Verkostomainen koulutusyhteistyö vahvistaa ensihoidon toimintakykyä poikkeustilanteissa

Ensihoito on osa terveydenhuoltoa, jossa henkilöstön jatkuva oppiminen on palveluiden laadun ja potilasturvallisuuden näkökulmasta kriittistä. Ensihoidon palveluketju koostuu useista toisiinsa kytkeytyvistä toimijoista, joihin kuuluvat ensihoidon ja pelastustoimen palveluntuottajat, ensivasteen roolissa toimivat viranomaiset sekä osaamista tuottavat oppilaitokset. Ensihoidon palveluketjun laatu ei perustu ainoastaan kliiniseen osaamiseen, vaan siihen sisältyvät olennaisesti moniammatilliseen kommunikaatioon, johtamiseen, palvelujärjestelmän tuntemiseen sekä turvallisuuteen liittyvät näkökulmat.

Poikkeustilanteissa toiminnan onnistuminen rakentuu koko palveluketjun yhteistoiminnasta sekä sen kyvystä mukautua tilanteen vaatimalla tavalla. Tämä edellyttää yhteisiä toimintamalleja, harjoittelua ja osaamisen systemaattista kehittämistä yli organisaatiorajojen.

Kehittämistyö ja osaamistarpeiden tunnistaminen Kainuussa

Kainuun alueella ensihoidon täydentävään osaamiseen liittyvää koulutuksellista yhteistyötä kehitetään Euroopan unionin osarahoittamassa Stevok-hankkeessa, jota koordinoi Kajaanin ammattikorkeakoulu. Hankkeen tavoitteena on luoda alueelle verkostomainen koulutusyhteistyön malli, joka tukee jatkuvaa oppimista ja vahvistaa palveluketjun toimintakykyä sekä työelämän ajankohtaisia tarpeita palvelevia koulutuksia. Hanke käynnistyi keväällä 2025 ja jatkuu vuoden 2027 loppuun. Sen toimintaan ovat osallistuneet kaikki ensihoidon palveluketjun kehittämiseen liittyvät keskeiset toimijat.

Hankkeen tavoitteena on luoda alueelle verkostomainen koulutusyhteistyön malli, joka tukee jatkuvaa oppimista, vahvistaa palveluketjun toimintakykyä ja työelämän ajankohtaisia tarpeita palvelevia koulutuksia.

Ensihoito on toimintaympäristö, jossa jokainen päätös voi vaikuttaa potilaan selviytymiseen. Työ tapahtuu usein ennakoimattomissa ja vaativissa olosuhteissa, mikä korostaa vahvan ammattitaidon ja moniammatillisen yhteistyön merkitystä. Kainuussa pitkät välimatkat, harva asutus, ikääntyvä väestö ja rajalliset resurssit lisäävät tarvetta kustannustehokkaille ja tarkoituksenmukaisille toimintamalleille. Siellä ensihoidon palveluketjussa toimivilta ammattilaisilta edellytetään osin erilaista osaamista kuin alueilla, joissa sairaalat sijaitsevat lähempänä ja kuljetusmatkat ovat lyhyempiä. Tämä voi näkyä esimerkiksi laajempina lääkehoidollisina valmiuksina ja laajempana itsenäisen päätöksenteon vastuuna.

Kainuun olosuhteissa ensihoidon perustaitoihin liittyvää osaamista tarvitsevat myös muut alueella toimivat viranomaiset. Usein tapahtumapaikkaa lähinnä oleva viranomainen toimii ensivasteen roolissa siihen saakka, kunnes ensihoidon yksiköt saapuvat paikalle. Lisäksi palveluketjujen ketjutuksesta syntyvät kokonaisuudet edellyttävät hyvää moniammatillista kommunikaatiota, yhteistä tilanneymmärrystä sekä toimivaa johtamisyhteistyötä. Näiden valmiuksien kehittäminen edellyttää suunnitelmallista ja yhteistä harjoittelua, jossa työnantajilla on keskeinen rooli.

Oppilaitokset kouluttavat ensisijaisesti alueen työnantajien tarpeisiin uusia osaajia, mutta kehittävät koko ajan toimintaansa palvelemaan myös työelämän jatkuvan oppimisen tarpeita. Oppilaitoksilla on resurssit sekä osaaminen ajantasaiseen osaamisen kehittämiseen ja mahdollisuus valtakunnalliseen vaikuttamiseen, mikä liittyy koulutustoimintaan. Tiivis oppilaitosten sekä työelämän yhteistyö mahdollistaa ammattilaisten kouluttamisen paikalliset osaamisvaatimukset huomioiden.

Tiivis oppilaitosten sekä työelämän yhteistyö mahdollistaa ammattilaisten kouluttamisen paikalliset osaamisvaatimukset huomioiden.

Hankkeen alkuvaiheessa toteutettiin laaja kysely ja useita työpajoja, joissa kartoitettiin organisaatioiden koulutusvalmiuksia, resursseja ja osaamistarpeita. Kyselyiden perusteella kirjoitettiin nykytilan analyysi, jonka tulokset ovat koulutusverkoston luomisen sekä ekosysteemimäisen toiminnan kehittämisen pohjalla. Tavoitteena oli muodostaa kokonaiskuva siitä, miten jatkuva oppiminen alueella toteutuu ja millä tavoin sitä voidaan kehittää verkostomaisesti.

Tulokset osoittivat, että koulutustoiminta alueella on hajautunutta ja koulutukseen liittyvät roolit osin epäselviä. Jokainen organisaatio toteuttaa koulutusta omista lähtökohdistaan, ja roolien selkeys vaihtelee organisaatioittain. Yhteistyö toimii hyvin monin paikoin kahdenvälisesti, mutta ekosysteemimäinen, poikkeustilanteissa nopeaan koulutustoimintaan muokkaantumiseen kykenevä verkosto puuttuu.

Alueellisesta näkökulmasta tarkasteltuna koulutustarpeiden, roolitusten ja päällekkäisyyksien yhteinen analyysi tarjoaa mahdollisuuksia parantaa palveluketjun toimivuutta ja koulutuksen resurssitehokkuutta. Lisäksi osaamisen jakaminen organisaatiorajojen yli nähtiin kyselyissä keinona tuottaa lisäarvoa kaikille toimijoille.

Nykytilan analyysissa simulaatio-oppiminen sekä ensihoidon substanssin osaajien vetämät eri muotoiset koulutukset tunnistettiin ensihoidon koulutuksessa keskeiseksi menetelmäksi. Kyselyn perusteella kehittämiskohteiksi nousivat kuitenkin simulaatio-ohjaajien vähäinen määrä sekä yleinen pedagogisen osaamisen vaihtelu koulutusten luomisessa ja vetämisessä. Laajemmin tarkasteltuna myös vertaiskouluttajien ja muiden kouluttajien pedagogisen osaamisen vahvistaminen nousi esiin useissa yhteyksissä. Toimijat toivoivat myös koulutusmateriaalien yhtenäistämistä ja yhteiskäyttöä, jotta koulutukseen liittyviä synergiaetuja voitaisiin hyödyntää nykyistä paremmin. Koulutusmateriaalien yhtenäistäminen palvelee myös koulutustoiminnan mukautumista pitkittyneisiin poikkeustilanteisiin sekä vahvistaa alueellisen osaamisen laatua.

Nykytilan analyysi nosti esille myös sen, että näihin koettuihin kehittämistarpeisiin pystytään parhaiten vastaamaan luomalla toimijoiden yhteinen koulutusverkosto. Sen tehtävänä on kehittää ja koordinoida palveluketjun osaamiseen liittyvää yhteistyötä ketterästi ja matalan kynnyksen toimintaan nojautuen.

Hankkeen avulla koulutusverkoston toimintaa on valmisteltu kyselytutkimukseen perustuvan nykytilan analyysin kirjoittamisen lisäksi työpajapäivissä. Päivien aikana on jäsennetty hankkeen toimintamalleja, tutustuttu mukana olevien toimijoiden toimintaympäristöihin ja tunnistettu kohtia, joissa jatkuva oppiminen mahdollistaa synergiaetujen syntymisen. Työpajoissa on myös tarkasteltu verkoston toiminnan reunaehtoja ja yhteisiä toimintaperiaatteita.

Näiden alustavien prosessien (nykytilan analyysi ja toisten verkoston toimijoiden toimintaan tutustuminen) tuloksena Kainuun alueelle on perustettu koulutusverkosto, jonka tavoitteena on vastata tunnistettuihin osaamistarpeisiin sekä toimia jatkossa joustavana rakenteena ajankohtaisiin ensihoidon koulutuksen kehittämistarpeisiin.

Näiden alustavien prosessien (nykytilan analyysi ja toisten verkoston toimijoiden toimintaan tutustuminen) tuloksena Kainuun alueelle on perustettu koulutusverkosto, jonka tavoitteena on vastata tunnistettuihin osaamistarpeisiin sekä toimia jatkossa joustavana rakenteena ajankohtaisiin ensihoidon koulutuksen kehittämistarpeisiin. Koulutusverkosto yhdistää ammattikorkeakoulun, ammatillisen oppilaitoksen, hyvinvointialueen, pelastustoimen, ensihoidon palveluketjuun liittyvät viranomaiset ja palveluntuottajat yhteiseen kehittämiseen.

Moniammatillinen osaaminen ymmärretään verkostossa kykynä toimia saumattomasti yhdessä eri ammattiryhmien kanssa. Yhteinen koulutus ja harjoittelu tukevat toimijoiden keskinäistä tuntemusta, vahvistavat johtamisyhteistyötä ja parantavat valmiuksia toimia niin arjen ensihoitotehtävissä kuin laajoissa poikkeustilanteissakin. Verkoston kautta rakentuva ketterä yhteistyö mahdollistaa myös nopeamman reagoinnin häiriö- ja kriisitilanteisiin.

Verkoston kautta rakentuva ketterä yhteistyö mahdollistaa myös nopeamman reagoinnin häiriö- ja kriisitilanteisiin.

Koulutusverkosto ei ole ainoastaan organisatorinen tai tekninen ratkaisu, vaan se edustaa kulttuurista muutosta kohti avoimempaa ja yhteiskehittämiseen perustuvaa toimintatapaa. Se luo rakenteen, jossa strateginen ohjaus, taktinen suunnittelu ja operatiivinen toteutus nivoutuvat yhteen. Yhteistyömalli vahvistaa henkilöstön osaamista, parantaa palvelujen laatua ja lisää alueen kykyä turvata ensihoidon palvelujen saatavuus myös vaativissa olosuhteissa ja harvaan asutuilla alueilla.

Koulutusverkosto toimintakyvyn ja mukautuvuuden vahvistajana

Jatkuvan oppimisen palveluiden kehittämisessä on valtakunnallisesti useampien vuosien ajan rakennettu erilaisia koulutuspalveluiden ekosysteemejä, joiden tarkoitus on vastata ketterästi nopeasti muuttuviin työelämän koulutustarpeisiin. Nämä ekosysteemit on kiinnitetty valtakunnallisiin rahoituselementteihin, jotka eivät ole riippuvaisia perinteisistä, hitaasti mukautuvista formaalin koulutuksen rahoituksista sekä tutkintoperusteisuudesta, jonka reunaehdot nopeaan poikkeustilanteeseen vastaamisessa ovat toimintaa vahvasti rajoittavia.

Tämä on trendi, joka on ollut kehityssuunta jo useita vuosia ja myös oppilaitosten rahoituksen kehittämistä on suunnattu tähän suuntaan. Tätä toimintamallia on käytetty pääasiallisesti palvelemaan työelämän nopeasti muuttuvia osaamistarpeita ja sen pohjalta on muokattu esimerkiksi ammatillisen koulutuksen rahoitusta. Sen oletetaan nyt nykyisen kokeilun myötä paremmin vastaavan nopeisiin muutostarpeisiin ja mahdollistavan myös oppilaitosten toiminnan jatkuvan oppimisen tuottajina.

Hankkeen alueellisessa valmistelutyössä on tunnistettu tarve kehittää samankaltainen ekosysteemimäinen palvelurakenne. Kehittämistyön nähdään palvelevan alueellista työelämälähtöistä jatkuvan oppimisen koulutusten kehittämistä kuin myös kaiken muotoisiin poikkeustilanteisiin varautumista.

Koulutusverkosto pystyy hyvin toimiessaan reagoimaan pitkällä aikajänteellä strategisen kehittämisen tarpeisiin sekä nopeissa että pitkittyneissä poikkeustilanteissa niiden vaatimiin osaamisen lisäämisen tehtäviin ilman raskasta ohjausta. Nykyisessä tilanteessa verkosto vahvistaa palveluketjun laatua, osaamisen kehittämisen resurssitehokkuutta sekä alueellista veto- ja pitovoimaa.

Koulutusverkosto pystyy hyvin toimiessaan reagoimaan pitkällä aikajänteellä strategisen kehittämisen tarpeisiin sekä nopeissa että pitkittyneissä poikkeustilanteissa niiden vaatimiin osaamisen lisäämisen tehtäviin ilman raskasta ohjausta. Nykyisessä tilanteessa verkosto vahvistaa palveluketjun laatua, osaamisen kehittämisen resurssitehokkuutta sekä alueellista veto- ja pitovoimaa.

Näiden kaikkien toiminnan tasojen mahdollistaminen vaatii niin muodollisten rakenteiden ja sopimusten kuin myös henkilösuhteisiin perustuvien rakenteiden tunnistamista ja tunnustamista sekä edelleen kehittämistä. Hankkeen toimesta tätä kokonaisuutta on lähestytty luomalla verkoston toiminnan kehittämisvaiheessa viitekehys toiminnan eri tasoille. Tämän viitekehyksen avulla on mahdollista selkeyttää ja kuvata muuten monimutkaiselta ja sekavalta vaikuttavaa ekosysteemiä sekä hahmottaa verkoston luomisessa tarvittavia eri tasoisia toimenpiteitä.

Hanke on toiminnallaan aloittanut ja edelleen kehittää verkoston toiminnan mahdollistamista kaikilla tasoilla. Strategisella tasolla toiminta kytkeytyy suurelta osin jo olemassa oleviin yhteistyösopimuksiin, taktisella tasolla oikeiden henkilöiden kontaktoimiseen ja toiminnan liittämiseen osaksi oikeita prosesseja sekä operatiivisella tasolla verkoston henkilötoimijoiden keskinäisten suhteiden vahvistamiseen ja organisaatioiden toiminnan tuntemiseen. Tällä tasolla myös organisaatioiden yhteistyössä suunnitellut koulutukset, simulaatioharjoitukset ja pedagogisen osaamisen kehittäminen mentoroinnin sekä vertaisoppimisen kautta ovat läsnä.

Monella tasolla oleva toimintaulottuvuus (kuva) näyttäytyy vahvasti oppilaitosten lehtoreiden sekä joidenkin organisaatioiden erityisasiantuntijaroolissa toimivien henkilöiden tehtävissä. Samaa tehtävää tekevä henkilö toimii monella eri tasolla aina yhteiskunnallisista vaikuttamistehtävistä operatiiviseen toteutukseen saakka. Verkostomainen koulutustoiminta mahdollistaa työelämälähtöisen ja ajantasaisen koulutussisällön, resurssitehokkaan toiminnan kouluttajien, tilojen ja koulutusmateriaalien osalta sekä työelämässä toimivien kouluttajien pedagogisen osaamisen systemaattisen kehittämisen.

Paikallinen tietyn palveluketjun osaamisen ympärille kytkeytyvä koulutusverkosto on poikkeustilanteeseen varautumisessa nopeaan reagointiin kykenevä organisaatio. Kun koulutusverkosto kattaa tietyn palveluketjun, tässä yhteydessä ensihoidon palveluketjun, kaikki osaamisalueet ja perustuu formaalien rakenteiden lisäksi hyvin toimivaan dialogiin ja paikalliseen tuntemukseen niin organisaatioiden kuin myös tehtävissä toimivien henkilöiden osalta, on sen aktivoiminen oikeanlaiseen koulutuskäyttöön mahdollista nopeasti ja ketterästi.

Pitkittyneissä, äärimmäisissä poikkeustilanteissa, verkostomainen rakenne voidaan järjestellä uudelleen vastaamaan tilanteen vaatimia koulutustarpeita. Ensihoidon osalta voimme esimerkiksi ajatella, että ensihoidon osaaminen pilkotaan tutkintoa pienemmiksi osaamisiksi (kuten vaikka ambulanssin ajaminen) ja näiden nopeaan kouluttamiseen pystytään löytämään nopeasti tehokas koulutusmalli silloin, kun alueen toimijat tuntevat toisensa ja toistensa osaamisen hyvin sekä yhteistyödialogi on verkoston sisällä toimivaa.

Tähän paikalliseen koulutusverkoston toimintaan on mahdollista kytkeä myös varautumiseen liittyvää rahoitusta, jolloin tehty kehittämistyö palvelee kokonaisuudessaan äärimmäisiin poikkeustilanteisiin varautumista samalla logiikalla, millä jatkuvan oppimisen paikalliset ekosysteemit palvelevat työelämän nopeasti muuttuneita osaamistarpeita.

Tähän paikalliseen koulutusverkoston toimintaan on mahdollista kytkeä myös varautumiseen liittyvää rahoitusta, jolloin tehty kehittämistyö palvelee kokonaisuudessaan äärimmäisiin poikkeustilanteisiin varautumista samalla logiikalla, millä jatkuvan oppimisen paikalliset ekosysteemit palvelevat työelämän nopeasti muuttuneita osaamistarpeita.

LISÄÄ AIHEEN YMPÄRILTÄ / RELATED POSTS