Kestävä kaivostoiminta luo koulutusviennille markkinoita

Suomi nähdään yleisesti kestävän kaivostoiminnan edelläkävijänä sekä tutkimuksen että varsinaisen kaivostoiminnan operoinnin osalta. Tämä profiloituminen tarjoaa hyvän pohjan koulutusviennille. Muun maailman kannalta katsottuna toiminta arktisessa ympäristössä – kaivostoiminnan yhteensovittaminen herkän pohjoisen luonnon kanssa – on erityislaatuinen yhdistelmä.

Koulutusvientiä voidaan toteuttaa sekä virtuaalisesti että paikan päällä, olemassa olevia fyysisiä ympäristöjä hyödyntäen. Kajaanin ammattikorkeakoulu (KAMK) on kehittänyt yhteistyössä Oulun yliopiston ja vanhempi geologi Antti Peroniuksen kanssa Arctic Mines -nimisen kaivosalan kesäkoulun ja koulutusmoduulin. Koulutuksen tärkeimpiä teemoja ovat kestävä kaivostoiminta ja kaivostoiminta arktisessa ympäristössä. Koulutuksen toteutukseen on osallistunut luennoitsijoita KAMK:sta, Oulun yliopistosta, Peronius sekä useista eri yrityksistä ja organisaatioista. Kesäkoulusta saadut kokemukset osoittavat, että suomalainen kaivannaisalan osaaminen kiinnostaa maailmalla.

Yritysyhteistyö vie syvemmälle suomalaiseen erityisosaamiseen

Kanadalaisen Fraser Instituutin helmikuussa 2020 julkaisemassa tutkimuksessa (Stedman, Yunis & Aliakbari, 2020 ) Suomi arvioitiin maailmanlaajuisesti toiseksi kiinnostavimmaksi kaivosalan investointikohdealueeksi. Suomen vahvuuksia ovat malmipotentiaalin lisäksi muun muassa hyvä geologinen tieto, vakaa yhteiskunta, korkea koulutustaso ja laadukas infrastruktuuri.

Kaivannaisalan suomalainen erityisosaaminen koostuu esimerkiksi kestävyyden ja kiertotalousnäkökulmien huomioimisesta, teknologia- ja tuotantoprosesseihin kohdistuvasta erityisosaamisesta sekä alan systeemisestä kehittymisestä koulutuksen-, politiikan ja lainsäädännön kautta. Myös Kajaanin ammattikorkeakoulun TKI toiminnassa näkyy kestävän kaivostoiminnan teema. Ammattikorkeakoulun tutkimuslaboratoriossa on kehitetty esimerkiksi adsorbentteja hyödyntämällä kaivostoiminnan sivuvirtoja. Kuvassa 1 on mineraalipohjaisista raaka-aineista jalostetaan adsorbentteja alkalointikäsittelyn ja rakeistuksen avulla. Niillä on onnistuttu stabiloimaan hyvinkin myrkyllisiä aineita. Tutkimustyön tuloksena kehitetyllä selektiivisellä kuparin ja koboltin talteenotolla voisi olla rahallistakin arvoa.

Arctic Mines -koulutuksissa yritysten ja teollisuuden kanssa tehty yhteistyö on tuonut opetukseen konkretiaa ja käytännönläheisyyttä, etäopiskelusta huolimatta. Tärkeä yhteistyökumppani Kajaanin ammattikorkeakoululle on Sotkamossa sijaitseva Terrafamen kaivos, jonka yhteyteen valmistuu tänä vuonna suuri akkukemikaalitehdas. Pyhäsalmen kaivoksen uusiokäyttö ja monitorointi sulkemisen jälkeen tarjoavat mielenkiintoisen kohteen tämän päivän todellisesta kehityksestä. Kaivannaisalalta löytyy Suomesta korkeatasoista osaamista ja lukuisia tutustumiskohteita, joita voidaan koulutusviennissä hyödyntää yritysyhteistyön kautta.

Herkkä arktinen luonto, asumisen, matkailun, virkistys- ja muun maankäytön yhteensovittaminen kaivostoiminnan kanssa sekä kansalliset kaivostoimintaan liittyvät säädökset asettavat kaivostoiminnalle Suomessa omat haasteensa. Yksi koulutuksen yhteistyökumppaneista on Hangasojan Kulta Oy, jonka vanhempi geologi Antti Peronius on todennut, että arktisilla alueilla sijaitsee runsas mineraalivarantoreservi, mutta esiintymien tutkiminen on kuitenkin monella tavalla haastavaa ja hyödyntäminen on vielä vaikeampaa. Vaikeudet ovat kuitenkin lähtökohtaisesti ratkaistavia ongelmia ja näiden ongelmien ratkaisuun Suomella on paljon annettavaa. (Hangasojan Kulta Oy:n vanhempi geologi Antti Peroniuksen haastattelu 29.1.2021).

Vuoropuhelu kaivostoiminnan ja eri sidosryhmien kuten matkailuyrittäjien, poronhoidon ja luonnonsuojelijoiden välillä ei ole helppoa ja sitä joudutaan käymään välillä myös oikeusteitse. Kaivoslakia ollaan uudistamassa siten, että kuntien ja maanomistajien vaikutusmahdollisuudet paranevat. Uudistuksen tavoitteena on kehittää myös kaivosten ympäristönsuojelua ja vakuussäätelyä.

Kaivossektori kasvaa Suomessa ja vastuullisen toiminnan merkitys kasvaa sekä täällä että maailmalla. Vastuullisuus on Suomen kaivosteollisuuden kilpailutekijä, joka heijastuu myös kansainvälisten koulutusten kysyntään. Koulutusviennin kautta on myös mahdollista levittää tietoa hyvistä käytänteistä maailmalle.

Koulutusten avulla voimme näyttää, kuinka vastuullisuutta täällä meillä toteutetaan. Yritykset kertovat mitä vastuullisuus heillä tarkoittaa. Esimerkiksi lähelle Ylläksen matkailukeskusta tuleva Hannukaisen kaivos on tuonut koulutukseen käytännön kokemuksia matkailun ja kaivostoiminnan yhteensovittamisesta.

Kajaanin ammattikorkeakoulun kokemukset koulutusviennin järjestämisestä vahvistavat sen, että suomalainen osaaminen kiinnostaa maailmalla. Koulutuksille on ollut kysyntää myös korona-aikana, jolloin matkustaminen ei ole mahdollista. Se osoittaa, että kiinnostus ei perustu pelkästään turismiin ja arktiseen eksotiikkaan. Suomalainen huippuosaaminen ja suomalaisen koulutusjärjestelmän hyvä maine luovat pohjaa koulutusviennille myös muilla aloilla.

Verkko-opintojen kautta maailma on avoinna koulutusviennille myös poikkeusoloissa

Arctic Mines -kesäkoulu toteutettiin ensimmäisen kerran kesällä 2019 paikan päällä. Pekingin ja Shangdon teknisen yliopiston kanssa kesälle 2020 suunniteltu koulutus muuttui koronan vuoksi verkkokoulutukseksi.
Eri ohjelmien avulla koulutukseen saatiin interaktiivisuutta ja ryhmätöiden kautta tutustuttiin toisiin. Kouluttajien kokemusten mukaan, ryhmäytyminen ei kuitenkaan ole samanlaista verkkokoulutuksessa, kuin se olisi paikan päällä järjestetyssä kesäkoulussa.

Koulutuskokonaisuuteen kuului mukaan laboratoriotyöskentelyn etätoteutus, mikä vaatii sekä toimintatapojen että teknologioiden innovatiivista yhdistämistä. Geologian ja laboratoriotöiden vienti etänä on haastavaa, mutta mielenkiintoista. Tämän teeman edelleen kehittäminen on osa Kajaanin ammattikorkeakoulun jatkokehitystavoitteita. Vaikka koulutuksen järjestäminen etäopiskeluna oli suuri haaste, koulutuksesta on saatu paljon hyvää palautetta.

Kesäkoulu koostui kahdestatoista verkkokoulutuspäivästä, joissa vuorottelivat asiantuntijaluennot, ryhmätyöt, virtuaalisten laboratorioharjoitukset ja itsenäinen opiskelu. Laboratoriotöitä tehtiin esimerkiksi etukäteen nauhoitettujen videoiden ja tutkimustulosten avulla, joista opiskelijat kirjoittivat raportin. Laboratoriotöitä toteutettiin myös livestriimauksella, jolloin opiskelijat pääsivät kurkistamaan suomalaisen työyhteisön toimintakulttuuriin.

Sana on kiirinyt onnistumisista ja kysyntää on ilmaantunut jo useammasta maasta. Esimerkiksi Japanista on tullut pyyntö järjestää vastaavanlainen koulutus noin 130 opiskelijalle siellä. KAMK:n tavoitteena on jatkaa kaivosalan koulutusviennin toteuttamista yhteistyökumppaneiden kanssa sekä fyysisinä kesäkouluina koronatilanteen niin salliessa että verkkokoulutuksena.

LISÄÄ AIHEEN YMPÄRILTÄ / RELATED POSTS