Kansainvälinen European Association for Practitioner Research on Improving Learning in education and professional practice (EAPRIL) -kongressi järjestettiin 27.– 29.11.2013 Bielissä, Sveitsissä. EAPRILissa on paljon samoja piirteitä kuin monille ammattikorkeakoulutuksen kehittäjille tutuissa Ammattikorkeakoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivissä, joskin mittakaava on toinen. Kahdeksanteen EAPRIL-kongressiin osallistui lähes 500 henkeä yli 30 maasta. Osallistujat olivat käytäntölähtöisiä koulutuksen tutkijoita ja kehittäjiä, kuten suuri osa joukosta meidänkin tutkimuspäivillämme. Toteutus oli kuitenkin monimuotoisempi ja vaihtelevampi. Perinteisten esitys + keskustelu -mallien ohella oli tutkijoiden (researcher) ja toimijoiden (practioner) välisiä vuoropuheluita sekä yhteistoiminnallisia workshopeja, speed dateja, symposiumeja sekä juonnettuja posteriesittelyjä. EAPRILissa oli mukana JAMKin opettajakouluttajat Kirsti Vänskä ja Helena Anttila, jotka lupasivat ottaa uusia työskentelytapoja v. 2014 Amk- ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäiville. Päivät ovat lokakuussa Jyväskylässä. Kirsti ja Helena olivat jo itse varsin uudella toteutuksella, korttipelillä, liikkeellä omassa workshopissaan ”Play it again, teacher”.
Konferenssi toteutui pääosin teemaryhmittäin, joita olivat opettajakoulutus, kouluttajien ammatillinen kehittyminen, oppimisympäristöt, innovaatiot ja oppimiskäytänteet, HRD ja työssäoppiminen, ICT, media ja oppiminen sekä käytäntölähtöinen tutkimus. Siis hyvin samoja aihepiirejä, kuin mitä Amk-lehti/UAS Journalissa on parin viime vuoden aikana käsitelty.
Tietoverkkoistuva maailma ja tietoteknistyvä koulutus olivat keskeisiä lähestymiskulmia lähes kaikissa teemoissa. Jotta koulut – peruskoulut, ammatilliset oppilaitokset ja korkeakoulut – olisivat aidosti osa maailmaa eivätkä erillisiä saarekkeita, ulottuvat nämä asiat arkeen. Tämä merkitsee uusia tapoja oppia, uusia oppimismenetelmiä ja sitä kautta haasteita niin opettajien koulutukseen kuin koulurakennuksiin ja -arkkitehtuuriinkin.
Oli ilo olla mukana suomalaisena, koska vielä marraskuun lopulla olimme Pisa-tutkimuksen mukaan koulutuksen huippumaa. Osallistujilla oli runsaasti kysymyksiä suomalaisesta koulutusjärjestelmästä ja käytännön toteutuksista. Ammattikorkeakoulutuksesta esiteltiin T&K-toimintaa LAMKin tutkimusjohtajan Ilkka Väänäsen esityksessä ”Is Bigger Better”?, joka käsitteli FUAS-liittoumassa tehtyä T&K-toiminnan kansainvälistä arviointia otsikolla. Sirpa Laitinen-Väänäsen (JAMK) ja Liisa Vanhanen-Nuutisen (Haaga-Helia) esityksessä ”School – work co-operation: Discussing benefit from world of work and school perspective” esiteltiin tuloksia ammattikorkeakoulun ja työelämän välistä yhteistyötä koskeneesta selvityksestä. Aiheesta löytyy artikkeli Amk-lehti//UAS Journalista. FUAS-liitouman ja KU Leuven Associatonin (Belgia) välinen laadunhallinnan benchmarking-projekti oli oman esitykseni aiheena ”Benchmarking as the part of international partnership – case Quality Management”. Suomalainen korkeakoulutuksen auditointipolitiikka herättää aina kiinnostusta omaleimaisuudellaan. Laatu korkeakoulutuksen käsitteenä on ylipäänsä niin monimerkityksinen, että sen aukipurkaminen olisi usemmankin esityksen väärtti.
Välillä on käytävä kaukana, jotta osaisi katsoa lähelle. Sen huomasin kuunnellessani Oulun yliopiston ja normaalikoulun UBIKO-hankkeesta. Oululaisten (Heikki Kontturi, Hannu Juuso, Vuokko Kangas, Kari Kumpulainen, Tuulikki Tuominen & Sanna Järvelä) esitys ”UBIKO – School unit as an inspiring learning environment” valittiin konferenssin viiden ansiokkaimman esityksen joukkoon, eikä syyttä. Hanketta toteutetaan peruskoulun 3.–6. luokkalaisten keskuudessa, mutta se antaa ajattelemisen aihetta laajemminkin koulutuksen piirissä toimiville uudistajille. UBIKO- hankkeen keskeisenä päämääränä on luoda pedagogisia käytänteitä ja toimintamalleja, joiden avulla koulun toimintakulttuuria ja infrastruktuuria voidaan uudistaa ymmärtävään, taitavaan ja innostavaan oppimiseen. Hankkeeseen on kytketty nykyaikainen kosketusnäyttö- ja mobiiliteknologiaan perustuvat pedagogiset innovaatiot ja niiden jatkokehittely. Hanke on vahvasti kytköksissä tieteelliseen tutkimukseen.
EAPRILin jatkoyhteistyö Suomeen on turvattu, kun Sirpa Laitinen-Väänänen tuli valituksi järjestön hallitukseen seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi positiolla chair-elect, joka merkitsee puheenjohtajuutta vuodesta 2015.
Ilkka Väänäsen kanssa esitimme EAPRIL-järjestelyorganisaatiolle mahdollisuutta järjestää konferenssi v. 2017 FUAS-liittouman ammattikorkeakoulun isännöimänä. Vietämme tuolloin Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlaa, jolloin Hämeenlinnassa on teemana ”Lapset ja nuoret itsenäisessä Suomessa”. EAPRIL sopisi hyvin koulutus- ja kulttuurikaupunki Hämeenlinnan juhlavuoden ohjelmaan.
Kirjoittaja
Mervi Friman, kehittämispäällikkö, Hämeen ammattikorkeakoulu, mervi.friman@hamk.fi
