Verkkotutkintojen tulevaisuuden skenaariot ja uudistettu visio

Taustaa

Verkkotutkintojen visioiden mukaan verkkotutkintoja voidaan suunnitella, rakentaa ja toteuttaa kansallisessa yhteistyössä. Verkkotutkinto-nimikkeellä viitataan tutkintoon, joka suoritetaan verkossa. Verkkotutkinto voi sisältää reaaliaikaisia verkkotapaamisia, itsenäistä tai ryhmissä tapahtuvaa vuorovaikutteista verkkotyöskentelyä ja ohjattua opiskelua, josta osa voi olla aikaan tai paikkaan sidottua verkkotyöskentelyä ja -tapaamisia yhteisesti sovituilla alustoilla (Joshi ym. 2020). Ammattikorkeakoulut voivat suunnitella yhteisiä amk-tutkintoja (esim. tradenomi, sairaanhoitaja, sosionomi), jolloin olennaista on määritellä kansallisen verkkotutkinnon tavoite, keskeiset toimijat, toteutuksen tuki ja hallinnointi, toteutusympäristö ja miten opiskelijaa ja henkilöstöä tuetaan verkkotutkinnon aikana (Joshi ym. 2020).

Ennakointityöllä tavoitellaan vaihtoehtoisten kehitysurien ja niistä johdettavissa olevien mahdollisuuksien ja haasteiden tunnistamista. Aktiiviset pyrkimykset tulevaisuudessa tarvittavan osaamisen ennakointiin auttavat asiantuntijoita etsimään soveltuvia varautumismenetelmiä ja luomaan mahdollisuuksia uuden oppimiselle (Aaltonen & Wilenius 2002; Ahvenharju ym. 2020; Dufva 2015).

Kansallinen verkkotutkintoverkosto FONE (Flexible Online Education) -hankkeessa (2023) pyrittiin vastaamaan yhteiskunnan muutoksiin ja tarpeisiin uudistaa korkeakoulutusta kestävän kehityksen ja jatkuvan oppimisen teemojen suuntaisesti. Erilaisia ratkaisuja verkkotutkintojen suunnitteluun ja toteutukseen etsittiin korkeakoulujen ja työelämän yhteistyöllä.

Verkkotutkintojen tulevaisuuksia skenaario- ja visiotyön avulla

Verkkotutkintojen ensimmäiset visiot luotiin osana OKM-rahoitteista eAMK-hanketta vuosina 2017–2020, jolloin perustettiin työryhmä mallintamaan kansallista verkkotutkintoa ja luomaan sille erilaisia tulevaisuuden visioita. Visiotyön perusteella luotiin neljä verkkotutkintovisiota: vapaasti muodostettu verkkotutkinto, perinteisestä verkkotutkintoon siirtyminen, uusi yhteinen verkkotutkinto ja olemassa oleva yhteinen verkkotutkinto (Joshi ym. 2020). Yhteiskunnalliset muutokset ja korkeakoulujen kansalliset linjaukset ovat tuoneet muutospaineita verkkotutkintojen toteutukselle.

FONE-hankkeessa (2023) tarkasteltiin verkkotutkintovisioiden erilaisia tulevaisuuksia luomalla skenaarioita ja uudistamalla nykyisiä visioita sekä luomalla täysin uusi visio verkkotutkinnoille yhteiskunnallisten teemojen valossa (Kuvio 1). Skenaariot esittelevät millaisessa tulevaisuudessa verkkotutkinnot voivat toteutua, ja visiot esittelevät millainen verkkotutkinto voi olla. Lopuksi muodostettiin täysin uusi, visio 5 verkkotutkinnolle.

Verkkotutkintojen skenaariotyö

Skenaariotyö toteutettiin verkkotyöpajana FONE-hankkeen toimijoille kesäkuussa 2023. Työpajassa hyödynnettiin Varsinais-Suomen Ennakointiakatemian ennakointityössä kehiteltyä mallia sekä PESTE-kategorisointia (Poliittinen, Ekonominen, Sosiaalinen, Teknologinen, Ekologinen), toimintaympäristön muutosten tiedonkeräämiseen ja jäsentelyyn (Ojala ym. 2022). Työpajan tulosten perusteella muodostettiin neljä tulevaisuuden skenaariota (Kuvio 2).

Nykyvisioiden muutostarpeita yhteiskunnallisten teemojen valossa

Skenaariotyön jälkeen tarkasteltiin olemassa olevien verkkotutkintovisioiden uudistustarpeita sekä kokonaan uuden vision luomista kahden kysymyksen avulla:

1. Ovatko eAMK-hankkeessa luodut verkkotutkintojen tulevaisuuden visiot edelleen nykytilanteen valossa valideja? Mikäli ei, mitä uutta tai muutosta tarvitaan?
2. Miten FONE-hankkeessa esiin nousseita yhteiskunnallisia teemoja pitäisi huomioida visioissa?

Kysymyksiin kerättiin tietoa FONE-hankkeen osallistujilta työpajassa learning café -menetelmällä. Osallistujille oli jaettu etukäteen tutustuttavaksi yhteiskunnallisten teemojen taustamateriaali, ja heille oli kerrottu työpajan tavoite. Hankkeen ydinryhmä organisoi ja tallensi tulokset.

Kysymyksen 1 tulosten mukaan nykyisissä visioissa 1–4 esiintyi muutostarpeita:

• Visio 1, vapaasti toteutettu verkkotutkinto, voisi jatkossa olla sellainen, joka palvelisi työelämässä olevia oppijoita joustavuudellaan ja valinnanmahdollisuudellaan. Suurimpana esteenä tämän vision toteutukselle nähtiin rahoitusmalli, korkeakoulujen välinen kilpailu ja hallinnolliset rajoitukset. Muutostarpeina nähtiin myös se, että opiskelijalähtöisyys, osaamistarpeet ja työelämän ja jatkuvan oppimisen tarpeet pitäisi korostua paremmin.
• Visio 2, perinteisestä verkkotutkintoon siirtyminen, on jo nyt toimiva ja rahoitusmalli tukee osittain tällaista ristiinopiskelua. Tutkinto on kuitenkin paljolti ennalta määritelty ja jäykkä. Tarvitaan dynaamisempi tutkinto, jossa on enemmän mahdollisuuksia henkilökohtaisten polkujen rakentamiseen. Kaivataan pedagogista muutosta ja enemmän TKI-yhteistyötä työelämän kanssa.
• Visio 3, uusi yhteinen verkkotutkinto, vaatisi muutoksia erityisesti korkeakoulujen rahoitusmallissa ja uusi yhteinen verkkotutkinto tämän mallin kuvaamalla tavalla ei ole siksi mahdollinen. Mahdollinen kilpailu ja resurssien jakaminen eri korkeakoulujen ja näiden tekemän yhteistyön välille saattaa nousta esiin, ja myös juridiset kysymykset ja niihin liittyvät käytänteet vaatisivat sopimuksia korkeakoulujen välillä. Uusien yhteisten verkkotutkintojen koulutuksen tasalaatuisuus täytyy varmistaa.
• Visio 4, olemassa oleva yhteinen verkkotutkinto, on edelleen olennainen yhteistyömahdollisuus korkeakoulujen välillä, mutta KV-kumppani lisää vaativuutta toteutukseen. Tällöin on huomioitava KV-kumppanien erilaiset lähtökohdat ja rahoituspohjat. Myös työnjako ja rahoitusmallin tuki on huomioitava. Opintoihin tarvitaan lisää työelämäyhteistyötä sekä avoimuutta myös muille kuin tutkinto-opiskelijoille. Tutkimuksen nähtiin olevan olennainen osa korkeakouluopintoja, ja ammattikorkeakouluissa tehtävän soveltavan tutkimuksen rooli on tärkeä yliopistojen tieteellisen tutkimuksen rinnalla. Riskinä nähtiin useat irralliset toimijat ja valtakunnallisesti alakohtaiset siilot.

Kysymyksessä 2 tarkasteltiin, miten FONE-hankkeessa esiin nousseita yhteiskunnallisia teemoja tulisi jatkossa huomioida verkkotutkintojen visioissa. Taulukossa 1 esitetään tiivistettynä teemat sekä keskeisimmät muutostarpeet.

Taulukko 1. Yhteiskunnallisten teemojen huomiointi verkkotutkintovisioissa.

Yhteiskunnalliset teemat (FONE-hanke	Visio 1	Visio 2	Visio 3	Visio 4
Työelämän tarpeet	Kansainvälistyvä työelämä Täsmäosaaminen Pienet osaamis- kokonaisuudet	Aiemman osaamisen parempi tunnistaminen Työelämässä olevien joustava opiskelu TKI ja projektiyhteistyön hyödyntäminen Tutkinnon päivittäminen työelämän kanssa	Työelämäyhteksien lisääminen korkeakoulujen yhteistyössä Työelämän ja alueen koulutustarjoajien kohtaamisen mahdollistaminen	Harjoittelupaikkojen lisääminen Ennakointitiedon hyödyntäminen Alumniyhteistyön lisääminen Ohjauksen lisääminen jo 2. asteelta
Mikro-oppiminen ja jatkuvan oppimisen tarpeet verkkotutkinnoille	Pienten osaamiskokonaisuuksien tunnistaminen ja erottaminen tutkintojen sisältä	Joustavuuden lisääminen Pienet osaamiskokonaisuudet syötteinä ja suorituksina ennen tutkintoon tuloa Tutkintojen/opintojen tekeminen osissa Osaamisen päivittäminen tutkinnon loppuvaiheessa tai sen jälkeen	Pääsy-/valintakokeisiin valmennus Ennakoivia, kiinnostusta avaavia kursseja	Nopea reagointikyky muuttuviin tarpeisiin ja tutkintoon sisällyttäminen Muuntokoulutukset yhtenä ratkaisuna työvoimapulaan
Uudet teknologiset ratkaisut (ml. VR, tekoäly)	Tekoälyavusteinen ohjaus tukena itseohjautuvalle opiskelijalle	Taidon opiskelu, kohtaaminen, vuorovaikutus, haasteelliset tilanteet Elämyksellisyys immersiivisyyden ja uusien teknologioiden hyödyntäminen Tekoäly ja automatisointi, ihmisosaaminen Edelläkävijöiden osaamisen jakaminen	Yhteiset palvelujärjestelmät Alakohtaiset ohjeistukset, mm. tekoäly Oppimisanalytiikkadatan hyödyntäminen tiedon koonnissa Teknologia-avusteisen pedagogiikan kehittäminen	Terminologian yhtenäistäminen opiskelun ohjauksessa Bottien hyödyntäminen Ammattikorkeakoulujen yhteinen tekoäly Hakukoneoptimointi ja tekoäly
Opiskelijan (ja opettajan) hyvinvointi digitaalisissa ympäristöissä	Yhteisöllisyydestä ja sosiaalisesta kiinnittymisestä paremmin huolehtiminen Jokaisella opintojaksolla huomioitava ryhmäytyminen	Ajan käsittely uudella tavalla Opiskeluvalmiuksien tukeminen Kasvavan lisätuen tarve ja toteutus vähenevillä resursseilla Erikoistunut rakenne/palvelu, josta tukea	Yhteistyö tukitoimissa Opinto-ohjauksen ja ohjausosaamisen suuri ja erikoistunut tarve Erityisohjaustarpeet, mm. hyvinvointi, urasuunnittelu, opiskeluvalmiudet	Selkeät sopimukset Opiskelijaa ei jätetä yksin Suoritusten seuranta diginä Tukea eri järjestelmien käyttöön
Alakohtaisten verkostojen rooli	Profilointi Työelämän (täsmä)tarpeiden kartoitus Uusien opintojen kehittäminen	Opettajien erikoistuminen Uusien toimintamallien ja amkien välisen yhteistyön kehittäminen Alakohtainen tutkimus	Asiantuntijuus Alueelliset korkeakoulujen verkostot	Tutkintokohtaiset verkostot Yhteinen tavoite ja yhteiset tutkinnot Kansainvälisyys AMK-profiloinnit
Digivisio ja kansalliset tavoitteet (ml. rahoitusmalli)	Saavutettavuuden ja joustavuuden lisääntyminen sekä yhteinen tarjonta-alusta Opiskelija- ja osaamislähtöinen malli vs. rahoitusmallin kannustaminen kilpailuun	Yliopistojen ja AMKien välisen yhteistyön mahdollistaminen myös tutkintojen osalta Digivision pilotit luovat kilpailuasetelmaa Yhteiset ympäristöt ja analytiikka tukee kehittämistyötä	Rahanjakomalli Tiedeyliopistot versus koulutusyliopistot Yhteiset tavoitteet koulutuksessa tasapäistävät	Rahoitusmalli ei tue yhteistutkintoja tai päällekkäistä organisointia Rahoitusmallin uudistustarpeet Yliopistojen ja AMKien lähentyminen Mukaan KV-tilastoihin
Kansallisen verkkotutkinto- verkoston rooli	Tiedon jakaminen, yhteissuunnittelu ja käytänteiden vahvistaminen Rahoitusmallin muutokset välttämättömiä	Profiloinnin mukainen yhteisopetus	AMKien tarve erikoistua Verkkotutkintoverkosto tukitoimijana Jatko-opintopolut pohdittava	Tuki yhteisten alakohtaisten kompetenssien laadintaan Pitkäjänteinen tuki ja sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin Alueellisen kehittämisen varmistaminen ja osaavan työvoiman tuottaminen alueille AMK-lain uudistustarpeet

Uusi tulevaisuuden visio 5 verkkotutkinnoille

Skenaariotyön ja nykyvisioiden tarkastelun jälkeen muodostettiin FONE-visiotyöpajassa täysin uusi tulevaisuuden visio 5 verkkotutkinnoille (Kuvio 3). Uudessa visiossa painottuu erityisesti alumnien, työelämän ja korkeakoulutoimijoiden yhteistyö hyödyntämällä ennakointitietoa ja tarjoamalla siten työelämälle entistä ajantasaisempaa osaamista.

”Jatkuvan oppijan verkkotutkinto on kuin ’rusinapulla’, jossa opiskelija voi poimia itselleen olennaiset osiot nauttien opiskelusta osana hyvinvoivaa työelämää ja opiskelua.”

Uusi visio 5, Jatkuvan oppijan verkkotutkinto, lisää aiempiin verkkotutkintovisioihin 1–4 nykyhetken tarpeet:

• Opiskelija voi valita opintoja vapaasti kaikista Suomen korkeakouluista ja suorittaa uuden tutkinnon, joka sisältää kaikille pakolliset yhteiset perusopinnot. Opinnot muodostavat polun, joka luo sujuvan siirtymän toiselta asteelta korkeakoulun perus- ja jatkotutkintoon sekä aina tohtorin tutkintoon saakka. Opiskelija voi koota tutkinnon mistä tahansa korkeakoulusta.
• Verkkotutkinto tarjoaa yrityksille ajantasaista työelämän tarpeiden mukaista osaamista ja pienet oppimiskokonaisuudet tuovat tarvittavan osaamisen ketterästi. Opinnot on suunniteltu alakohtaisten verkostojen, työelämän, alumnien ja korkeakoulujen kanssa yhteistyössä ja ne toteutuvat aidossa yhteistyössä, jossa työnjako eri toimijoiden kesken on sovittu profiloinnin mukaisesti.
• Tutkinnon sisällöt ovat dynaamisia ja muokkautuvat ennakointitiedon sekä työelämän ja yhteiskunnan vaatimusten mukaisesti. Verkkotutkinnon muodostumisessa painottuvat tulevaisuuden ja työelämän taitojen hankkiminen osana ohjattua, sujuvaa ja hyvinvointia tukevaa verkko-opiskelua.
• Opinnot toteutuvat kaikkien ammattikorkeakoulujen yhteisellä verkko-oppimisalustalla, joka tuo kustannustehokkuutta ja tukee yhteistyössä toteutettavien opintojen suoritusta.
• Rahoitusmallin on tuettava yhteistyötä ja mahdollistettava työnjako opintojen toteutuksessa. Lisäksi hallintohenkilöstö ja ohjaushenkilöstö toimii hajautetusti korkeakouluissa, tukien opintojen suunnittelua, toteutusta ja suorituksia.

Yhteenveto

Kaikki aiemmin luodut verkkotutkintovisiot nähtiin edelleen valideiksi ja niiden katsottiin toteutuvan jo nykyhetkellä ainakin osittain. Jokaisessa visiossa tunnistettiin myös muutostarpeita. Kuvattuja visioita voidaan hyödyntää kansallisessa yhteistyössä uusien verkkotutkintojen rakentamisessa (Mäenpää ym. 2022) tai uudistamisessa johtamisen ja operatiivisen toiminnan työkaluina. Visiot tarjoavat ideoita jatkuvan oppimisen yhteistyöhön. Verkkotutkinnot luovat mahdollisuuksia myös kotikansainvälistymiselle EU-tason allianssien rinnalle.

Uudessa visiossa 5 huomioitavaa on erityisesti työelämän tarpeiden parempi huomioiminen verkko-opintojen ja opintokokonaisuuksien suunnittelussa ja toteutuksessa. Työelämästä nousee toiveita, että tutkinnon hakeminen ei ole välttämätöntä, vaan korkeakoulujen on löydettävä joustavia ratkaisuja tutkintojen toteuttamiseen ja tuottamiseen alakohtaisten vaatimusten mukaisesti – olennaista on ajantasaisesti ja tarpeen mukaisen osaamisen hankkiminen ja todentaminen.

Opinnoissa korostuu aiempaa enemmän geneeristen ja työelämätaitojen oppiminen sekä hyvinvoinnin tukeminen. Oppijoiden hyvinvointi niin osana opiskelua kuin työelämässä ja sen tukeminen joustavilla ratkaisuilla pitkin uraa on olennaista. Opintojen ohjauksen merkitys korostuu joustavien opintopolkujen suunnittelussa ja suorituksessa osana tutkinto-opintoja ja työelämässä tapahtuvaa oppimista.

On myös kiinnitettävä huomiota opettajien työelämätaitoihin ja ajantasaiseen alakohtaiseen osaamiseen. Yhteistyön tiivistäminen koko korkeakoulukentän ja työelämän kesken tuo kustannussäästöjä ja tehostaa toimintaa. Jatkossa yhteisen näkemyksen saavuttaminen on löydettävä muutoin kuin ainoastaan rahoitusmallin ohjauksella. Yhä vahvemmin on otettava huomioon ennakointitieto sekä yhteiskunnan ja työelämän muuttuvat osaamistarpeet ja vaatimukset.

LISÄÄ AIHEEN YMPÄRILTÄ / RELATED POSTS