RUNAT-hanke
RUNAT – Product development and development of market insight and e-marketing of rural and nature tourism on EU:n Karelia European Neighborhood Partnership Instrument (ENPI) lähialueohjelmaan kuuluva hanke. Hanke tuottaa tutkittua tietoa maaseutumatkailukysynnästä Pietarista ja Moskovasta sekä lisäksi Keski-Euroopasta. Toinen tutkimuskohde on venäläisten kiinnostus sosiaalista mediaa (SOME) kohtaan. Tutkimuskohteena on Venäjän suosituin kanava, VKontakte. Hankkeessa kehitetään tutkimustuloksia hyödyntäen lähialueella toimivien niin venäläisten kuin suomalaistenkin matkailuyritysten tuotteita, palveluja, yhteistyötä ja markkinointia sekä lisätään yritysten tuotekehitys-, verkostoitumis-, ja markkinointiosaamista, varsinkin sähköisen markkinoinnin osalta yritysten kilpailukyvyn lisäämiseksi. (Itä-Suomen yliopisto 2012).
Hankkeen, jonka toteutusaika on 30.6.2012–29.6.2014, hallinnoija on Itä-Suomen yliopisto. Toteutuspartnereina toimivat Karelia-ammattikorkeakoulu ja Savonia-ammattikorkeakoulu. Venäläisiä yhteistyökumppaneita ovat Karjalan matkailuinstituutti Petroskoista ja St.Petersburg State University of Engineering and Economics Pietarista. (Itä-Suomen yliopisto 2012). Karelia-ammattikorkeakoulu ja Savonia-ammattikorkeakoulu vastaavat hankkeen SOME-tutkimuksesta ja yrityskoulutusten järjestämisestä, joiden toteutusta ja tuloksia käsitellään tässä artikkelissa.
SOME-tutkimus
Karelia ammattikorkeakoulu on hankkeen hallinnoijan kanssa vastannut tutkimuksesta, jossa tutkitaan Suomen matkailumarkkinoinnin näkyvyyttä Venäjän suosituimmassa SOME-kanavassa: VKontakte. Tutkimuskohteena ovat lisäksi Vkontakten keskusteluryhmät ja venäläisiä kiinnostavat matkailuaiheet. Tulokset auttavat suomalaisia yrittäjiä suunnittelemaan kohderyhmälähtöisesti osuvaa sähköistä markkinointia ja valitsemaan oikein kohdennetut markkinointikananavat. Keskusteluryhmien tutkimus on yksi osa laajempaa tutkimusta, joka sisältää Karjalan Tasavaltaa koskevan osion.
Venäjällä on noin 80 miljoona internetin käyttäjää (v.2012) ja käyttäjien määrä kasvaa koko ajan. Venäläiset suosivat kotimaisia internetpalveluita, mikä yritysten on otettava huomioon Venäjälle markkinoitaessa. Googlen osuus Yandexin verrattuna on pieni ja Facebookin voittaa venäläinen yhteisöpalvelin Vkontakte.
VKontakte on SOME-kanava, joka on perustettu ohjelmoija Pavel Durovin aloitteesta vuonna 2006. VKontakten tilastojen mukaan käyttäjämäärä on 190 miljoonaa. Vkontakte toimii Facebookin tavoin. Sieltä pystyy lataamaan vapaasti ja laittomasti musiikkia, elokuvia ja muita materiaaleja.
Tutkimuksen toteutus ja tutkimuksen tuloksia
Tutkimusaineisto on kerätty huhtikuussa ja päivitetty marraskuussa 2013. Tutkimuksen kohteeksi valittiin VKontaktesta ryhmät, joissa on yli 3000 jäsentä (taulukko 1). Ryhmiä löytyi 13, ja ne voidaan luokitella sisältöjen mukaan seuraaviin neljään ryhmään:
Ryhmä 1. Tietoa koko Suomesta: shopping, Sales and Rest in Finland, The Land of Finland, Finland, Finland Guide, Stop in Finland.
Ryhmä 2. Tietoa tietyltä alueelta Suomessa: Finland in Vkontakte – visit Mikkeli, Finland/ Laappeenranta and Imatra Region/ GoSaimaa, About Helsinki, Finland/ Himos
Ryhmä 3. Kiinnostuksen kohteena ostokset ja mainokset: Check in Finland – the best holiday in Finland
Ryhmä 4. Kiinnostuksen kohteena viihde tai muutoin luokittelematon kohde: To conquer Finland, Fuck yeah Finland.
Marraskuussa 2013 suosituimmat ryhmät kuuluivat luokitteluryhmiin 1 ja 2. Luokitteluryhmässä 1 mainonta esiintyy etupäässä artikkeleissa ja blogeissa. Siten voidaan todeta, että yhteistyö alueellisen VKontakte-ryhmän kanssa helpottaa viestinnän kohdentamista oikeille kohderyhmille. Ryhmien yleisimmät aiheet antavat valinnanvaara monille matkailupalveluiden tarjoajalle, kuten ostokset, sesonkiaktiviteetit, kulttuurinähtävyydet ja majoituspalvelut. VKontaktessa käydään keskustelua paljon myös asioista, jotka on järjestetty eri tavalla Suomessa kuin Venäjällä, kuten esimerkiksi autojen pysäköinti, lääkäripalvelut ja lastenhoito.
Sosiaalisen median rooli Venäjällä on erittäin tärkeä ja antaa yritykselle erinomaiset mahdollisuudet tavoittaa asiakkaita. VKontaktea voi käyttää perinteisenä infokanavana, mutta myös asiakaspalvelu voi tapahtua Vkontakten kautta. Tällöin tulee reagoida nopeasti asiakkaiden pyyntöihin ja kysymyksiin, jolloin yritys saavuttaa parhaiten luottamuksellisen ja vahvat asiakassuhteet.
Yrityskoulutusten toteuttaminen
Karelia-ammattikorkeakoulu ja Savonia-ammattikorkeakoulu ovat hankkeen hallinnoijan kanssa vastanneet yrityskoulutuksen suunnittelusta ja toteutuksesta. Koulutuskokonaisuus on sisältänyt venäläisten matkailuyrittäjien Pohjois-Karjalaan ja Pohjois-Savoon suuntautuneen benchmarking-matkan ja venäläisissä yrityksissä tapahtuneen konsultoinnin. Yrityskoulutukset järjestettiin kahdessa seminaarissa, joiden molempien kesto oli kaksi päivää. Seminaarit toteutettiin joulukuussa 2012 ja huhtikuussa 2013 Petroskoissa, Aunuksessa ja Karhumäessä, jotka ovat RUNAT-hankkeen toiminta-alueita.
Yrityskoulutukset toteuttaneilla molempien ammattikorkeakoulujen opettajilla on pitkä kokemus Venäjän matkailusta, lähialueyhteistyöstä ja sen kehittämisestä. Kokemukseen perustuen kouluttajat suunnittelivat käytännönläheisen koulutuskokonaisuuden, joka keskittyi osallistuvien yritysten palvelutarjontaan ja toiminnan kehittämistarpeisiin. Sekä seminaarit, benchmarking-matka että konsultointi sisälsivät ennakkotehtäviä ja seminaarien lopussa osallistujat saivat antaa palautetta toteutuksesta.
Ensimmäisen seminaarin aiheina olivat matkailutuotteen rakentuminen, asiakaslähtöisyys ja sen huomioiminen tuotteistamisessa, tuotanto- ja palveluprosessit ja niiden kuvaaminen sekä palvelutuotteen turvallisuus ja laatu. Yritysten olemassa olevia tuotteita sovellettiin Suomessa toimiviksi toteutettuihin perusmalleihin. Kaikilla koulutuspaikkakunnilla yrittäjät olivat aktiivisesti mukana ja palaute koulutuksesta oli erittäin hyvä. Yrittäjät kokivat mallien selkeyttäneen palvelutuotteen sisältöä ja koulutus lisäsi heidän tietämystään matkailutuotteen ja prosessien rakentumisesta sekä palvelun laadusta ja tuoteturvallisuudesta sekä niiden tärkeydestä osana liiketoimintaa. Seminaaripäivien jälkeen yrittäjät lähettivät kouluttajille palvelujen kuvauksia kommentoitavaksi.
Toisessa seminaarissa keskityttiin enemmän joko yritysten olemassa olevien tuotteiden kehittämiseen tai uusien tuotteiden ideointiin ja kehittämiseen. Seminaarissa esiteltiin Itä-Suomen yliopiston tekemän markkinatutkimuksen tuloksia, jotka olivat pohjana asiakaslähtöisten tuotteiden kehittämisessä, paneuduttiin laatu- ja turvallisuusasioihin sekä esiteltiin yrittäjien toivomuksesta jätehuollon järjestämistä Suomessa.
Esimerkkitehtävänä oli mm. suunnitella verkostomainen tuote suomalaiselle matkailijaryhmälle Karjalan Tasavallassa. Ennen toista seminaaria yrittäjät olivat tehneet em. benchmarking-matkan, jonka aikana he olivat tavanneet matkailuyrittäjiä ja saaneet tietoa palveluista ja yritysten välisestä yhteistyöstä Itä-Suomessa. Venäjän Karjalassa yritysten välinen yhteistyö on vähäistä verrattuna Suomeen. Siksi yrittäjät kokivat hyödylliseksi nähdä toimintaa Suomessa, josta saivat myös ideoita seminaarissa tehtyyn kehittämistyöhön. Myös toisen seminaarin jälkeen yrittäjät lähettivät tuotekuvauksiaan kouluttajien arvioitavaksi.
Yrityskoulutusten viimeinen vaihe oli konsultointimatka, jonka aikana konsultointia halunneissa yrityksissä tutustuttiin palveluympäristöön, tuotteisiin ja yrityksen toimintaan. Havainnoinnin ja keskustelujen pohjalta yritykselle annettiin palautetta toiminnasta ja esitettiin kehittämisehdotuksia.
Syksyn 2013 ja kevään 2014 aikana yrityskoulutukset jatkuvat sähköisen markkinoinnin osalta sekä Karjalan Tasavallassa että Suomessa. Koulutuksista vastaa Itä-Suomen yliopisto. Keväällä 2014 suomalaiset matkailuyrittäjät tekevät tutustumismatkan hankkeen kohdealueen yrityksiin ja hanke päättyy loppuseminaariin Petroskoissa toukokuussa 2014.
Arvioita sosiaalisesta mediasta ja yrityskoulutuksesta lähialuematkailussa
Lähialueyhteistyö on mielenkiintoista ja tarpeellista yritysten yhteistyön lisäämiseksi, palvelujen parantamiseksi ja siten yritysten kilpailukyvyn lisäämiseksi. Toiminta sopii siten hyvin ammattikorkeakoulujen toimenkuvaan toimialan kehittäjänä. Tahtotila matkailupalvelujen kehittämiseen Karjalan Tasavallassa on kova. RUNAT-hanke on innovatiivinen, kun tutkittua kohdennettua tietoa matkailijoiden kuluttajakäyttäytymisestä ja sähköisistä markkinakanavista on tuotettu yritysten toiminnan ja palvelujen kehittämiseksi. Siten myös yhteistyökumppaneiden roolit ovat olleet selkeät; Itä-Suomen yliopisto tutkimustiedon tuottajana ja ammattikorkeakoulut tiedon soveltajana kehittämistyössä.
Matkailun kehittämisessä raja-alueella on myös omat haasteensa. Yritysten toimintatavat ovat erilaiset, yrityskulttuuri ja paikallisten yritysten välinen yhteistyö Venäjän Karjalassa on uutta ja siten erittäin vähäistä. Julkisen sektorin toiminta ja mahdollisuudet tukea matkailun kehittämistä ovat erilaiset kuin Suomessa. Myös julkinen infra, kuten tiet ja rakennukset ovat osin heikossa kunnossa, joskin viime aikoina parannusta on tapahtunut. Suomalaisten matkailuyritysten into kehittää tuotteita ja palveluja raja-alueella ja siten tehdä yhteistyötä Venäjän Karjalan matkailuyritysten kanssa on hiipunut koko 2000-luvun ajan. Sosiaalisen median käyttö markkinoinnissa ja varsinkin tietämys venäläisten kuluttajakäyttäytymisestä ja heidän käyttämistään sosiaalisen median välineistä ovat vähäisiä. Tällaiset toimintaympäristöön ja yritysten toimintaan vaikuttavat seikat tulee ottaa huomioon yrityskoulutusta järjestettäessä. Pitkä kokemus raja-aluematkailusta sekä alueen ja yritysten tuntemus auttavat suunnittelutyössä.
Viisumivapaudesta EU:n ja Venäjän välillä puhutaan yhä enemmän. Viisumivapauden toteutuessa Karjalan Tasavallan ja Suomen välinen matkailu nousee huomattavasti nykyisestä ja myös Venäjän Karjala lisää vetovoimaansa erityisesti luonto- ja kulttuurimatkailukohteena niin Suomessa kuin Euroopassakin. Kysyntään ei voida vastata muuten kuin kehittämällä alueen matkailupalveluja eurooppalaisen tason mukaiseksi sekä suunnitella ja toteuttaa asiakasryhmäkohtaista markkinointia tehokkaasti oikeissa kanavissa, sähköisesti. Siinä on vielä paljon tekemistä.
Kirjoittajat
Jorma Korhonen, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu, Kuopio, jorma.korhonen@savonia.fi
Ekaterina Miettinen, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu, Joensuu, ekaterina.miettinen@karelia.fi
[vc_tta_accordion active_section=”0″ no_fill=”true” el_class=”lahteet”][vc_tta_section title=”Lähteet” tab_id=”1458134585005-b3f22396-5506″]
Itä-Suomen yliopisto 2012. Grant Contract. External Actions of the European Community. Karelia ENPI CBC Programme 2007-2013. Grant contract identification number 2011-02-KA300.
[/vc_tta_section][/vc_tta_accordion]
