Anni Lippo & Justiina Halonen
Saariston katastrofivalmiutta vahvistetaan turvallisuusharjoituksilla, jotka toteutetaan laajan toimijaverkoston yhteistyönä. Harjoituksilla tuetaan saaristotoimijoiden varautumista ilmastoriskeihin.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset kohdistuvat nyt ja tulevaisuudessa suureen osaan yhteiskuntaa ja luonnonjärjestelmiä. Alueelliset ja paikalliset olosuhteet ovat vahvasti sidoksissa ilmastoriskien merkitykseen ja laajuuteen, jolloin paikallisen sopeutumistyön merkitys korostuu.
Kymenlaaksossa ilmastonmuutoksen alueellisia vaikutuksia ja riskejä tarkastellaan Ilmastokestävä Kymenlaakso -sopeutumissuunnitelmassa. Kymenlaakson merellinen sijainti on yksi alueen keskeisistä erityispiirteistä, sillä kolmannes maakunnasta on merialuetta. Alueen merkittäviksi fyysisiksi ilmastoriskeiksi on tunnistettu erityyppiset tulvat, kuten vesistö-, hulevesi- ja merivesitulvat, sekä lisääntyvät myrskyt (Kymenlaakson liitto, 2022, 12). Osa ilmastoriskeistä kohdistuu erityisesti Kymenlaakson alueen saaristoon, sen yhteisöihin ja saaristossa toimiviin yrityksiin. Voimistuvat myrskyt ja merivedenpinnan korkeusvaihtelut vaikuttavat konkreettisesti meriyhteyksien päässä sijaitseviin saariston asutuskeskuksiin.
Saariston haavoittuvuus: tulvat, myrskyt ja meriliikenteen häiriöt
Tulvariskien ja korkean merivedenkorkeuden riskin arvioidaan kasvavan Kymenlaaksossa vuoteen 2050 mennessä talvisateiden lisääntyessä ilmastonmuutoksen vaikutuksesta
(Kymenlaakson liitto, 2022, 12). Merivedenpinnan korkeusvaihtelut, myrsky tai muu paikallinen tai laajempi häiriötilanne voi pahimmillaan estää saariston yhteysalusliikenteen. Tällöin häiriö kohdistuu henkilökuljetusten lisäksi myös elintarvikehuoltoon. Mikäli kyseessä on laajempi onnettomuus tai häiriötilanne, saaristo-osakuntien asukkaat voidaan siirtää suojaan viranomaisten toimesta. Tällainen suojaväistötilanne on monimutkainen ja siihen vaikuttavat useat tekijät, kuten sääolosuhteet, saatavilla oleva kalusto ja resurssit, sekä evakuoitavien henkilöiden määrä ja erityistarpeet.
Välillisesti merivedenpinnan vaihtelut ja myrskyt, sekä geopoliittiset jännitteet vaikuttavat meriliikenteen onnettomuusriskiin, jonka seuraukset koskevat saariston yhteisöjä, yrityksiä ja saaristoon liittyviä muita toimijoita. Kymenlaakson saaristo on Itäisen Suomenlahden vilkkaan meriliikenteen vuoksi altis meriliikenteen häiriöille, kuten kuljetettavien vaarallisten aineiden ja aluksen oman polttoaineen vuodoille. Öljy- tai kemikaalivahingon tapahtuessa osa saarista saattaa jäädä mereen vuotaneen aineen kulkureitille tai sen saartamaksi.
Turvallisuushaasteet harvaan asutuilla rannikkoalueilla
Rannikkoalueiden ja muiden harvaan asuttujen alueiden turvallisuustyöhön liittyy erityisiä haasteita, jotka vaikeuttavat avunsaantia erilaisissa onnettomuus- ja häiriötilanteissa. Pitkät etäisyydet, vähäiset resurssit sekä monipaikkainen asuminen heikentävät viranomaisten ja kolmannen sektorin avunantoa erilaisissa turvallisuustilanteissa (Maaseutupolitiikan neuvosto ym., 2023, 14). Harvaan asuttujen alueiden turvallisuus ja vahvuus perustuu asukkaiden omatoimisuuteen, varautumiseen ja vahvaan yhteisöllisyyteen, jota tuetaan erilaisten verkostojen, kuten Harvaturvan, yhteistyöllä (Lepistö ym., 2020, 9).
Rannikkoalueilla tulee Suomen Rannikkostrategian mukaisesti varautua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, ympäristöonnettomuuksiin sekä poikkeuksellisiin tilanteisiin. Lisäksi on huomioitava ja ennakoitava geopoliittisia riskejä sekä huolehdittava alueellisista toimintaedellytyksistä kansallinen kokonaisturvallisuus huomioiden. (Ympäristöministeriö, 2024, 18.) Häiriö- ja poikkeuksellisiin tilanteisiin varautuminen sekä toimintaedellytyksistä huolehtiminen edellyttävät poikkihallinnollista ja monialaista yhteistyötä sekä yhteisesti luotuja käytäntöjä ja toimintamalleja.
Toimintaedellytyksiä vahvistetaan käytännön harjoituksilla
Tarve kehittää varautumista ilmastonmuutosvaikutuksista aiheutuviin häiriö- ja poikkeustilanteisiin tunnistettiin Itäisen Suomenlahden saaristotoimijoiden, Vapaaehtoisen pelastuspalvelun järjestöjen, viranomaisten ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin tutkimus- ja kehittämisasiantuntijoiden välisessä yhteistyössä. Varautumisen kehittämisen mahdollisti Kymenlaakson liiton myöntämä EAKR-rahoitus, jonka avulla käynnistettiin yhteinen Saariston asukkaiden katastrofivalmius -hanke. Xamk toimii hankkeen koordinoijana.
Konkreettisina kehittämistoimenpiteinä toteutetaan turvallisuusharjoituksia kolmesta eri teemasta yhdessä saaristoyhteisöjen, yritysten, vapaaehtoisen pelastuspalvelun järjestöjen ja alueen viranomaisten kanssa. Kaksi teemaa valittiin yhdessä toimijoiden kanssa suunnitteluvaiheessa tunnistettujen alueellisten ilmastovaikutusten ja geopoliittisten riskien pohjalta, kolmas päätetään hankkeen aikana kohderyhmän ajankohtaisten tarpeiden perusteella.
Ensimmäinen ennalta sovituista harjoitusteemoista koskee saariston toimijoiden valmiuksia suojautua merellä tapahtuvan öljy- tai kemikaalivahingon terveyshaitoilta. Harjoituksessa vahvistetaan toimijoiden edellytyksiä noudattaa pelastusviranomaisen tilanteenaikaisia ohjeita esimerkiksi henkilösuojainten käytöstä tai siirtymisestä turvallisemmalle alueelle. Lisäksi toimijat saavat käytännön taidot tilanteisiin, joissa oman kiinteistön rantaviivan puhdistaminen on mahdollista, ja vastaavasti ymmärryksen tilanteista, joissa omatoimisuutta ei suositella. Öljynkeräysmenetelmien käytännön harjoittelun mahdollistaa Xamkin öljyntorjunnan erityisosaaminen ja tarkoitukseen soveltuva TKI-infrastruktuuri. Harjoitus toteutetaan yhteistyössä pelastuslaitoksen ja järjestöjen, kuten WWF Suomen Vapaaehtoisten öljyntorjuntajoukkojen kanssa.
Toinen valituista harjoitusteemoista liittyy tietoliikenteen ja yhteysalusliikenteen häiriötilanteisiin. Harjoituksessa korostuu erityisesti saaristotoimijoiden omatoimisuus, yhteisöllisyys ja varautuminen sekä keskinäinen kommunikointi ja viestintä. Osana harjoitusta toteutetaan ensiapusimulaatio, jossa simuloidaan hypotermiapotilaan hätäensiaputoimenpiteitä sekä defibrillaattorin käyttöä. Harjoitus toteutetaan yhteistyössä viranomaisten ja järjestöjen kanssa, mikä mahdollistaa saaristotoimijoille tilaisuuden harjoitella yhteydenpitoa viranomaisiin muiden kuin mobiililaitteiden välityksellä.
Toteutettujen harjoitusten pohjalta saadut opit kootaan toimintaohjeiksi yhteistyössä hankkeen toimijoiden kanssa. Toimintaohjeet ovat julkisia ja vapaasti hyödynnettävissä
myös muilla rannikko- ja saaristoalueilla.
Kehittämisyhteistyön taustalla vahva osaaminen ja pitkäaikaiset kumppanuudet
Turvallisuusharjoitusten toteuttamisen mahdollistaa Xamkin erikoisosaaminen ensihoitoon, kyberturvallisuuteen, logistiikan ja voimahuollon häiriötilanteisiin sekä merellisiin onnettomuustilanteisiin liittyen. Ilman laajaa yhteistyöverkostoa katastrofivalmiuden kehittäminen ei kuitenkaan olisi mahdollista. Xamk on tehnyt pitkäjänteistä yhteistyötä Kymenlaakson viranomaisten ja vapaaehtoisen pelastuspalvelun järjestöjen kanssa muun muassa simulaatioharjoittelun ja turvallisuustapahtumien toteutuksessa sekä öljyntorjunnan tutkimus- ja kehittämistoiminnassa. Ammattikorkeakoulun rooli yhteistyöverkoston ylläpitäjänä on merkittävä.
Aluekehittämisosaaminen, monialainen soveltava tutkimus sekä teknologiaratkaisujen hyödyntäminen tuovat kokonaisturvallisuuden kehittämiseen lisäarvoa kaikille yhteistyöverkoston jäsenille. Yhteistyöverkoston toiminnalla on jo nyt nähty positiivisia vaikutuksia alueellisessa turvallisuustyössä ja -kehittämisessä. Aiemmin luottamukseen perustunut yhteistyö ammattikorkeakoulun ja pelastusviranomaisen välillä on johtanut strategiseen kumppanuussopimukseen ja uusiin yhteistyön muotoihin.
Kirjoittajat
Anni Lippo, insinööri (YAMK), tutkimuspäällikkö, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (Xamk), Kyberturvallisuus ja peliteknologiat tutkimusyksikkö
anni.lippo(at)xamk.fi
Justiina Halonen, DI, merikapteeni AMK, tutkimuspäällikkö, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (Xamk), Logistiikan ja merenkulun tutkimusyksikkö justiina.halonen(at)xamk.fi
Lähteet
Kymenlaakson liitto. (2022). Ilmastokestävä Kymenlaakso, Ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnitelma. https://www.kymenlaakso.fi/images/Ilmastokestv_Kymenlaakso_sopeutumissuunnitelma_1662022.pdf
Lepistö, J., Joentakanen, J., Laurikainen, H., Kekki, T., & Harvaturva-verkosto (2020). Harvaan asuttujen alueiden turvallisuus 2020. Tilanneraportti turvallisuudesta harvaan asutuilla seuduilla. Sisäinen turvallisuus. Sisäministeriön julkaisuja 2020:15. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/items/e24cde84-8e6b-49c0-8134-0d4f241d5f44
Maaseutupolitiikan neuvosto MANE, Saaristoasiain neuvottelukunta SANK & Harvaan asuttujen alueiden parlamentaarinen työryhmä. (2023). Elävät maaseutu- ja saaristoalueet ja kokonaisturvallisuus. Tietopaketti päättäjille, valmistelijoille ja toimittajille. https://www.maaseutupolitiikka.fi/paatoksenteontueksi/tietoa/elavat-maaseutu-ja-saaristoalueet-tietopaketti
Ympäristöministeriö (2024). Suomen rannikkostrategia. https://ym.fi/hankesivu?tunnus=YM053:00/2023
Abstract
Disaster preparedness in the Kymenlaakso archipelago is being developed through safety exercises carried out in cooperation with a wide network of stakeholders. These exercises strengthen the preparedness of archipelago operators for climate risks such as intense storms and severe sea level variations, as well as maritime incidents and traffic disruptions, all of which the Kymenlaakso region is particularly vulnerable to. The university of applied sciences coordinates development activities, leads the exercises and compiles practical guidelines based on the lessons learned from the exercises. This development work is financed by the European Regional Development Fund (ERDF).
Vastaa