Vahvuuksilla kohti työelämää

Johdanto

Työelämä on jatkuvassa ja alati kiihtyvässä muutoksessa. Kyetäksemme toimimaan ja oppimaan uutta tarvitsemme osaamisen ja omien vahvuuksien tunnistamista, hyödyntämistä ja kehittämistä. Muutos haastaa korkeakoulujen oppimista ja ohjausta. Ohjauksen keskeiseksi kysymykseksi muotoutuukin, miten tuemme opiskelijoitamme löytämään ja hyödyntämään vahvuuksiaan pärjätäkseen tulevaisuuden työelämässä.

Jatkuva oppiminen on keskiössä työllistymisen parantamisessa ja osaamisen ylläpitämisessä. Erilaiset siirtymät koulutuksen ja työelämän välillä ovat moninaistuneet ja lisääntyneet. Siirtymää ei tule nähdä vain valmistumisen ja työnsaannin välisenä aikana, vaan laajemmin koko opintoihin, työelämään ja tulevaisuuteen linkittymisenä. Tarvitaan jatkuvaa ohjausta, joka auttaa opiskelijaa tunnistamaan kykynsä, osaamisensa ja vahvuutensa sekä tekemään tarkoituksenmukaisia koulutuksellisia ja työuraan liittyviä päätöksiä. (OKM 2019, 12; Sitra 2019) Tarvitaan myös vahvuusperustaisen tulevaisuusohjauksen osaamisen kehittämistä, jotta opetus- ja ohjaushenkilöstö osaa tukea korkeakouluopiskelijoita työelämään siirtymissä.

Lapin korkeakouluissa on paneuduttu työelämän muutoksiin ja sieltä tulevaan palautteeseen. Työmarkkinoilla ja työelämässä pärjätäkseen opiskelijan on saatava tutkintoon sisältyvän osaamisen lisäksi hyvä työelämäosaaminen. Tärkeitä henkilökohtaisia ominaisuuksia ovat halu oppia uutta, oma-aloitteisuus, asenne, joustavuus, avoimuus, rehellisyys ja sosiaaliset taidot. (Torvinen 2019, 36.) Myös omien vahvuuksien tunnistaminen on tärkeä työelämätaito, koska se edistää työllistymistä, työssä viihtymistä ja on avaintekijä työssä menestymisessä ja työhyvinvoinnissa (Wenström, Koukari & Guttorm 2018).

Tässä artikkelissa kuvaamme tieto-, neuvonta- ja ohjaustoiminnan (TNO -toiminnan) ja erityisesti opintojen aikana toteutuvan vahvuusperustaisen tulevaisuusohjauksen kehittämistä Lapin ammattikorkeakoulussa. Tuomme esille tällä hetkellä VAHTO-hankkeessa kehitettävän vahvuusperustaisen tulevaisuusohjauksen tarpeita, tavoitteita ja toteuttamisen tapoja.

Korkeakouluohjauksen kehittämisen taustaa

Lapin korkeakoulut ovat olleet aktiivisesti kehittämässä tieto-, neuvonta- ja ohjaus (TNO) -palveluita jo useiden vuosien ajan eri kouluasteiden ja viranomaisten yhteistyönä. Kansallisissa ja alueellisissa verkostoissa tehtyä kehittämistyötä ja saatuja tuloksia on kuvattu hyvinä käytänteinä. (Kangastie 2018, 7.) Yhteisenä ponnistuksena on tehty Menestyjäksi Lapissa -strategia vuoteen 2020, joka päivitettiin vuonna 2017 vuoteen 2025. Strategiassa on määritelty TNO-palvelut ja toiminta-ajatus ohjaa yhteistä tekemistä Lapin alueella: “Tarjoamme asiakkaalle matalan kynnyksen TNO-palveluja asiantuntevasti kumppanuudella. Tuemme asiakasta hänen vahvuuksiensa pohjalta tekemään valintoja yksilöllisellä urapolulla ja vahvistamaan osaamista. Edistämme ihmisten hyvinvointia ja alueen elinvoimaisuutta.” (Kangastie, Kantanen ja Saari 2017.)

Lapin yliopiston kanssa on yhteistyössä suunniteltu ja toteutettu useita korkeakouluopiskelijoiden ohjauksen kehittämishankkeita. Kehittämistyön tavoitteena on ollut mahdollistaa elinikäinen ja jatkuva oppiminen sekä varmistaa sujuvat siirtymät eri kouluasteiden välillä. Lisäksi ohjauksella on haluttu varmistaa nopea siirtyminen työelämään heti valmistumisen jälkeen. Kuviossa 1. on avattu esimerkinomaisesti LUC-TNO-palveluja ja niiden kehittämistä hankkeiden avulla.

Tarve tietoiselle korkeakouluopiskelijoiden vahvuudet huomioivalle ohjaukselle on havaittu muun muassa Lapin korkeakoulujen toteuttamissa esiselvityshankkeissa (Kangastie ja Kokkonen 2015; Alapuranen ym. 2016). RAITO-hankkeessa on kehitetty korkeakoulututkinnon suorittaneiden työnhakijoiden uraohjausta ja tuotettu uraohjauksen tueksi työkirja (Rautio 2019). Käynnissä olevassa Erilaisia polkuja pitkin ammattiin (EPPA) -hankkeessa mahdollistetaan erilaisia siirtymiä eri kouluasteiden välillä ja eri kouluasteiden yhteistyöllä kehitetään opiskelijalähtöisiä ohjauksen toimintatapoja ammatillisen koulutuksen reformin hengessä (Löf, Holopainen ja Vartiainen 2019, 24–26). Lukiosta korkeakouluun (LUKKO) -hankkeessa puolestaan joustavoitettiin siirtymävaihetta lukiosta korkeakouluun kehittämällä lukiolaisten uraohjausta yksilöllisen opintopolun löytämiseksi (Riihiniemi 2020).

Vahvuusperustainen tulevaisuusohjaus opintojen aikana

Lapin ammattikorkeakoulu ja Lapin yliopisto toteuttavat yhteistyössä VAHTO – Vahvuusperustaisen tulevaisuusohjauksen kehittäminen -hanketta (1.8.2019–31.12.2021). Hankkeen tavoitteena on tehostaa korkeakouluopiskelijoiden urasuunnittelua tukemaan työelämään siirtymistä. Hankkeessa kehitetään erityisesti korkeakouluopiskelijoiden ohjaamiseen istuvia vahvuusperustaisen tulevaisuusohjauksen käytäntöjä ja menetelmiä sekä rakennetaan näistä koostuva VAHTO-ohjausmalli. Opiskelijoiden parissa työskentelevät opettajat ja ohjaajat vahvistavat vahvuusperusteista tulevaisuusohjausosaamistaan sekä kehittävät hyviä ohjauskäytänteitä työnsä tueksi. (Lapin AMK 2019.) Taulukossa 1. on avattu VAHTO- hankkeen toimenpiteitä.

Taulukko 1. VAHTO-hankkeen toimenpiteet (Lapin AMK 2019)

Vahvuusperustaisen tulevaisuusohjauksen osaamisen kehittäminen on keskeistä, kun opetus- ja ohjaustyössä halutaan tukea ja valmentaa korkeakouluopiskelijoita onnistuneesti opintojen ja tulevan työelämän siirtymässä. Siirtymää ei tule nähdä vain valmistumisen ja työnsaannin välisenä aikana, vaan laajemmin koko opintoihin, työelämään ja tulevaisuuteen linkittymisenä. Olennaista onkin, että opetus-, ohjaus- ja kehittämishenkilöstöllä on osaamista ja näkemystä siitä, millä tavoin tulevia asiantuntijoita voidaan tasavertaisesti tukea ja valmentaa menestymään.

Luonteenvahvuudet ovat henkilön luonteenpiirteitä ja psykologisia ominaisuuksia. Niiden käyttö on myönteistä ja opittavissa olevaa. Niitä voidaan harjoitella ja kehittää. Omien luonteenvahvuuksien tunnistaminen, käyttäminen ja vahvistaminen hyödyttävät arkielämää, opiskelua ja työn tekemistä. (Uusitalo-Malmivaara ja Vuorinen 2019, 32-34.) Hankkeessa vahvuusperustaisella tulevaisuusohjauksella tarkoitetaan laajaa ohjausajattelua, jossa tunnistetaan mistä osa-alueista vahvuudet ja työelämävalmiudet koostuvat ja miten osa-alueet kytketään osaksi onnistunutta urasuunnittelua vahvuuksia hyödyntämällä.

Ohjausosaamisen kehittämisessä hyödynnetään ja yhdistellään erilaisia menetelmiä tavoitteen saavuttamiseksi. Vahvuusperustainen ohjaaminen perustuu ajatukselle, jonka mukaan myönteisten elämän- ja urastrategioiden valinta pohjaa kykyyn tunnistaa ja hyödyntää omia vahvuuksia (Uusiautti 2019, 36-38). Tulevaisuuteen orientoivaan ohjaukseen sisällytetään aineksia tulevaisuusohjauksesta ja muista uraohjaukseen liittyvistä lähestymistavoista. Tulevaisuusohjauksen tavoitteena on auttaa opiskelijaa tunnistamaan erilaisia mahdollisuuksia ja vaihtoehtoisia reittejä sekä näkemään tulevaisuus avoimena, useita erilaisia vaihtoehtoja sisältävänä elämänvaiheena (Turun yliopisto 2017, 11).

Kyse ei siten ole perinteisestä alakohtaisesta opinto-ohjauksesta, vaan tieteenalasta riippumattomasta ohjausotteesta, joka tukee opiskelijoiden itsereflektion, vahvuusajattelun ja tulevaisuuden suunnittelun välisen yhteyden ymmärtämistä. Ohjaustyön kehittämisen avulla ohjauksen luonne muuttuu oivalluttavaksi: tarkoitus on antaa opiskelijoille välineitä oman toiminnan analysointiin. Vahvuusperustaisuus auttaa tekemään oman hyvinvoinnin ja uran kannalta myönteisiä ratkaisuja ja valintoja muuttuvan työn ristipaineessa.

Lopuksi

Jatkuvan oppimisen onnistumisen ehtona on, että opiskelijat oppivat tuntemaan omat vahvuutensa ja kehittämiskohteensa. Opiskelijan on opittava itseohjautuvuutta ja vastuun ottamista omista opinnoistaan. Korkeakouluissa painotetaan myös opiskelijakeskeistä lähestymistapaa, joka tarkoittaa opiskelijoiden kannustamista ottamaan aktiivista roolia omassa oppimisprosessissaan. Tämä toteutuu tukemalla opiskelijoiden motivaatiota, itsearviointikykyä, hyvinvointia ja joustavia opintopolkuja. (Karvi 2017.)

Lapin AMK:n hyvinvointi- ja ohjaussuunnitelmassa taustalla on holistisen, opiskelijakeskeisen ohjausmallin mukainen ajattelu, jossa otetaan huomioon opiskelijan opintopolun eri vaiheiden ohjaustarpeet sekä ohjauksen ja neuvonnan kytkeytyminen AMK:n muihin toimintoihin. Holistisessa ohjausmallissa organisaatiossa kaikilla opettajilla ja ohjaushenkilöstöllä on omat vastuunsa ja roolinsa ohjauksen kokonaisuudessa. Ohjaus on opiskelijan tukemista ja auttamista hyvinvoinnissa, oppimisprosessissa ja ammatillisessa kehittymisessä. (Kangastie 2016.)

Yhä useampi korkeakouluopiskelija tarvitsisi jo opintojensa aikana ohjausta ja tukea omien vahvuuksiensa tunnistamiseen. Lisäksi opiskelijat tarvitsevat kannustusta oman tulevaisuuden suunnitteluun ja työelämään siirtymisessä. Tarvitaan uudenlaisia lähestymistapoja, toimintamalleja ja menetelmiä ohjata opiskelijoita ja heidän oppimistaan ja valmentautumistaan työelämään. (Kangastie 2019.) Toivommekin syvästi, että vahvuusperustaisen tulevaisuusohjauksen kehittämishankkeen aikana saamme vastauksia, miten pystymme kytkemään vahvuusperustaisuuden ajatuksen Lapin ammattikorkeakoulun ohjaustyöhön.

LISÄÄ AIHEEN YMPÄRILTÄ / RELATED POSTS

Kumppanuutta kehittämässä – Kumppanuuden rakentamiskokeiluja ammattikorkeakoulun, ammatillisen koulutuksen ja työelämän välillä

Sosionomiopiskelijat lapsen osallisuuden tukijoina alakoulussa

Pirullinen ongelma vai monipuolinen mahdollisuus – ammattikorkeakoulujen digitalisaatio

Kymmenen vuotta opettajankoulutuksen vientiä – mitä olemme oppineet