yhteydessä ammattikorkeakoulun yhteistyön sisältöön ja määrään. Edelleen johtopäätöksissä todettiin, että jatkossa tulisikin määritellä ja suunnitella yhteistyön tavoitteet ja sisältö ottaen tarkemmin huomioon yrityksen koko. Mikroyritysten kanssa tehtävä yhteistyö on melko vähäistä.
Selvityksen johtopäätöksistä on helppo olla samaa mieltä. Miksi sitten on tärkeää yhteistyötä kehitettäessä ottaa mikroyritykset aiempaa paremmin huomioon? Siksi, että uudet työpaikat syntyvät Suomessa pk-yrityksiin ja yrittäjien koulutustason myötä korkeakoulupalvelujen kysyntä nousee koko ajan. Perustelen väittämääni seuraavasti:
Peruste 1: Tarkastellaan yritysrakenteen ja yrittäjien koulutustason muuttumista Suomessa. Tilastokeskuksen Yritysrekisterin mukaan vuonna 2012 mikroyrityksiä (kokoluokka 1–9 hlöä) oli 93,3 % koko yrityskentästä. Tämä tarkoittaa noin 267 000 yrityksen joukosta 249 000 yritystä. Kun mukaan lasketaan pienyritykset (10–49 hlöä), prosenttiluvuksi saadaan 98,8 % yrityskannasta. Vastaavasti yritysten henkilömäärämuutosta tarkasteltaessa aikavälillä 2001–2012 voidaan todeta, että valtaosa yritysten lisääntyneestä henkilömäärästä on syntynyt pk-yrityksiin, erityisesti mikroyrityksiin. Ns. perinteisiin, suuriin yrityksiin uutta työtä ei ole syntynyt juuri lainkaan. Kaikkiaan noin 109 000 syntyneestä työpaikasta vain 7100 syntyi suuriin yrityksiin.
Peruste 2: Tarkastellaan yrittäjien koulutustason muutosta. Jäsenrekisterimme kahden vuoden välein tehtyjen otantojen mukaan (n=40000) trendi on selvä – yrittäjien koulutustaso nousee. Korkeasti koulutettujen yrittäjien määrä on noin 24 % koko jäsenistöstämme, vastaavasti ilman tutkintoa yrittäjinä työskentelee noin 12 %. Vuoden 2008 jälkeen jäseniksi rekisteröityneistä korkeasti koulutettujen määrä on 32 %. Vailla tutkintoa toimivia yrittäjiä on noin 6 %. Korkeasti koulutetut mikroyrittäjät ilman omaa T&K-toimintaa, intressissä yrityksen menestyminen ja parhaimman osaamisen löytäminen. Kuulostaa houkuttavalle yhteistyön paikalle. On odotettavissa, että osaamiseen tuotteistamiseen ja kehittämiseen liittyvät kysymykset ja uudet korkeakouluyhteistyömallit tulevat kiinnostamaan yrittäjiä aiempaa enemmin.
Mainitsemani kyselytutkimuksen pohdintaosiossa nostettiin esille se, että ”yksittäinen yritys hakee korkeakouluyhteistyöstä uutta osaamista, konkreettista apua yritystoimintaan ja verkostoja mahdollisiin tuleviin työntekijöihin”. Useasti mikroyrityksen tarve yhteistyölle on tässä ja nyt. On tarve reagoida asioihin nopeasti. Tässä voisi olla yksi lähtökohta tiiviimmän yritysyhteistyön kehittämiseen yrittäjien kanssa. Haastakaa yrittäjät mukaan kehittämään yhteistyötä ja kertomaan yhteistyötarpeistaan.
Korkea-asteen koulutus- ja TKI -palveluiden muotoilussa ja yrittäjyyden edistämisessä haluamme olla aiempaa tiiviimmin mukana, yhteistyökumppanina. Siksi on ensiarvoisen tärkeää kuulla mielipiteitänne ja toimivia käytäntöjänne olemassa olevasta TKI-toiminnasta ja yritysyhteistyöstä sekä tietysti myös odotuksista, joita teillä Suomen Yrittäjiä kohtaan on. Olkaa yhteydessä.
Kirjoittaja
Mika Tuuliainen, koulutusasioiden päällikkö, Suomen Yrittäjät, mika.tuuliainen@yrittajat.fi
