Metropolia Ammattikorkeakoulun Electria-tutkimusyksikössä ratkotaan yritysten ja yhteiskunnan haastavia ongelmia. Yritysten esittämiin haasteisiin pyritään löytämän ensisijaisesti ratkaisu kaupallisesti saatavilla olevia ratkaisuja soveltamalla. Usein ongelmat ovat kuitenkin sellaisia, joihin tällä hetkellä saatavilla olevasta tarjonnasta ei saa sovellettua ratkaisua ja silloin pitää etsiä täysin uusia menetelmiä.
Suomen Rahapajan tuotekehitys oli kuullut Electrian osaamisesta RFID-teknologian osalta. Rahapaja oli hakemassa langatonta arvomitalien tunnistusmenetelmää ja halusi ymmärtää millaisia erilaisia teknologioita on käytettävissä. Keskusteluissa käytiin Rahapajan tarve kokonaisvaltaisesti lävitse ja pyrittiin löytämään toteutustapa, joka olisi tarpeeseen nähden optimaalinen.
Rahapajan hakema ratkaisu oli haastava, koska menetelmän oli kyettävä tunnistamaan kohde yksilöllisesti ja kosketuksettomasti ilman näkyvää jälkeä mitalissa. Mitään perinteistä langatonta tunnistusmenetelmää ei voitu hyödyntää, koska metalli estää radiosignaalien etenemisen. Vaikka ongelma vaikutti fysiikan lakien perusteella mahdottomalta, haaste otettiin vastaan. Electriassa mottona on ollut, että kaikkeen löytyy ratkaisu, osassa kestää vain enemmän aikaa. Ongelman osalta toteutettiin kattavan selvitys tutkimusartikkelien ja patenttikantojen osalta. Selvityksessä törmättiin mielenkiintoiseen 70-luvulla patentoituun EMAT-teknologiaan, jota on hyödynnetty hitsauksen laadun analysoinnissa. Kyseisellä teknologialla voidaan sähkömagneettisella kentällä luoda johtaviin kappaleisiin akustinen aalto, jonka eteneminen aineessa on luettavissa. Konsepti vaikutti lupaavalta ja Rahapajan kanssa päätettiin selvittää asiaa lisää.
Samaan aikaan Metropolian yliopettaja Kari Vierinen oli käynyt lävitse EMAT-teknologiaa ja Electrian haastetta oppitunnilla. Metropolian automaation opiskelija Ilari Järvinen innostui aiheesta. Ilari otti yhteyttä Electriaan ja asian osalta päätettiin käynnistää insinöörityö, jossa olisi tarkoitus selvittää konseptin toimivuus käytännössä. Insinöörityön tulokset olivat onnistuneet. EMAT-teknologian avulla oli todellakin mahdollista lukea pienen metallikappaleen rakenteellisia ominaisuuksia. Samalla tajuttiin että teknologialla on vielä mitaleja suurempi potentiaali käyttörahan puolella. Sen avulla olisi mahdollista tuottaa kolikoihin vaikeasti väärennettävä yksilöivä koodi. Konsepti oli niin lupaava, että sen eteenpäin viemiseen ja patentoitavuuden selvittämiseen haettiin Keksintösäätiöstä apua. Konsepti sai säätiön rahoituksen, jonka turvin voitiin valmistella patentti sekä aloittaa prototyypin kehittäminen. Keksintö sai myös kansallisen Runar Bäckströmin säätiön palkinnon, josta saadun pääomin turvin voitiin perustaa uusi startup-yritys. Sitä luotsaamaan lähtivät Metropolian opiskelijat Ilari Järvinen ja Jari Juoksukangas. Samalla solmittiin yhteistyösopimus Suomen Rahapajan kanssa.
Tekesin ja Suomen Rahapajan rahoittaman vuoden intensiivisen tuotekehitysvaiheen jälkeen anturi ja kolikkoprototyyppi saatiin viimein valmiiksi. Tuotantotestien tulokset anturille ja kolikoille olivat erinomaiset. Kolikoihin pystyttiin kirjoittamaan konseptin mukainen koodi ja se oli äärimmäisen halpa toteuttaa. Koska teknologia hyödyntää akustista signaalia kolikoiden sisällä, teknologialla päätettiin antaa kuvaava CoinTune -nimi. Sen avulla on mahdollista luoda jokaiselle kolikolle oma äänensävy. Kirjoituksen tekemiseen pystyttiin hyödyntämään nykyisiä tuotantolaitteita ja toimenpide voitiin upottaa nykyiseen valmistusprosessiin. Tähän saakka uudet turvapiirteet kolikoissa ovat tarkoittaneet lisäkuluja, mikä on estänyt hyvien turvapiirteiden tuomisen kolikoihin. Nyt olisi mahdollisuus kustannustehokkaasti nostaa kolikoiden turvaominaisuuksia ja lähteä jopa kilpailemaan pienimpien seteleiden kanssa. Kolikko-alan asiantuntijat olivat hämmästyneitä ja pitivät CoinTune -teknologiaa erittäin merkittävänä. Se olisi ehkä jopa kolikkoalan yksi merkittävimmistä innovaatioista. Halvat mutta erittäin turvalliset piirteet mahdollistavat nykyistä halvempien materiaalien hyödyntämisen kolikoissa, joista on arvioitu tulevan miljardiluokan säästöjä keskuspankeille.
CoinTune -teknologian ensimmäinen tuotantopilotti oli 2014 vuoden alussa, jolloin Suomen Rahapaja valmisti kiertoon 200 000 uutta kahden euron kolikkoa, jotka olivat varustettu CoinTune -teknologialla. Koska euro on maailman edistyneimpiä kolikoita, referenssi on kova ja herättänyt kovasti kiinnostusta maailmanlaajuisesti. Lupaava pilotti on myös aiheuttanut sen, että EU-tasolla on aloitettu valmistella teknologian ottamista mukaan kaikkiin jatkossa valmistettaviin yhden ja kahden euron kolikoihin. On jännittävää seurata miten suomalaisen innovaation maailmanvalloitus pikku hiljaa lähtee liikkeelle. Projekti on ollut myös hyvä opetus siitä, kuinka sinnikkyydellä ja suomalaisella insinööriosaamisella voidaan muuttaa maailmaa.
Kirjoittaja
Sami Kalliokoski, Electria-tutkimusyksikön osaamisaluepäällikkö, Metropolia Ammattikorkeakoulu, sami.kalliokoski@metropolia.fi