Taustaa
Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa (Karelia-ammattikorkeakoulu 1.1.2013) aloitettiin ylempien ammattikorkeakoulututkintojen järjestäminen vuonna 2003 tekniikan ja liikenteen alan jatkotutkintokokeiluna. Kun ylemmät AMK-tutkinnot vakinaistettiin vuonna 2005, aukeni AMK-tutkinnon suorittaneille väylä oman ammatillisen osaamisen syventämiseen. Lisäksi ylempi AMK-tutkinto tuottaa julkiseen virkaan tai tehtävään saman yleisen kelpoisuuden kuin yliopistossa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto (Karjalainen 2008, 17).
Tekniikan alan koulutuksen lisäksi vuosina 2007 ja 2008 aloitettiin sosiaali- ja terveysalan sekä ympäristöteknologian koulutukset. Kevääseen 2014 mennessä näissä koulutuksissa oli suoritettu yli 200 tutkintoa. Alueellista seurantatutkimusta heidän sijoittumisestaan työelämässä tai ura- ja palkkakehityksestään tutkinnon suorittamisen jälkeen ei ole aiemmin tehty.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Karelia-amk:sta valmistuneiden ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden työtilannetta sekä palkkaus- ja urakehitystä. Tutkimuksen menetelmäksi valittiin määrällinen kirjekysely, joka toteutettiin kokonaistutkimuksena. Vastaajina olivat kaikki ylempään AMK-tutkintoon johtavasta koulutuksesta valmistuneet, joiden osoitetieto oli kotimaassa saatavilla.
Tutkimuksen toteutus
Perusjoukon muodosti 203 teknologiaosaamisen johtamisen, sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen sekä ympäristöteknologian koulutusohjelmista valmistunutta henkilöä. Perusjoukon rekisteritiedot hankittiin Väestörekisterikeskuksesta 26.3.2014 rekisteritilanteen mukaisesti, jolloin saatavilla oli 184 kotimaista osoitetta. Tutkimus toteutettiin kirjekyselynä, johon vastattiin nimettömänä.
Kysymyslomake rajattiin kahteen sivuun, millä haluttiin varmistaa mahdollisimman iso palautusprosentti. Taustatietoina kysyttiin vastaajien ikää, sukupuolta, valmistumisvuotta, koulutusohjelmaa, kotimaakuntaa sekä koulutuksen että tutkimuksen aikana.
Lisäksi kysyttiin vastaajien työllisyystilannetta, koulutuksen vaikutusta urakehitykseen ja palkkaukseen, oliko vastaaja vaihtanut työnantajaa koulutuksen jälkeen sekä jatko- tai lisäkoulutussuunnitelmia. Avoimissa kysymyksissä vastaajia pyydettiin kertomaan miten ylemmän AMK-tutkinnon suorittaminen on hyödyttänyt heitä sekä kuinka he kehittäisivät tutkintoa.
Vastaajamäärät, työllisyystilanne ja esimiesasema
Kyselyyn vastasi 83 henkilöä, joista miehiä oli 48 ja naisia 35. Palautusprosentti oli 45,1, mitä voidaan pitää varsin hyvänä. Vastaajamäärät koulutusohjelmittain olivat seuraavat: teknologiaosaamisen johtaminen 43, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen 27 ja ympäristöteknologia 13 valmistunutta. Vastaajien ikähaitari oli 31–62 vuotta ja keski-ikä 47 vuotta.
Vastaajista 77 henkilöä oli työssä, kaksi toimi yrittäjänä ja yksi opiskeli päätoimisesti. Kolme henkilöä eli 3,6 % vastaajista ilmoitti olevansa työttömänä. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan valtakunnallinen työttömyysaste toukokuussa 2014 oli 10,7 % (Tilastokeskus 2014). Lisäksi tuloksista ilmenee, että vastaajista 45 henkilöä toimi esimiestehtävissä, mikä vastaa 54,2 % aineistosta.
Koulutuksen vaikutus urakehitykseen ja palkkaukseen
Urakehityksen voidaan ajatella koostuvan sekä vertikaalisesta että horisontaalisesta urakehityksestä. Vertikaalinen urakehitys tarkoittaa aseman nousua esimerkiksi työntekijätasolta päällikkötasolle. Horisontaalisessa urakehityksessä henkilön työtehtävät muuttuvat ilman että asemassa tapahtuisi muutosta. Työtehtävät voivat muuttua vaativammiksi ja/tai henkilön työnkuva voi laajentua.
Vastaajista 42 ilmoitti, että heidän asemansa oli parantunut ylemmän AMK-tutkinnon suorittamisen myötä. Lisäksi 13 henkilöä ilmoitti, että heidän asemansa pysyi samana, mutta heidän työtehtävänsä muuttuivat. Täten yhteensä 67,1 % vastaajista ilmoitti, että suoritettu koulutus oli vaikuttanut positiivisesti heidän urakehitykseensä joko vertikaalisesti tai horisontaalisesti. Tämä on hieman enemmän kuin Ojalan ja Aholan (2009, 15) valtakunnallisessa selvityksessä, jonka mukaan puolella vastanneista työpaikassa tai työtehtävissä ei ollut tapahtunut muutoksia. Lisäksi 53,7 % vastaajista ilmoitti kuukausiansionsa nousseen. Ansiotaso oli noussut yli 500 eurolla kuukaudessa 19,5 %:lla kaikista vastaajista (Kuvio 1).
Urakehitystä ylemmän AMK-tutkinnon jälkeen kuvattiin seuraavilla tavoilla:
”Sain valmiuksia entistä enemmän esimies- ja johtamistyöhön. Olen voinut edetä urallani nopeammin ja helpommin, kun työkokemukseni ja osaamiseni lisäksi minulla on esittää kiitettävästi suoritettu tutkintotodistus.” (Nainen 43 v)
”Mahdollistanut urakehityksen. Nykyinen tehtäväni edellyttää ylempää korkeakoulututkintoa.” (Mies 55 v)
Esimiesasema, koulutuksen uravaikutus ja palkkakehitys
Aineistosta ei ollut mahdollista selvittää kuinka moni oli noussut esimiesasemaan suoritetun tutkinnon ansiosta ja kuinka moni oli jo toiminut esimiehenä suorittaessaan tutkintoa. Kuitenkin Ojalan ja Aholan (2009, 17) mukaan uusiin työtehtäviin siirtyneistä lähes 60 % ilmoitti uuden työnsä olevan vaativampaa ja päässeensä siihen suorittamansa ylemmän AMK-tutkinnon vuoksi.
Tässä tutkimuksessa erityisesti esimiesasemassa toimineet kokivat suoritetun tutkinnon parantaneen heidän asemaansa. Esimerkiksi suurin osa vastaajista, joilla koulutus oli tuonut yli 500 euron lisäyksen kuukausiansioihin, toimivat nimenomaan esimiestehtävissä. Tulokset siis tukevat yleistä olettamaa, että korkeampi asema ja kasvanut vastuu vaikuttavat positiivisesti ansiotasoon.
Seuraavassa kahden valmistuneen kokemuksia ylemmän AMK-tutkinnon hyödyistä, joiden palkka koulutuksen jälkeen oli noussut yli 500 euroa kuukaudessa ja jotka työskentelivät esimiesasemassa.
”Osaamisen vahvistuminen erityisesti kehittämistyössä, organisointikyky parantunut. Kyky nähdä asioita laajemmin. Yhteiskunnallisten asioiden seuraaminen ja kiinnostus.” (Nainen 52 v)
”Olen edennyt urallani tiedeyhteisössä esimiesasemaan.” (Mies 61 v)
Koulutuksen uravaikutus ja palkkakehitys sukupuolen, koulutusalan ja iän suhteen
Eri sukupuolta olevien vastaukset eivät eroa tilastollisesti merkitsevästi siinä, paraniko asema, pysyikö asema samana muuttuvin työtehtävin tai että näissä ei ollut tapahtunut muutosta koulutuksen jälkeen. Uravaikutus näyttääkin olevan vahvasti sidoksissa suoritettuun tutkintoon, ei sukupuoleen (Kuvio 2).
Sukupuolella ei myöskään ole aineiston perusteella vaikutusta palkkauskehitykseen. Vaikka suurimmat yksittäiset ansionousut ovat tulleet enimmäkseen miehille, ei sukupuolen ja tutkinnon palkkavaikutuksen välillä ole tilastollisesti merkitsevää eroa.
Verrattaessa koulutuksen uravaikutusta ja tutkinnon suorittaneen koulutusalaa ja ikää, ei näiden välillä ole havaittavissa tilastollisesti merkitsevää eroa. Sama pätee myös palkkauksen osalta, eli ikä ja koulutustausta eivät selitä eroja palkkakehityksessä.
Johtopäätöksiä
Enemmistö Karelia-amk:sta (ent. Pohjois-Karjalan amk) valmistuneista ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneista toimi esimiestehtävissä ja oli hyötynyt tutkinnostaan palkkauksen sekä urakehityksen suhteen. Urakehitysvaikutus on tarkoittanut asematason nousua, työtehtävien sisällön muuttumista tai näitä molempia. Tämä tulos omalta osaltaan osoittaa koulutuksen hyödyllisyyttä ja tarpeellisuutta.
Osa tutkinnon suorittaneista toimi edelleen samoissa tehtävissä ja samalla palkkauksella kuin ennen tutkinnon suorittamista. Kaikki eivät välttämättä tavoittelekaan uravaihdosta, vaan hyödyntävät koulutuksen tuomia valmiuksia nykyisissä työtehtävissään. Joillekin ei sopivaa tilaisuutta ole ehkä tullut vielä vastaan, mutta tilanne voi muuttua myöhemmin heidän työuransa aikana.
Erittäin mielenkiintoisena havaintona voidaan pitää sitä, että tutkinnon vaikutus on riippumaton koulutusalasta, sukupuolesta tai iästä. Suoritettu tutkinto on itsessään vahvin selittävä tekijä niin urakehityksen kuin palkkauskehityksen osalta.
Kirjoittajat
Kim Wrange, yliopettaja, Karelia-ammattikorkeakoulu, kim.wrange@karelia.fi
Arja-Irene Tiainen, yliopettaja, Karelia-ammattikorkeakoulu, arja-irene.tiainen@karelia.fi
Ari Talkkari, yliopettaja, Karelia-ammattikorkeakoulu, ari.talkkari@karelia.fi
[vc_tta_accordion active_section=”0″ no_fill=”true” el_class=”lahteet”][vc_tta_section title=”Lähteet” tab_id=”1458134585005-b3f22396-5506″]
Karjalainen, S. (2008). Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Suomen koulutus- ja innovaatiojärjestelmän kehittämisessä − opetusministeriön kehittämislinjaukset. Teoksessa: Levonen, J. (toim.) Ylempi ammattikorkeakoulututkinto – Työelämäläheistä asiantuntemusta kehittämässä. HAMKin e-julkaisuja 3/2008. s 17–20.
Ojala, K. ja Ahola, S. (2009). Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot työmarkkinoilla. Valmistuneiden kokemukset ja koulutuksen vaikuttavuus. Projektin väliraportti 03/09. 62 s.
Tilastokeskus. (2014). Työvoimatutkimus. http://www.stat.fi/til/tyti/2014/05/tyti_2014_05_2014-06-24_tie_001_fi.html. 28.8.2014.
[/vc_tta_section][/vc_tta_accordion]
