1/2018

Kiertotalouden mahdollisuudet ja haasteet Lapissa: Kiertotalouskeskus maakunnan kehittämistyössä 

Kirjoittajat: Sanna Tyni ja Juha-Pekka Snäkin.

Lapin raskas teollisuus ja sivuvirrat

Lapissa on kolme toimivaa metallikaivosta, joista vanhin on Elijärven kromikaivos Keminmaalla. Kittilän ja Sodankylän kaivoksilla louhitaan kultaa, nikkeliä ja kuparia. Maakunnassa on useita kaivoshankkeita vireillä odottaen metallien maailmanmarkkinahintojen nousua, ja myös Savukosken Soklin fosfaattiesiintymä on toistaiseksi hyödyntämättä.

Elijärven kromikaivos käynnistettiin 1968 ja samalla rakennettiin Tornioon ferrokromitehdas. Terästuotanto Tornion Röyttässä aloitettiin 1976. Vuosituhannen vaihteen laajennuksen jälkeen Outokumpu Oyj:n ruostumattoman teräksen integroitu tuotantolaitos on lajissaan maailman suurin hyödyntäen pääraaka-aineena kierrätysterästä. Kaivosteollisuuteen liittyvä metalliteollisuus on myös kasvussa, ja Lapissa sijaitsee yli puolet Suomen kaivosalaa palvelevasta teollisuudesta.

Lapin metsäteollisuus alkoi Kemi Oy:n ja Veitsiluoto Oy:n sellutehtaiden ja sahan perustamisesta 1920- ja 1930-luvuilla. Kemissä puuta jalostavat nyt StoraEnso Oyj ja MetsäFibre. Kemijärvellä sellutehdas toimi vuosina 1965–2008. Lakkautetun tehtaan alueelle on investoitu mekaaniseen puunjalostukseen, ja Keitele Timber Oy:llä on siellä saha ja liimapalkkitehdas. Yhtiö on vastikään päättänyt rakentaa alueelle myös pellettitehtaan. Samalle tehdasalueelle valmistui viime vuonna raakapuuterminaali, joka on Suomen suurimpia. Kiinalaisten investoijien päätöksiä biojalostamosta ja biopolttoainetehtaasta odotetaan Kemijärvellä ja Kemissä.

Lapin teollisuuden kokonaisliikevaihto on nykyisin n. 7,6 miljardia euroa ja työllistettyjen määrä on yli 20 000 henkilöä. Kemi-Tornion seutukunnan osuus tästä on viisi miljardia euroa ja 8 000 työntekijää. Laajemmassa tarkastelussa koko Perämeren kaaren alueella puhutaan kertaluokkaa suuremmista luvuista ja samalla maailman pohjoisimmasta raskaan teollisuuden alojen suurkeskittymästä.

Lapin raskaan teollisuuden vuotuiset materiaalisivuvirrat (ilman kaivosten sivukiveä) ovat nykyisin noin 1,7 miljoonaa tonnia vuodessa koostuen pääasiassa erilaisista kuonista, tuhkista sekä metsäteollisuuden sivuvirroista. Kiertotalouteen liittyvien sivuvirtojen määriä arvioitiin ensi kerran vuonna 2012, jolloin Kemin Digipolis Oy kokosi yhteen ensimmäiset raskaan teollisuuden sivuvirtaselvitykset. Sittemmin sivuvirtoja on selvitetty myös muilta toimialoilta kuten pk-yrityksistä, yhdyskunnista ja maaseutuelinkeinoista.

Kiertotalouskeskuksen perustaminen

Lappiin on kuluvalla vuosikymmenellä syntynyt elinkeinoelämän, kehittäjien ja hankkeiden muodostama toimijaverkosto, joka laajenee edelleen kasvavan yhteistyön myötä. Tähän kehitykseen liittyy myös bio- ja kiertotalouden nousu aluekehityksen ja elinkeinoelämän agendalle ja lopulta aivan sen ytimeen. Kesällä 2017 Sitra ilmoitti rahoittavansa Kemiin perustettavaa valtakunnallista bio- ja kiertotalouskeskusta, joka toteutetaan Kemin Digipolis Oy:n, Lapin ammattikorkeakoulu Oy:n ja Kemin kaupungin yhteistyönä (Sitra 2017).

Kiertotalouskeskuksen tavoitteena on luoda Lappiin systemaattinen toimintamalli, jossa yhden luukun periaatteella palvellaan alueen yrityksiä toteuttamalla pilotteja, skaalauksia, investointeja, rahoituksen hankintaa, yhteistyötä ja kiertotalousratkaisujen benchmarkingia Skandinaviassa ja muualla Euroopassa. Sitran tiekartan valtakunnallisina tavoitteina ovat mm. kasvava vienti ja yritysten kasvu, toimivat kotimarkkinat sekä kiertotalouden valtavirtaistuminen.

Ajatus kiertotalouskeskuksesta pohjautuu Kemin Digipolis Oy:n luomaan Kemi-Tornion alueen raskaan teollisuuden kiertotalouden innovaatioalustaan, jonka puitteissa on selvitetty yritysten sivuvirtoja ja jätteiden määriä. Sitran kärkihankestatuksen lisäksi Euroopan Unionin komissio valitsi Lapin vuonna 2014 yhdeksi modernin klusterikehittämisen Euroopan mallialueeksi luonnonvarojen kestävässä jalostamisessa. Lähin vastaavanlainen malliklusteri löytyy Ruotsista Tukholman seudulta. Pohjoismainen ministerineuvosto valitsi puolestaan Kemin Digipolis Oy:n mukaan Best Nordic Bioeconomy Cases -listalle koskien Kemi-Tornion alueen teollisuuspalveluiden kehittämistä.

Kemin Digipolis Oy ja Lapin AMK muodostavat keskuksen ytimen, joka toimii hankeyhteistyössä Lapin yliopiston (omistaa Lapin AMKin osakekannan), LUKE:n, GTK:n, Pro Agria Lapin, Suomen Metsäkeskuksen, toisen asteen ammatillisten oppilaitosten sekä Lapin liiton ja Lapin ELY- keskuksen kanssa. Yrityksiä palvelevat myös kuntien kehitysyhtiöt sekä Lapin leader-ryhmät. Hankeyhteistyötä laajennetaan aktiivisesti yli maakuntarajojen, naapurimaihin sekä Eurooppaan Horizon 2020 -hankkeissa.

Kiertotalouskeskus osana klustereiden, organisaatioiden ja hankkeiden toimijaverkkoa

Muutama vuosi sitten Lapin elinkeinotoiminnan hankkeita päätettiin koota yhteen klustereiksi. Lapin liiton alullepaneman ja Lapin yliopiston koordinoiman Arctic Smartness Excellence (ASE) -hankkeen tavoitteeksi asetettiin elinkeinoelämän vahvistaminen parantamalla yritysten toimintaympäristöä, alueen kilpailukykyä ja innovaatiopotentiaalia. Muodostettiin viisi arktista klusteria: Teollisuus ja kiertotalous, Älykäs maaseutuverkosto, Turvallisuus, Kehittämisympäristöt ja Muotoilu. Kemin Digipolis Oy koordinoi Teollisuus ja kiertotalous -klusteria ja Lapin AMK Kehittämisympäristöt -klusteria. ASE-hanke päättyy helmikuussa 2018. Työn jatkamista turvaa kiertotalouskeskuksen perustamispäätöksen aikoihin käynnistynyt Arctic Business Concept -hanke, jonka rahoittaja on maakuntaliitto ja toteuttaja Kemin Digipolis Oy.

Lapin AMK, joka toimii Kemissä, Torniossa ja Rovaniemellä, on ollut aktiivinen hanketoimija erityisesti tekniikan ja luonnonvarojen osaamisalalla, jossa työntekijöistä suurin osa toimii hankkeissa. Lapin AMKissa on käynnissä vuoden 2018 alussa yli kolmekymmentä kiertotaloutta sivuavaa koulutus- ja tki-hanketta. Lisäksi useita hankkeita on valmistelu- ja arviointivaiheissa.

Lappilainen kiertotalouden toimijaverkko on laaja ja maantieteelliset etäisyydet pitkiä. Kiertotalouskeskuksen toiminnan alkuvaiheessa haasteeksi nousee kaikkien näiden toimijoiden ja hankkeiden muodostaman kokonaisuuden haltuunotto sekä se, kuinka aloittaa yritysyhteistyö ilman, että tehdään päällekkäistä työtä. Kovin monta kertaa ei samaan yritykseen voi mennä saman tyyppisiä tietoja kyselemään. Toisaalta yritysten puolelta tulevat toimeksiannot tulee ottaa napakasti haltuun ja osoittaa ne nopeasti ja varmasti oikeaan organisaatioon ja oikeille henkilöille. Tässäkään ei voida lipsua ilman kielteisiä seuraamuksia.

Kiertotaloudessa korostuu monitieteisyys ja systeemisyys, joten Arktisten klustereiden perusajatus ja tavoite on tarpeellinen; ”…[tki]-organisaatioiden muodostama [tki]-verkosto, joka mahdollistaa monitieteisen rajapinnassa syntyvän maakunnallisen osaamisen kehittymisen…”, kuten Lapin liitto asian ilmaisee (Lapin liitto 2018). Edelleen liitto näkee, että ”Tämä palvelee… koko maakuntaa ja luo kansallista ja kansainvälistä uskottavuutta.”

Laaja toimijaverkosto vaatii konkreettista työtä mainitun uskottavuuden turvaamiseksi. Jo kiertotalouskeskuksen perustamisvaiheessa ydintoimijoiden Lapin AMK:n ja Kemin Digipolis Oy:n yhteistyön sujuvuuteen kiinnitettiin huomiota ja panostettiin suunnitteluun, toiminnan tehokkuuteen sekä molemmin puoliseen joustavuuteen. Yhteistyöhön vaikuttavat organisaatioiden erilaiset työkulttuurit, ansaintalogiikat sekä kokoerot: kymmenen hengen Kemin Digipolis Oy toimii yritysmaailman toimeksiantojen pohjalta. Lapin AMK:ssa on noin 500 työntekijää.

Keskuksen toiminnassa korostuu avoimuus, jota myös Sitra rahoittajan roolissaan edellyttää. Tämä voi aiheuttaa pohdittavaa erityisesti teollisuudelle – ja yrityskehittäjille – joiden toiminnassa liikesalaisuuksista ei voida tinkiä. Toisaalta taas julkisilla rahoituksilla kustannettavien AMK-hankkeiden tuloksien tulee olla lähtökohtaisesti avoimia. Tasapainon löytäminen näiden kahden ääripään välillä vaatii yhteisten toimintalinjojen määrittelyjä, joka onnistuessaan hyödyttää kaikkia osapuolia.

Kirjoittajat

Sanna Tyni, FT, erityisasiantuntija, Lapin ammattikorkeakoulu Oy, sanna.tyni@lapinamk.fi
Juha-Pekka Snäkin, MMT, erityisasiantuntija, Lapin ammattikorkeakoulu Oy, juha-pekka.snakin@lapinamk.fi


Lapin liitto. 2018. Arctic Smartness Exellence (ASE). http://www.lappi.fi/lapinliitto/arctic-smartness-exellence-ase. Luettu 22.2.2018.

Sitra. 2017. Kiertotalouden teollisen osaamisen valtakunnallinen keskus perustetaan Kemiin. https://www.sitra.fi/uutiset/kiertotalouden-teollisen-osaamisen-valtakunnallinen-keskus-perustetaan-kemiin/
Luettu 22.2.2018.

Edellinen artikkeliSeuraava artikkeli

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *