Sirpa Laitinen-Väänänen, Hannu Ikonen, Jaana Kullaslahti & Paula Tyrväinen
Verkko-opetusta ja opettajien digipedagogista osaamista on kehitetty vuosia sekä yksittäisissä korkeakouluissa että korkeakoulujen yhteistyönä. Keväällä 2020 korkeakoulujen digikyvykkyys joutuikin koetukselle, kun korkeakoulut siirtyivät etäopetukseen. Valtaosa ammattikorkeakouluopettajista oli jo aiemmin toiminut opiskelijoiden kanssa verkkoympäristössä, mutta kokonaisvaltainen etätyöskentely oli useimmille uutta.
Ammattikorkeakouluopettajille kevään 2020 työskentelystä tehdyn kyselyn mukaan käytetyt verkkotyövälineet olivat toimineet hyvin ja verkkoympäristön ja -työkalujen käyttöosaaminen koettiin riittäväksi. Ammattikorkeakoulut olivat myös järjestäneet erilaisia verkko-opetuksen tukipalveluja, mutta erityisesti kollegiaalinen tuki oli auttanut etäopetukseen siirtymisessä. Suurimmat etäopetuksen haasteet opettajat olivat kokeneet vuorovaikutuksessa, opiskelijoiden osallistamisessa, yhteisöllisyydessä ja käytännön harjoitusten sekä työpajojen järjestämisessä (Ikonen, ym. 2020.) Kokonaisuudessaan korkeakoulut näyttävät onnistuneen kevään poikkeusjärjestelyissä kuitenkin hyvin (esim. Ikonen, ym. 2020; Karvi 2020; OAJ 2020). Useissa korkeakouluissa kevätlukukauden keskimääräinen opintopistekertymä noudattikin vertailuvuosien trendiä (Karvi 2020).
Myös opiskelijoiden näkökulmasta kevään etäopetukseen siirtymistä on selvitetty (mm. Akava 2020; SAMKO 2020; Ståhl, ym. 2020). Opiskelijoiden mielestä korkeakoulut olivat selvinneet kevään poikkeustilasta pääosin hyvin (Akava 2020; SAMKO 2020). Opiskelijoiden henkilökohtaiset kokemukset etäopiskeluun siirtymisestä kuitenkin vaihtelivat. Etäopiskelun koettiin tuoneen opintoihin joustavuutta ja helpottaneen opintojen ja muun elämän yhteensovittamista. Vuorovaikutuksen, ohjauksen, opiskelumotivaation ja jaksamisen todettiin kuitenkin heikentyneen. Kokemukseen näyttäisi vaikuttaneen opintojen vaihe, opiskelumuoto (päivä-, monimuoto- tai verkko-opiskelu) ennen etäopiskeluun siirtymistä, oma elämäntilanne ja verkko-opiskeluvalmiudet. Etäopintotarjonnan toivottiin lisääntyvän korkeakoulujen välillä sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Kaksi kolmasosaa opiskelijoista oli samaa mieltä siitä, että kaikkeen oman korkeakoulun järjestämään opetukseen pitäisi olla mahdollista osallistua etäyhteyden välityksellä myös jatkossa. (Akava 2020.)
Koska etäopetuksen digiloikka oli keväällä 2020 ammattikorkeakouluissa äkillinen, massiivinen ja kollektiivinen, kokivat ammattikorkeakoulut tarpeelliseksi lähteä yhdessä tutkimaan, miten opetushenkilöstön näkökulmasta ammattikorkeakoulujen tulisi toimia uudella tavalla jatkossa ja mitä ammattikorkeakoulujen tulisi yhdessä tehdä verkko-opetuksen kehittämiseksi. Tuloksien nähtiin hyödyntävän sekä yksittäisten ammattikorkeakoulujen opetuksen digitaalisuuden kehittämistä että korkeakoulujen yhteistyötä ja kansallista Digivisio 2030-valmistelua.
Kysely ammattikorkeakouluopettajille
Tutkimus suunnattiin kaikille Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan ammattikorkeakoulujen (n = 22) opetushenkilöstölle. Kysely toteutettiin Webropol-kyselynä toukokuussa 2020. Kukin ammattikorkeakoulu vastasi kyselylinkin jakamisesta omalle opetushenkilöstölleen. Vastaaminen kyselyyn oli vapaaehtoista. Kysely toteutettiin suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
Kyselylomakkeen laatimisessa hyödynnettiin koronapandemian myötä tehtyjä kansallisia ja kansainvälisiä kyselyitä ja selvityksiä (OAJ 2020; SAMOK 2020; Watermeyer, ym. 2020). Tutkijaryhmä luonnosteli kyselylomakkeen, joka lähetettiin ammattikorkeakouluille kommentointiin. Kommentit huomioiden ryhmä laati lopullisen kyselyn. Kysely sisälsi sekä strukturoituja että avoimia kysymyksiä. Vastauksia saatiin yhteensä 1561, mikä on noin 31 % ammattikorkeakoulujen opetushenkilöstöstä (Vipunen 2020). Tässä artikkelissa tarkastellaan kyselyn kahden avoimen kysymyksen vastauksia, jotka liittyvät artikkelin tutkimuskysymyksiin. Saadut vastaukset (n = 764 ja n = 897) analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä soveltaen (Tuomi, ym 2003). Huomio kiinnitettiin vastauksessa yksittäiseen sanaan, lauseeseen ja ajatuskokonaisuuteen, josta muodostui yksi maininta. Mainintojen lukumäärät laskettiin ja luokiteltiin sisällöllisiin teemoihin. Analyysi tehtiin tutkijaryhmän yhteistyönä. Tulokset esitetään ohessa muodostettuja teemoja sisällöllisesti kuvaten ja määrällisiä tunnusluja käyttäen.
Mitä yhteistä ammattikorkeakoulujen tulisi tehdä verkko-opetuksen kehittämiseksi?
Kysymykseen, mitä ammattikorkeakoulujen tulisi yhdessä tehdä verkko-opetuksen kehittämiseksi vastasi yhteensä 694 henkilöä. Vastauksista nousi runsaat 700 (n = 764) erilaista mainintaa, joista muodostettiin viisi sisällöllistä teemaa. Taulukossa 1 esitetään maininnoista rakennetut ja kuvaavasti nimetyt teemat, kunkin teeman mainintojen lukumäärä, niiden prosentuaalinen osuus ja esimerkkejä kuhunkin teemaan sisällytetyistä maininnoista.
Taulukko 1. Mitä yhteistä ammattikorkeakoulujen tulisi tehdä verkko-opetuksen kehittämiseksi?
| Teema | n | % | Esimerkkejä maininnoista | |
|---|---|---|---|---|
| Yhteistyö-kulttuuri | 437 | 57,2 % | Yhteisten verkkokurssialustaratkaisujen, opetusmateriaalien, opetustarjontojen vahvistaminen, hyvien käytänteiden jakaminen, keskinäinen verkostoitumisen, yhteistyön vahvistaminen, opiskelijat mukaan kehittämiseen | |
| Digipedagoginen osaaminen | 149 | 19,5 % | Verkko-opetusvalmiuksien vahvistaminen, pedagogiikan laadun yhteiskehittäminen, verkko-ohjauksen, kohtaamisten ja vuorovaikutteisuuden vahvistaminen, yhteisten pelisääntöjen, strategisten linjausten, hankintojen toteuttaminen | |
| Teknologioiden hyödyntäminen | 87 | 11,4 % | Tekoälyn, automatiikan ja robotiikan mahdollisuuksien hyödyntäminen, lisää tukea ja kehittyneitä palveluita verkko-opetuksen ja -opiskelun toteuttamiseen, teknisen tuen, työkalujen toimivuuden, tietojärjestelmien ja tietoturvallisuuden varmistaminen | |
| Kriittiset kommentit | 27 | 3,5 % | Kriittiset kommentit, verkko-opetuksen laadun epäilyt | |
| Aiheeseen liittymättömät maininnat | 64 | 8,4 % | Ei luokiteltu edellisiin luokkiin, kriittisiä yksittäisiä kommentteja, tyhjiä vastauksia tai kommentteja, joita ei tulkittu vastaavaan kysymykseen | |
| 764 | 100 % |
Yli puolessa maininnoista nousi esille tarve monipuoliseen yhteistyökulttuurin vahvistamiseen ammattikorkeakouluissa verkko-opetuksen kehittämiseksi. Koettiin tarvittavan enemmän yhteisiä alustaratkaisuja, opetusmateriaaleja ja verkko-opetustarjontaa. Tämän nähtiin edellyttävän vahvempaa keskinäistä verkostoitumista ja yhteistyötä myös muiden koulutusorganisaatioiden kanssa.
”Yhteisen tarjonnan edelleen kehittäminen, opiskelijat voivat valita tietyn aihealueen opintojaksopolkuja virtuaalisesta valtakunnallisesta ja kansainvälisestä tarjonnasta. KV-yhteistyökumppanien kanssa yhteinen tarjonta.”
Viidennes maininnoista suuntasi verkko-opetusvalmiuksien vahvistamiseen ja pedagogiikan laadun yhteiskehittämiseen. Verkossa tapahtuvaa ohjausta ja vuorovaikutteisuutta haluttiin parantaa. Opettajat myös totesivat, että ammattikorkeakouluissa tarvitaan enemmän yhteisiä pelisääntöjä ja ohjeita opetuksen tueksi.
”Kollegiaalinen vertaisoppiminen yli AMK-rajojen.”
Runsaassa kymmenessä prosentissa maininnoista nousi esille tärkeys, että ammattikorkeakoulut yhdessä hyödyntävät tekoälyn, automatiikan ja robotiikan mahdollisuuksia. Teknologian soveltamiseksi opettajat kokivat tarvittavan myös lisää tukea ja kehittyneitä, yhteisiä palveluita verkko-opetuksen ja -opiskelun toteuttamiseksi. Pieni osa oli selkeän kriittistä (3,5 %).
”Ihan sama, ei mitään ole kuitenkaan resursseja jalkauttaa kunnolla. Digitaalisaatiopuhetta mikä ei mene mihinkään on jo ihan liikaa.”
Miten ammattikorkeakouluissa tulisi koronaepidemian jälkeen toimia uudella tavalla?
Vastauksia siihen, miten ammattikorkeakouluissa tulisi koronaepidemian jälkeen toimia uudella tavalla saatiin lähes 900 (n = 897). Näistä muodostettiin kuusi sisällöllistä teemaa. Taulukossa 2 on koottuna nimetyt teemat, kuhunkin teemaan liitetyistä maininnoista esimerkkejä, mainintojen lukumäärä ja niiden prosentuaalinen osuus kaikista.
Taulukko 2. Miten ammattikorkeakouluissa tulisi koronaepidemian jälkeen toimia uudella tavalla?
| Teema | n | % | Esimerkkejä maininnoista | ||
|---|---|---|---|---|---|
| Verkko-opetuksen ja etätyön laajentaminen | 535 | 51,6 % | AMKjen yhteisiä ratkaisuja, alustoja ja tuotettuja opintoja verkossa tarvitaan. Nykyistä enemmän monimuotoiseen opetukseen yhteisöllistä, työelämävalmiuksia parantavaa verkko-opetusta. Verkko-opetusta voi lisätä päiväopetukseen monimuotoisuuden vahvistamiseksi ja pedagogiikan monipuolistamiseksi, hybridiopetus. | ||
| Opettajien digipedagogisen osaamisen tukeminen | 252 | 24,3 % | Opettajien osaaminen edellyttää täydentämistä, koulutusta ja verkkopedagogiikan laadun vahvistamista eri tavoin. Etäopetuksen ja muutoksen merkitys tulee ymmärtää tasapainoisesti, etä- ja lähiopetusta kehitettävä hyödyntäen eri menetelmien hyviä käytänteitä. Opettajien työsuunnitelmia tulee uudistaa, työaikaa tarvitaan lisää verkko-opetukseen ja johdon tukea kaivataan työn tueksi | ||
| Opiskelijoiden yhteisöllisyyden ja verkko-osaamisen tukeminen | 69 | 6,7 % | Opiskelijoiden henkilökohtaisen ohjauksen, verkko-opiskeluvalmiuksien ja yhteisöllisyyden tarve korostuu. Opiskelijat tarvitsevat toimivat välineet, tukea etäopiskeluun, softaa, hyvinvoinnista huolehtimista sekä seurantaa etenemisestä. Kehittämistä tulee tehdä opiskelijoiden kanssa yhdessä. Erilaisten oppijoiden huomiointi | ||
| Tukipalveluiden toimivuus | 60 | 5,8 % | Teknisen toimivuuden, työvälineiden, ohjelmistojen, oppimateriaalien ja kirjastoaineistojen saatavuuden parantaminen on tärkeää. | ||
| Paluu entiseen | 34 | 3,3 % | Palataan entiseen käytäntöön ja kehitetään lähiopetuksen laatua | ||
| Kriittinen asiaan kuulumaton näkökulma | 86 | 8,3 % | Kriittisiä yksittäisiä kommentteja, tyhjiä vastauksia tai asiaan kuulumattomia kommentteja | ||
| 1 036 | 100 % |
Lähes kolmessa neljänneksessä maininnoista nostettiin esille positiivinen suhtautuminen verkko-opetukseen ja etätyön laajentamiseen sekä opettajien digipedagoginen osaaminen verkkopedagogiikan laadun vahvistamiseksi. Yhteisiä ratkaisuja, alustoja ja verkko-opintoja koettiin tarvittavan lisää. Verkko-opetus nähtiin tulevaisuudessa myös keinona vahvistaa hybridimuotoista päiväopetusta ja pedagogian monipuolistumista. Vastauksissa viitattiin myös siihen, että verkko-opinnot tuottavat työelämässä vaadittuja työtaitoja ja vuorovaikutusosaamista. Samalla todettiin, että verkko-opiskelussa tulee parantaa yhteisöllisyyttä vahvistavia työtapoja ja lisäksi tarvitaan tasapainoa verkko- ja lähiopetuksen kehittämiseen.
“Digikoulutusta edelleen henkilöstölle.”
“Monimuotoista opetusta pitäisi lisätä; sekä verkko että f2f.”
Opiskelijoiden ja oppijoiden toimintaa ja tarpeita heijastui pienessä osassa mainintoja (6,8 %). Niissä tuotiin esille yhteisöllisyyden tarve. Opiskelijoiden henkilökohtaisen ohjauksen, etäopiskelun yhteisöllisen tuen, hyvinvoinnista huolehtimisen ja verkko-opiskeluvalmiuksien parantamiseen tulisi kiinnittää huomiota. Lähes sama määrä mainintoja nosti esille teknisen toimivuuden, työvälineiden, ohjelmistojen ja oppimateriaalien toimivuuden.
Hyvin pieni osa maininnoista (n = 34) oli avoimen kriittistä etäopetuksen ja etätyön laajentumisen mahdollisuuksiin. Kriittisissä kommenteissa pidettiin tärkeänä palata koronaepidemiaa edeltäneeseen ja lähiopetusta korostavaan pedagogiikkaan.
”Ei millään. Palataan vaan vanhaan hyväksi todettuun.”
Yhteistä kehittämistyötä osaamisen ja joustavuuden lisäämiseksi
Vastausprosenttia verkkokyselyllemme voidaan pitää kohtuullisena (31 %). Voi kuitenkin olla, että kyselyyn vastasivat ne opettajat, jotka lähtökohtaisesti suhtautuvat myönteisesti verkko-opetukseen, mikä näin olleen saattaa vääristää tuloksia.
Poikkeusajan kokemukset ovat muuttaneet sekä opiskelijoiden että opettajien odotuksia opiskelusta ja opetustyöstä korkeakoulussa. Suuri osa vastaajista, ammattikorkeakouluopettajista näkee yhteisen verkko-opetuksen kehittämistyön sekä oman korkeakoulun sisällä että ammattikorkeakoulujen välillä tarpeelliseksi. Yhteistyökulttuurin ja opettajien digipedagogisen osaamisen kehittämisen sekä verkko-opetuksen ja etätyön laajentamisen avulla voidaan lisätä opiskelun ja opetustyön joustavuutta sekä verkkototeutusten laatua.
Odotukset Digivisio 2030 työlle ja ammatillisen opettajankoulutuksen osaamisen hyödyntämiselle verkkopedagogiikka ja digipedagogisen osaamisen kehittämisessä ovat todennäköisesti kasvaneet korkeakouluissa. Myös kansainvälisesti (OECD) painotetaan sekä koulutusorganisaatioiden että -poliittisten päätöksentekijöiden roolia yhteisen kehittämissuunnitelman laatimisessa uusille, vaihtoehtoisille opetusratkaisuille (Reimers, ym. 2020). Maailmanpankki taas nostaa esille ammatillisen opettajankoulutuksen merkityksen pedagogiikan kehittämisessä (Hoftijzer, ym. 2020). Lisäksi poikkeusajan jatkumisen myötä ovat tutkijat nostaneet esille tarpeen huolehtia sekä opetushenkilöstön että opiskelijoiden hyvinvoinnista ja sosiaalisen eristyneisyyden vaikutuksista (esim. Karvi 2020; Ranta, ym. 2020).
Kuvioon yksi olemme koonneet tämän tutkimuksen aineistosta nousseet käytännön kehittämistarpeet:
Kirjoittajat
Sirpa Laitinen-Väänänen, TtT, Johtava tutkija, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, sirpa.laitinen-vaananen(at)jamk.fi
Hannu Ikonen, FM, kehittämispäällikkö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, hannu.ikonen(at)jamk.fi
Jaana Kullaslahti, FT, korkeakoulupedagogiikan asiantuntija, Hämeen ammattikorkeakoulu, jaana.kullaslahti(at)hamk.fi
Paula Tyrväinen, YTM, projektipäällikkö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, paula.tyrvainen(at)jamk.fi
Lähteet
Akava 2020. Akava Works -selvitys: Korkeakouluopiskelijat haluavat etäopetusta koronan jälkeenkin. Haettu 26.1.2021 osoitteesta: https://akava.fi/uutiset/akava-works-selvitys-korkeakouluopiskelijat-haluavat-etaopetusta-koronan-jalkeenkin/
Hoftijzer, M., Levin, V., Santos, I. & Weber, M. 2020. TVET Systems’ Response to COVID-19: Challenges and Opportunities. World Bank, Washington, DC. © World Bank. License: CC BY 3.0 IGO. Haettu 26.1.2021 osoitteesta: https://openknowledge.worldbank.org/handle/10986/33759
Ikonen, H., Laitinen-Väänänen, S., Kullaslahti, J., Nakamura, R. & Tyrväinen, P. 2020. AMK-opettajat kokevat siirtymisen etäopetukseen onnistuneen hyvin. Digipölytys-blogi. Haettu 26.1.2021 osoitteesta: https://www.eamk.fi/fi/digipolytys/amk-opettajat-kokevat-siirtymisen-etaopetukseen-onnistuneen-hyvin/
Karvi 2020. Mitä poikkeukselliset opetusjärjestelyt opettivat? Poikkeustilanteen vaikutukset eri koulutusasteilla. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Haettu 26.1.2021 osoitteesta: https://karvi.fi/app/uploads/2020/12/Poikkeustilanteen-vaikutusten-arviointi-tulokset.pdf.
OAJ 2020. OAJ:n kysely: Yksittäisillä oppijoilla vaikeuksia, opetus sujuu etänä pääosin hyvin. Haettu 26.1.2021 osoitteesta: https://www.oaj.fi/ajankohtaista/uutiset-ja-tiedotteet/2020/koronavirus-kysely/
Ranta, M., Silinskas, G. & Wilska, T-A. 2020. Young adults’ personal concerns during the COVID-19 pandemic in Finland: an issue for social concern. International Journal of Sociology and Social Policy 40(9/10), 1201-1219.
Reimers, F. M. & Schleicher, A. 2020. A framework to guide an education response to the COVID-19 Pandemic of 2020. OECD. Haettu 26.1.2021 osoitteesta: https://documentcloud.adobe.com/link/track?uri=urn:aaid:scds:US:d40af043-0769-4388-bcb9-a6c5652564f4
SAMOK 2020. AMK-opiskelijoiden kokemuksia etäopiskelusta. Kooste opiskelijakuntien toteuttamien kyselyiden tuloksista kevään 2020 poikkeustilanteessa. Haettu 26.1.2021 osoitteesta: https://samok.fi/wp-content/uploads/2020/05/amk-opiskelijoiden-kokemuksia-etaopiskelusta.pdf_.pdf
Ståhl, T. & Levälahti, F. 2020. Future Competencies in the Light of the Covid- 19 Pandemic. Teoksessa C. Wikstrom-Grotell & N. Hyde-Clarke (Toim.) Higher Education during COVID-19 and Future Competences. Arcada publikation 3/2020. Helsinki, 44 – 63. Haettu 28.1.2021 osoitteesta: https://documentcloud.adobe.com/link/track?uri=urn:aaid:scds:US:323f2874-9da8-4d18-8f0b-09349ba37b5f
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2003. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Tammi: Helsinki, 110 – 115.
Vipunen 2020. Ammattikorkeakoulujen henkilöstö 2019. Haettu 26.1.2021 osoitteesta https://vipunen.fi/fi-fi/yliopisto/Sivut/Henkil%C3%B6st%C3%B6.aspx
Watermeyer, R., Crick, T., Knight C. & Goodall J. 2020. COVID-19 and digital disruption in UK universities: afflictions and affordances of emergency online migration. Higher Education, 04, 1-19. https://doi.org/10.1007/s10734-020-00561-y
Abstract
”More together” – COVID19
During the spring 2020, the digital capabilities of higher education institutions were put to a test when, almost overnight, education switched to distance learning. The majority of teachers had taught online, but in this extent, online teaching was new to many of them. An online survey was conducted to find out what Universities of Applied Sciences (UAS) should do together and how, after COVID-19. 1561 teachers from 22 UASes replied. The results showed that teachers felt the need to expand both e-learning and remote working practices. The further development and support of digital pedagogical competence was felt to be essential in co-operation between UASes. This asks for managerial support and technical solutions. In addition, the development of collaborative culture between UASes was seen as important. In concluding, UASes need to develop common online platform solutions, shared learning materials, and more online course supplies. In addition, co-operation between other educational institutions and with other educational service providers should be increased.
Keywords: COVID-19, universities of applied sciences, collaboration, remote teaching
