Korona muutti ostokäyttäytymistä

Tässä podcastissa keskustellaan eteläpohjalaisten yrittäjien kanssa markkinoinnin ja myynnin kanavista, yrittäjän digitaitojen kehittämisestä ja koronan vaikutuksista asiakkaiden ostokäyttäytymiseen.

Keskustelijoina Katja Jaskarin ja Marja Katajavirran kanssa ovat:

1. Muusikko Micke Björklöf, Hokahey! Music Productions. Mickellä on kansainvälisesti toimiva musiikkialan yhden miehen monitoimiyritys, jonka päätoimena on muusikin esittäminen ja keikkojen myynti- ja julkaisutoiminta. Micke on toiminut alalla 30-vuotta.
   
2. Minna Asiala, Kalustehalli Asialan yrittäjä. Kalustehalli Asiala Oy on perheyritys, jossa on myyty huonekaluja 28 vuotta.
   
3. Maria Viita-Aho-Tohni, Mattokutomo Mallan yrittäjä. Mattokutomo Mallan tarina sai alkunsa oikeastaan jo 1970-luvulta, kun Mallan perustajan Marian vanhemmat perustivat nykyään VM-Carpet Oy:nä tunnetun mattokutomon Lappajärven Karvalaan. Maria on ostanut Mattokutomon vuonna 2021.

DIKO-hankkeessa kehitetään eteläpohjalaisten mikro- ja pk-yritysten sekä näiden henkilöstön digitaalista osaamista. Rahoitus on Euroopan unionin sosiaalirahastosta (ESR). Toteuttajina ovat Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Vaasan yliopisto.

Musiikki: Micke Björklöf Rain in Jerusalem

Englanninkielinen tiivistelmä ja tekijätiedot tekstivastineen jälkeen.

Tekstivastine

Katja: Hei, minä olen Katja Jaskari.

Marja: Terve, minä olen Marja Katajavirta.

Katja: Tervetuloa kuuntelemaan podcastia.

(musiikkia)

Katja:

Tervetuloa DIKO -hankkeen podcastiin. Kerrotko lyhyesti yrityksesi taustaa ja esittelet samalla itseäsi.

Micke:

Minä olen Micke Björklöf ja minulla on tällainen Hokahey! Music Productions, musiikkialan monitoimiyritys. Pienimuotoista hommaa. Pääjuttu on musiikin esittäminen, levyttäminen ja konserttien myyminen, levyjen myyminen ja kaikki mikä siihen ympärille kuuluu, kuten markkinointi. Tämä on yhden miehen hommaa tämä julkaisu- ja myyntitoiminta, siinä ympärillä tämä homma pyörii. Tehdään aika paljon kansainvälisesti myöskin, Euroopassa konsertteja ja levynjulkaisuja ym. Oikeastaan kaikki, mitä artistin elämä ja konserttitoiminta vaatii. Koko sen paletin järjestelytoiminta on omissa näpeissä.

(musiikkia)

Micke:

Tämä on marginaalimusiikkia, jonka yleisöpohja on selkeästi vähän vanhempaa, eli +45-vuotiaista ylöspäin tuonne ihan 70-vuotiaisiin asti. Kyllä se aika lailla rajoittuu tuohon Facebookin käyttöön nykyään se digitaalinen markkinointi. Markkinointia on tavallaan myös striimauspalvelu, mutta se meidän kohderyhmä ei vain niin kovin hyvin ole siellä. Se ei niin kauhean hyvin käytä tuota striimauspalvelua. Ne haluaa edelleenkin mieluummin sen fyysisen tuotteen, kun puhutaan musiikkialbumista. Ne haluaa sen fyysisen tuotteen. Se on enemmän niin kuin muistokappale siitä keikasta tai konsertista.

YouTube-kanavaa on hyödynnetty jonkun verran. Markkinointiin täytyy tehdä musavideoita ja niillä tavallaan puffataan. Varsinaisia mainoskampanjoita on oikeestaan vain silloin, kun tulee uusi levy tai joku konserttikiertue.

Ihan jatkuvaa markkinointia ei oikeastaan ole, vaikka sitä tietysti saisi ja pitäisikin olla. YouTube oikeastaan tuli koronan aikana enemmän, kun alettiin tekemään tällaisia studiolive-videoita.

Saatiin tavallaan sellainen merkki, että bändit ovat vielä hengissä kun kaikki muu toimintahan loppui silloin. Tuollaista Bandcamp-palvelua olen käyttänyt, tavallaan tehnyt pohjat sinne. Se on seuraava, jonka aion ottaa käyttöön.

Katja:

Oletko pysähtynyt rakentamaan sitä strategiaa sinne pohjalle?

Micke:

Yleensä olen yrittänyt tehdä, kun on albumi tulossa. Yleensä tiedetään kuitenkin parin vuoden sykleissä. Ennen koronaa minulla oli aina aika selkeä visio, viiden vuoden suunnitelma mihin tähtään ja mitä pyrin sinä aikana saamaan. Miten edetään askel askeleelta, jotta asiat johtaisi toiseen. Tavallaan tulisi sitä lumipalloefektiä tavalla tai toisella. Tässä vähän jalat lähti alta tämän koronan myötä, niin tässä on nyt vähän kasaantunut näitä kamppeita ja kehitellään uudestaan.

Periaatteessa minulla on sama strategia aina tämän julkaisun ympärillä. Käytän ulkopuolisia tiedotuspalveluita, esimerkiksi Euroopassa on tiedottajat muutamissa maissa, jotka on meille ne tärkeimmät kohdemaat. Siellä on palkattu tiedottajat, jotka ennen julkaisua, sen aikana ja jonkin aikaa sen julkaisun jälkeen vielä yrittää puffata sitä mahdollisimman paljon. Saataisiin sitä kauppaa aikaiseksi ja saataisiin konserttikiertueita rakennettua Eurooppaan ja tietysti sitä fyysistä levymyyntiä. Sehän on kaikista paras meille, sillä rahoitetaan sitä hommaa myös.

Strategia pyörii tällä hetkellä sen, nyt meillä on tulossa julkaisu toukokuussa, niin minä pohjustan nyt sitä ja minulla on kaikki ajatukset siinä. Luoda siihen mainosmateriaaleja ja miten se etenee. Tavallaan tästä albumista ensi vuoden 2024 kevääseen. Se on tässä se strateginen suunnittelu. Ensin julkaisu ja sitten yritetään saada sitä konserttitoimintaa elvytettyä takaisin, se mikä hyytyi täysin tämän tilanteen myötä.

Marja:

Miten omat digitaidot, miten olet niitä kehittänyt?

Micke:

Aika paljon opiskellut itse, myöskin osallistunut erilaisiin koulutuksiin mitä on esimerkiksi SeAMK:n kautta ollut. Näitä markkinoinnin ja digitaalisen markkinoinnin koulutuksia. Muutaman tunnin juttuja, mutta se on avannut kyllä sitä maailmaa paljon. Kuten sanoin aikaisemminkin, niin tieto lisää tuskaa. Alkaa ymmärtää vielä paremmin, mitä ei tiedä ja mitä ei osaa tehdä, mutta pitäisi.

Marja: Onko niistä koulutuksista helppoa löytää se täsmäjuttu, mitä kaipaa juuri nyt?

Micke:

Osasta on ja osasta ei. On ollut sellaisia, jotka on ollut suoraan sitä asiaa mitä on halunnut. Muutamissa koulutuksissa olikin, että sai etukäteen esittää toivomuksia ja ehdottaa sinne ja ne sattui osumaan omiin ehdotuksiin. Tai sitten meillä osallistujilla sattui olemaan samat halut aiheesta. Osa on ollut todella hyviä täsmäiskuja, ollut juuri sitä mitä on halunnutkin. Hyviä juttuja kaikki tyynni joka tapauksessa.

(musiikkia)

Marja:

Miten korona on vaikuttanut asiakkaiden ostokäyttäytymiseen?

Micke:

Kyllähän se, erityisesti konserttipuolella homma pysähtyi ihan täysin. Sehän ei ollut edes mahdollista. Ensimmäisen vuoden liikevaihdon pudotus oli 95 %, että sinne ei montaa penniä jäänyt. Sillä hetkellä kaikki tulot mitä oli, perustuivat konserttitoimintaan ja se loppui ihan täysin. Ei ollut kauheasti mitään, millä panostaakaan mihinkään.

Kun se homma oli aikansa pysähdyksissä, se on muuttanut esimerkiksi konserttilippujen ostokäyttäytymistä sillä, että ennakkolippuja ostetaan todella myöhään, jolloin riskit kasvaa. Euroopassa käytetään aika kylmästi hyväksikin vielä tätä koronan jälkeistä tilannetta. Jos lippuja ei ole myyty ennakkoon tarpeeksi, ne saattaa perua keikan päivääkin ennen.

Sehän on katastrofi, jos ollaan kiertueella Euroopassa. Me ollaan jo siellä paikan päällä ja yhtäkkiä huomenna onkin peruttu sen takia, että ihmiset ei ole ennakkoon ostaneet. Ne voisi ostaa sen ehkä ovelta, mutta kun järjestäjä ei halua ottaa minkäänlaista riskiä, niin se riski kaatuu sillä hetkellä artistille, joka joutuu hoitamaan hotellit, palkat ja muut joka tapauksessa, oli sitä keikkaa tai ei.

Se meidän ostotoimintahan on pääasiassa konserttiliput. Tavallaan se vaikuttaa myöskin fyysisten levyjen, oheiskrääsän, t-paitojen ja tällaisten myyntiin, koska ne myydään keikoilla.

Kyllä siinä ehkä sellaista pientä, nyt kun on jonkun verran päästy tekemään. Nyt kun oltiin toukokuussa kolmen viikon pätkä Euroopassa, niin kyllä hieman nihkeämpää oli se levymyynti keikoilla kuin aikaisemmin. Kyllä nämä sotatilat ja energiahinnat Euroopassa erityisesti tuntuu olevan tosi iso asia. Kyllä se on vaikuttanut ihmisten talouteen. Ei ehkä hussata niin paljon kuin ennen tehtiin. Kyllä se negatiivisesti on vaikuttanut. Ei olla ihan niin avoimesti lompakko auki siinä kuin ennen.

(Musiikkia)

Katja:

Kerrotko yrityksesi taustaa ja esittelet samalla itseäsi?

Minna:

Olen Asialan Minna ja tulen Kalustehalli Asialasta. Kyllä Meillä on aviomiehen kanssa perheyritys Seinäjoen Veneskoskella. 28 vuotta on myyty huonekaluja.

Katja:

Onko teillä ollut käytössä, jos puhutaan digitalisaatiosta, niin tällaisia kanavia mitä olette käyttäneet?

Minna:

Vähän niin sanottuja pakollisia. Kirjanpito on ulkoistettu, mutta sinnehän pitää tietenkin viedä omia juttujaan. Verkkolaskut on käytössä olleet jo pitkään. Meillä on myös verkkosivut, missä on tällainen ostoskorimahdollisuus, mutta siellä ei ole varsinaista maksuominaisuutta, eli ohjataan sitten liikkeeseen. Mutta ostoskorisissa voi tehdä ostoksia. Varastonhallintaa ei ole koneella, se tehdään ihan perinteisesti kynällä ja paperilla inventoimalla.

Marja:

Minkälaisia digitaalisia tai muita kanavia te käytitte ennen koronaa markkinointiin ja onko ne samat edelleen käytössä?

Minna:

Ennen koronaa oli jo kotisivut ja Facebookia ja Instagramia käytettiin. Meillä oli pitkään radiomainontaa. Nämä samat on edelleen käytössä, paitsi radio on nyt jätetty pois tällä hetkellä.

Marja:

Oletteko seuranneet, miten tämä mainonta tavoittaa teidän asiakkaita tai kohderyhmiä?

Minna:

Se on vähän sellainen perisynti yrittäjillä vissiin, että se on valitettavasti aika lapsenkengissä se seuraaminen. Se on paremmin sellaista ”musta tuntuu”.

Katja:

Jos mennään hetki taaksepäin sinne koronan alkuun, niin tuntuiko siinä että se mahdollisti sellaisen digiloikan ottamisen, vai oletteko käyttäneet samoja markkinointielementtejä nyt mitä aikaisemminkin?

Minna:

Kyllä me samoja ollaan käytetty. Se digiloikka on tehty jo ennen koronaa kyllä. Aviomiehen kanssa näistä asioista keskusteltiin, niin tuumattiin että enemmänkin pitäisi hyppiä.

Katja:

Onko tullut nyt ajatuksia, että voisitte ottaa uusia kanavia käyttöön?

Minna:

Kyllähän sitä aina mietitään, mutta tuntuu että oma aika ja omat resurssit on vähän rajoittavia tekijöitä. Jokapäiväinen arki ja hoidettavat työt vie niin paljon sitä aikaa. Ja taidot ei sitten taas riitä siihen uuden hallintaan. Näillä nyt ollaan tyydytty menemään. Sinänsä Facebook ja Instagram mitä käytetään, niin se on todettu että se nyt on lähinnä sellaista brändimainontaa. Ei sen kautta kauppaa tehdä, mutta on hyvä näkyä siellä ja pitää olla näkyvillä, jos meinaa pysyä mukana tässä kilpailussa.

Marja:

Miten olette kehittäneet omia digitaitoja?

Minna:

Olen osallistunut todella paljon näitä asioita käsitteleviin webinaareihin. Toki ennen koronaakin jo osallistuin aktiivisesti. Olen aina osallistunut koulutuksiin aktiivisesti.

Katja:

Miten teidän alalla korona vaikutti asiakkaiden ostokäyttäytymiseen?

Minna:
Sen huomasi kyllä äkkiä. Tietenkin se että kun liikkumista ruvettiin rajoittamaan ym. Vaikka meilläkään ei tarvinnut liikettä sulkea sen takia, niin ostotapahtumat oli
tavanomaista nopeampia. Niitä tuotteita oli katsottu jo siellä verkossa ja tutustuttu niihin. Sitten kun tultiin liikkeeseen, niin se ostopäätös tehtiin aika nopeasti.

Tultiin katsomaan, onko se tuote sellainen kuin kuvittelee ja sitten se päätös tehtiin aika nopeasti. Sellainen renkaidenpotkinta niin sanotusti jäi aika paljon siinä vaiheessa. Toinen mihin kiinnitti huomiota, niin tuotteiden alkuperään kiinnitti asiakkaat paljon enemmän huomiota ja kotimaisuutta arvostettiin. Se oli tietenkin itselle myyjänä tosi tervetullutta. Hienoa, että siihen asiakkaat rupesivat kiinnittämään huomiota.

Marja:

Miten reagoitte siihen ostokäyttäytymisen muutokseen?

Minna:

Toki yritettiin tuoda sitä Facebookissa ja Instagramissa julki, että meillä tätä kotimaista löytyy tosi paljon. Sitä pyrittiin tuomaan julki. Toisaalta sitten meille tuli asiakkaita sillä, kun me ei olla siellä samassa paikassa missä kaikki muut liikkeet on. Koettiin, että meillä on tilaa ja väljyyttä olla. Ei tarvi olla kylki kyljessä kiinni.

Katja:

Kiitoksia.

Minna:

Kiitos.

(musiikkia)

Katja:

Kerrotko yrityksesi taustaa ja esittelet samalla itseäsi?

Maria:

Minä olen Maria Viita-aho-Tohni Mattokutomo Mallasta. Meillä on melko uusi tämä yritys, perustettu vuonna 2021. Me ostettiin tällainen parikymmentä vuotta toiminut mattokutomo ja jatketaan sen toimintaa. Halutaan valmistaa kotimaisia, suomalaisia mattoja myös tulevaisuudessa ja tarjota niitä asiakkaiden saataville.

Mattokutomo Mallalla meillä on vasta verkkosivut ja sähköinen taloushallinto on käytössä. Sieltä löytyy esimerkiksi sähköinen laskutus ja laskujen vastaanotto. Ne on kirjanpitotoimiston järjestelmässä.

Meillä on nyt ensimmäinen versio verkkosivuista olemassa ja tarkoitus on nyt myöskin tehdä oma verkkokauppa tänne Mallalle.

Meillä on olemassa myöskin tällainen sisaryritys kuin Karvala Oy ja meillä on Kotimatto-myymälä.

Katja:

Jos mennään hetki taaksepäin sinne koronan alkuun, niin tuntuiko siinä että se mahdollisti sellaisen digiloikan ottamisen?

Maria:

Kyllä varmasti ainakin näissä sosiaalisen markkinoinnin medioissa tuli vähän niin kuin pakollinen digiloikka.

Kyllä niitä alettiin käyttämään aktiivisemmin ja on pohdittu toki eri vaihtoehtoja enemmän. Jotenkin on sitten päädytty näihin nykyisiin, kun meidän kohderyhmä on kuitenkin vähän aikuisemmat ihmiset, ei ihan nuoret niinkään suoranaisesti. Facebook vielä toimii tässä meidän kohderyhmässä aivan hyvin. Instagram alkaa olla myös sellainen, mitä monen ikäiset paljon käyttää.

Marja:

Miten te olette yrittäjinä kehittäneet omia digitaitojanne?

Maria:

Osallistumalla koulutuksiin ja erilaisiin hankkeisiin. Niistä on tullut hyvää tietoa ja osaamista
näiden kouluttajien ammattitaidolla. Testaamalla ja kokeilemalla aika paljon.

Katja:

Jos palataan sinne koronan alkupuolelle ja nyt verrataan tähän päivään saakka, niin huomasitteko asiakkaiden ostokäyttäytymisessä muutosta?

Maria:

No kyllä. Ennen koronaa ihmiset tuli kivijalkaan enemmän ja vähemmän, varsinkin paikallisesti verkkokaupasta meni tuotteita. Kyllä nyt koronan aikana ihan selvästi ihmiset kävi vähemmän kivijalkamyymälässä. Tietysti nämä rajoitteet ja kaikki oli. Sitten myös vanhemmat asiakkaat, jotka silloin on jääneet pois kivijalkamyymälästä, niin heitä ei vieläkään samassa määrin ole palannut, kuin mitä on ollut ennen koronaa.

Verkkokauppa on sitten vastaavasti kasvanut. Jos ei verkkokauppaa olisi ollut kun korona alkoi, niin olisi ollut aika iso ongelma, millä korvata se kivijalasta pudonnut myynti. Se oli siinä tilanteessa kyllä tosi tarpeellinen ja hyvä olemassa.

Marja:

Miten korona, onko se vaikuttanut asiakkaiden ostokäyttäytymiseen?

Maria:

Varmaan se lisääntyi ainakin, että entistä enemmän meillä kivijalkamyymälässä käyvät asiakkaat olivat jo ennestään etsineet tietoa netistä. Toki sitä aikaisemminkin tapahtui, mutta kyllä se lisääntyi. Ihmiset oppivat käyttämään enemmän verkkoa, myöskin verkkokauppoja ja verkkosivustoja siihen tiedon hakemiseenkin, vaikka tulivatkin sitten myymälään. Kuitenkin oli selattu entistä enemmän sitä nettiä ja haettu sitä tietoa ja alustavasti ehkä jo jonkinlaista valinta-aihiota ostettavasta tuotteesta tehty.

Marja:

Tässä oli meidän kysymykset, kiitoksia sinulle oikein paljon.

Maria:

Kiitoksia.

Katja:

Kiitos paljon, moi moi.

(musiikkia)

Katja:

Tämä podcast on osa DIKO – Digiosaamisen kehittäminen Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä -hanketta.

Marja:

DIKO- hankkeessa kehitetään eteläpohjalaisten mikro- ja pk-yritysten sekä näiden henkilöstön digitaalista osaamista.

Katja:

Rahoitus on Euroopan unionin sosiaalirahastosta ja toteuttajina ovat Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Vaasan yliopisto.

LISÄÄ AIHEEN YMPÄRILTÄ / RELATED POSTS