Uusia eväitä asiantuntijatyöhön
Maaseudun tulevaisuusriihi -koulutushankkeessa syvennyttiin parin vuoden ajan Pohjois-Karjalan maakunnan tulevaisuuskuvien rakentamiseen tähtäimenä vuosi 2030. Maaseuturahastosta rahoitetun hankkeen toteuttivat yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Aducate sekä Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun biotalouden keskus. Mukana oli yli 40 koulutettavaa maakunnan asiantuntijaorganisaatioista, joista edustettuina oli mm. elinkeinoyhtiöitä, neuvontajärjestöjä, etujärjestöjä, kuntia, rahoittajia, tutkimus- ja koulutusorganisaatioita, yrittäjiä ja toimintaryhmiä. Joukkoon oli saatu jokunen osallistuja naapurimaakunnistakin. Maakuntarajat ylittävä yhteistyö on tulevaisuuden tekemisessä yhä tärkeämpää, kun aluekehittämisen resurssit niukkenevat ja kilpailu rahoituksesta kiristyy.
Kaikkiaan satakunta toimijaa oli tekemässä Pohjois-Karjalan maakunnan tulevaisuutta. Koulutuksen työtavat olivat osallistavia ja jokainen tapaamiskerta pohjautui vuoropuheluun kouluttajien, koulutettavien ja monialaisen asiantuntijajoukon kesken. Koulutuksen teemoja alustivat huippu-asiantuntijat eri puolilta maata, ja monet maakunnan yrittäjät kertoivat omat yrittäjätarinansa kehittämisen esimerkkeinä. Yhteisten työpajojen välillä koulutettavat tekijät itsenäistä oppimistyötä ja pohtivat ryhmittäin erilaisia teematehtäviä. Lisäksi oppia ja hyviä käytänteitä haettiin opinto¬matkoilta Itävaltaan ja Slovakiaan, Walesiin sekä Seinäjoelle. Tuotoksena syntyi kymmenen tulevaisuuden tiekarttaa, joista kukin avasi mahdollisuuksia ja toimenpiteitä maaseudun kehittämiseen.
Voivottelun, epävarmuuden ja uhkien sijaan haluttiin luoda myönteisiä näkymiä maakunnan kehittämistyöhön, ja tunnistaa ne kehittämisen osa-alueet, joilla maakunnan osaaminen ja voima-varat luontevimmin ovat. ”Viimeinen sammuttakoon valot” -ajattelun sijaan haluttiin vahvistaa ”omaleimaisuudesta vahvuudeksi” -ajattelua. Pohjois-Karjalan vahvuudet hahmottuivat selkeästi luonnonvarojen, puhtaan veden ja ilman sekä hiljaisuuden ympärille – nämä ovat tekijöitä, joiden arvo kasvaa tulevaisuudessa. Maapallon hallitsemattoman nopea väestönkasvu, vesi- ja öljy-varantojen niukkeneminen sekä ilmastonmuutoksen myötä heikentyvät mahdollisuudet ruoan tuotantoon heijastuvat väistämättä myös Pohjois-Karjalaan, jolla on käsissään monta valttikorttia. Kuinka näistä maakunnan vahvuuksista saadaan tuottoisaa toimintaa, joka edistää myönteistä aluekehitystä?
Biotalouden tiekartat ja osaamistarpeet
Väestömäärältään pieni ja sijainniltaan syrjäinen Pohjois-Karjalan maakunta voidaan nähdä myös osaamiskeskittymänä, josta on ottaa mallia muuallakin. Biotalous tunnistettiin toimialaksi, johon maakunnassa on jo hyvää osaamista koulutuksen eri sektoreilla, runsaat raaka-ainevarannot, jonkin verran liiketoimintaa ja huikea kehittämispotentiaali. Biotaloutta tarkasteltiin luonnonvarojen, uusiutuvan energian, bio-osaamisen sekä elintarviketuotannon näkökulmista. Näistä kaikista näkökulmista avautui sekä uusia mahdollisuuksia että osaamisen kehittämistarpeita.
Luonnonvarojen osalta biotalouden perusta on runsas metsävaranto, johon maakunnan kehitys on nojautunut jo hyvän aikaa. Metsäteollisuuden tuotannon kasvun aika on kuitenkin ohi, ja metsä-varantojen hyödyntäminen edellyttää uusia liiketoimintamalleja ja osaamista, joka rakentuu pitkälti hajautetun energiantuotannon kehittämiseen. Maakunnan tulevaisuuden kannalta on välttämätöntä tuottaa ja jalostaa energiaa paikallisesti eikä toimia raaka-ainevarantona, jonka voitot valuvat muualle. Runsaiden metsävarojen ohella maakunnan peltoalueet vahvistavat mahdollisuuksia moninaisen biomassan raaka-ainehankintaan, jalostukseen ja käyttöön. Toimivat liiketoimintaketjut raaka-aineen tuotannosta tuotteistamiseen ja myyntiin ovat välttämättömiä edellytyksiä alue¬talouden vahvistamiselle.
Paikallisen ja hajautetun energiantuotannon merkitys on keskeinen myös huoltovarmuuden näkökulmasta katsoen. Energiaomavaraisuus, energiaturvallisuus ja energiavarmuus ovat tärkeitä tavoitteita, ja vahvoja perusteita uusiutuvan energian käytön tavoitteelliseen lisäämiseen. Kun tavoitteena on öljyvapaa ja energiaomavarainen maakunta, tarvitaan kaikkien toimijoiden välistä yhteistyötä, vahvoja verkostoja sekä osaamisen uudistamista. Osaamista tarvitaan paitsi raaka-aineen hankinnan ja käytön myös liiketoiminnan ja verkostoitumisen vahvistamiseen. Eikä tässä riitä oman maakunnan toimijat vaan tavoitteellinen osaamisen uudistaminen edellyttää myös kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja sekä jaettua oppimista, joka hyödyttää kaikkia osallisia. Uusiutuvan energian ryhmä asetti koulutuksen haasteeksi tutkimustiedon nopeamman sovellettavuuden ja innovaatioprosessien jäntevöittämisen. Luonnonvararyhmä peräänkuulutti ekosysteemiajattelun vakiinnuttamista osaksi koulutusta ja asetti oppimisen haasteita koko yhteisölle nuorisosta lähtevästä kasvatuksesta aina korkeakoulutukseen asti. Osaamisen uudistaminen ei saa olla vain pienen toimijaryhmän asia, vaan mukaan saatava kaikki maahanmuuttajista seniorikansalaisiin.
Elintarviketuotannon vahvuutena maakunnassa on nautakarjatalous, jolle riittää peltopinta-alaa ja hyvää, valkuaispitoista rehua. Luomutuotannon osuus on kasvanut tasaiseen tahtiin, ja tulevaisuuden viljelijöiden mahdollisuudet ovat erityisesti luomukasvisten, luomulihan ja luomumaitotuotteiden tuotannon ja myynnin kehittämisessä. Tavoitteena on ekorationaalinen elintarviketuotanto, jossa toimijat ketjuuntuvat palveluiden ja tuotannon turvaamiseksi, ja jossa jalostusastetta nostetaan verkostoa hyödyntäen. Kuluttajien kiinnostus lähiruokaan, eettisesti tuotettuihin elintarvikkeisiin sekä terveyttä edistävään ruokavalioon on trendi, joka parantaa maakunnan mahdollisuuksia menestyä maataloustuotannossa ja kasvaa siinä entistä merkittä-vämpään rooliin. Elintarvikeryhmä asetti tavoitteeksi Living Lab -toiminnan käynnistämisen sekä tiiviimmät yhteydet koulutuksen, tutkimuksen ja tuotekehityksen välillä. Osaamisen haasteita ovat erityisesti yrittäjien liiketoimintaosaamisen kehittäminen yhä vaativamman toimintaympäristön haasteita vastaavaksi sekä työvoiman saantiin ja koulutukseen liittyvät haasteet.
Bio-osaamisen vielä pitkälti tutkimattomat polut avaavat moninaisia mahdollisuuksia yritys-toiminnalle maakunnassa. Viljely- ja luonnonkasveista saatavat biokomponentit ovat oiva vaihtoehto synteettisille tuotteille elintarviketuotannossa ja luonnonkosmetiikassa. Marjat, sienet, yrtit ja monen¬laiset erikoistuotteet ovat tulevaisuuden tuotantopotentiaalia, jonka hyödyntäminen on vasta aluillaan. Luonnonkasvien ja viljelytuotteiden jalostusketjun kehittäminen raaka-aineen keruusta tuotteistamiseen ja markkinointiin asti on osaamisen haaste, johon vastaaminen edellyttää kohdennettua tutkimusta ja koulutusta sekä yrittäjien verkostoitumista.
Tulevaisutta tehdään nyt
Kaikkiaan Maaseudun tulevaisuusriihessä tehtiin tulevaisuutta, jonka tavoittelu vie maakuntaa eteenpäin. Hankkeessa syntynyt julkaisu, Näköaloja ja tiekarttoja Pohjois-Karjalan maaseudulle vuoteen 2030, on otettu työkaluksi seuraavan ohjelmakauden tavoitteiden ja työsuunnitelmien laadinnassa. Maaseutuohjelman työryhmässä on todettu, että Pohjois-Karjala tarvitsee nyt rohkeita uusia avauksia ja piilevän potentiaalin näkyväksi tekemistä; perinteiset kehittämisen työvälineet ovat jo kuluneita. Tiekarttojen tavoitteet ja toimenpiteet on porrastettu kolmelle ajanjaksolle: 2012–2013, 2014–2020 ja 2020–2030; toimeen on siis tartuttava heti ja tähdättävä riittävän kauas. Maaseuturiihi-hankkeen jatkoksi käynnistettiinkin heti Innoriihi, jossa tiekartoissa tunnistettuja tavoitteita konkretisoidaan käytännön toimenpiteiksi. Myönteisten kehitysnäkymien avaaminen ja niihin sopivien työkalujen etsiminen kannattaa, sillä tulevaisuuden teemme me itse!
Kirjoittaja
Liisa Timonen, KT, koulutus- ja kehittämispäällikkö, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, liisa.timonen@pkamk.fi
[vc_tta_accordion active_section=”0″ no_fill=”true” el_class=”lahteet”][vc_tta_section title=”Lähteet” tab_id=”1458134585005-b3f22396-5506″]
Inkeroinen, P., Puhakka-Tarvainen, H., Ryhänen, H. & Timonen, L. 2012. (toim.) Ikkunoita tulevaisuuden maaseutuun. Näköaloja ja tiekarttoja Pohjois-Karjalan maaseudulle vuoteen 2030. Maaseudun tulevaisuusriihi -koulutushankkeen välipuintia julkaisu.
Maaseudun tulevaisuusriihi internetsivut: http://wanda.uef.fi/tkk/liferay/projektit/tule/
[/vc_tta_section][/vc_tta_accordion]
