Varautumisesta vahvuus

Kriisinkestävyys eli resilienssi nousee keskiöön yritysten toiminnassa. Sopeutumiskykyiset yritykset pystyvätkin vastaamaan parhaiten myös tulevaisuuden tuomiin haasteisiin. Tämän eteen teemme työtä myös Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa (Xamk).

Työkykyjohtamiseen painottuvassa, Euroopan unionin osarahoittamassa, Räätälöity työ -hankkeessa korostuu vahva alueellinen yritysyhteistyö, jossa on vahvistettu työkykyjohtamisen työvälineitä ja osaamista pk-yritysten päivittäisjohtamisessa ja strategisessa kumppaniyhteistyössä. Kriisitietoisuus voimavaraksi eteläsavolaisissa hyvinvointialan yrityksissä -hanke toteutettiin vuosina 2022–2023 ja siinä tuotettiin yritysten käyttöön visuaaliset toimintaohjeet, jotka selkeyttivät kriisiviestintää sekä tukivat varautumista ennakoimattomia tilanteita varten.

Työkykyriskit hallintaan osaamisella ja johtamisella

Yksi Etelä-Savon pienyritysten keskeisiä henkilöstöriskejä on osaavan henkilöstön saaminen ja pitäminen yrityksissä. Yrittäjä itse hoitaa henkilöstöriskien hallintaa, ja ajankäyttö näihin tehtäviin on rajallista. Tämä on myös tunnistettu riski. (Hakala & Savolainen, 2025.)

Räätälöity työ -hanke on tukenut alueen yritysten työkykyriskeihin varautumista organisatoristen riskien hallinnan kautta. Kehityskohteena on ollut toimintamallit ja ennakoiva johtamis- ja esihenkilöosaaminen. Hanketyön aikana on kehittynyt Strategisen työkykyjohtamisen osaamiskokonaisuudet -arviointimalli (Kuvio 1.). Osaamiskokonaisuuksien hyvä hallinta luo työn sujuvuutta, lisää varmuutta toimia työkyvyn haastetilanteissa ja mahdollistaa strategisten kumppanien vaikuttavan käytön.

Malli on rakennettu yhdessä pk-yritysten kanssa, tutkimustietoon ja parhaisiin käytäntöihin pohjautuen. Mallin osaamiset ovat erillisiä kokonaisuuksia, yhteydessä toisiinsa, ja ne täydentyvät ja syventyvät toistensa avulla.

Mallin kolmessa ensimmäisessä vaiheessa kehittämisen painopiste on ohjeistuksissa, avainhenkilöiden osaamisen kehittämisessä ja uuden osaamisen soveltamisessa käytännössä. Ulkopuolisen fasilitoijan ohjaamat esihenkilöfoorumit ovat toimineet kehitysmoottoreina ja työkykyjohtamisen oppimisen alustoina. Esihenkilöt ovat omaksuneet yhtenäisiä, vuorovaikutteisia tapoja soveltaa malleja, havainnoida ja sanoittaa työkyvyn haasteita omassa tiimissään sekä etsiä ratkaisuja työn muotoilusta tiimiläisten työkyvyn ylläpitämiseksi ja osatyökykyisten työssä pysymisen tueksi. Varhaisen tuen toimintamalli ja päihdeohjelma ovat raamittaneet oppimista, ja foorumeissa on ollut mukana myös yrittäjä tai johdon edustaja.

Tiedolla johtamisen ja työkykymittariston rakentamista on tuettu itsenäisesti suoritettavilla verkkokursseilla. Ilomäki ym. (2026) julkaisi hankkeen toimesta työkykyjohtamisen SROI-arvion (Social Return on Investment). Arvio nostaa esiin riskitietoisuutta ja riskien hallinnan potentiaalisia kustannushyötyjä. Laskelma pohjaa ennakoivien työkykytoimien kehittämisen kustannuksiin ja epätoivottujen siirtymien (sairauspoissaolot, työkyvyttömyys, vaihtuvuus) vähenemisen yhteisvaikutukseen. SROI-arvion mukaan 100 henkeä työllistävällä majoitus- ja ravintola-alan yrityksellä säästöpotentiaali voi olla viiden vuoden aikana noin 9000 euroa / työntekijä (Kuvio 2.).

Edelläkävijävaihe on näkynyt hankkeessa tarinoina, joissa eri yritykset ovat jakaneet omia strategisia ratkaisujaan työkyvyn ylläpidon tukena. Esimerkit ovat liittyneet muun muassa työterveyden ennakoivaan tukeen, osatyökykyisten työn muotoiluun ja nuorten työntekijöiden perehdytykseen. (Xamk, 19.1.2026, Räätälöity työ -hanke.)

Ennakointi osana kriisijohtamista ja -viestintää

Yritysten toimintaympäristö muuttuu yhä nopeammin, ja kriisit voivat syntyä sekä sisäisistä että ulkoisista tekijöistä. Tällaisessa tilanteessa hyvin suunniteltu kriisijohtaminen ja ennakointiosaaminen nousevat keskeisiksi tekijöiksi. Kriisitietoisuus voimavaraksi -hanke vahvisti yrittäjien ja johdon osaamista kriisijohtamisessa, riskien tunnistamisessa sekä varautumissuunnitelmien laadinnassa. Hankkeen toimenpiteet paransivat yritysten resilienssiä ja kykyä ennakoida tulevia haasteita. Projektin tuloksena valmistui kaksi opasta, Askeleen edellä -opas, jota voi käyttää apuna, kun yritys varautuu riskeihin ja Tilanne hallinnassa -opas, mistä saa käytännön vinkkejä ja malleja toimintakorteista häiriötilanteisiin.

Ennakointi ei ole tulevaisuuden tietämistä, vaan prosessi, jossa organisaatio pyrkii näkemään ja valmistautumaan tulevaan. Se tuottaa tietoa ja jaettua ymmärrystä vaihtoehtoisista tulevaisuuksista, mikä vahvistaa päätöksentekoa. Kun muutostahti kiihtyy, ennakoinnin merkitys korostuu – se on tapa jäsentää tuntematonta ja varmistaa yrityksen jatkuvuus myös poikkeustilanteissa. (Aalto, 2022.)

Monikielisissä ja monimuotoisissa työyhteisöissä tarvitaan selkeäkielistä viestintää ja visuaalisia toimintakortteja. Ne eivät ainoastaan paranna työturvallisuutta, vaan tukevat myös ennakointia ja varautumista poikkeustilanteisiin. Hyvin laaditut ohjeet varmistavat, että kriisitilanteessa kaikki ymmärtävät toimintaohjeet samalla tavalla. (Askeleen edellä, 2023.)

Viestinnän merkitys kriisitilanteissa

Viestintä on keskeinen osa häiriötilanteisiin varautumista. Viestintäsuunnitelma on tärkeä osa jatkuvuudenhallintasuunnitelmaa ja varautumista poikkeaviin tilanteisiin.

Sisäinen viestintä luo pohjan kriisijohtamiselle. Sen tavoitteena on motivoida henkilöstöä ja sitouttaa heidät toimimaan yhdessä. Ulkoisen viestinnän tulee olla selkeää ja suunnitelmallista. Keskeistä on laatia toimintaohjeet ja -vastuut siitä, ketkä vastaavat sisäisestä ja ulkoisesta viestinnästä, mikäli yrityksen toimintaan kohdistuu poikkeava tilanne. Viestintää kannattaa harjoitella ja pitää vastuut ja ohjeet ajan tasalla ja helposti saavutettavissa. Tärkeää on myös miettiä, mitä viestii, kenelle ja miten. Poikkeavan tilanteen päätyttyä on tärkeää muistaa myös viestinnällinen jälkihoito. Tämä korostuu etenkin henkilöstön kohdalla, mutta myös asiakkaille ja sidosryhmille on tärkeää viestiä tilanteen etenemisen lisäksi siitä, kun tilanne on normalisoitunut. Viestinnän vaiheet häiriötilanteessa on hyvä työkalu, kun yrityksessä kehitetään viestintää ja varaudutaan poikkeustilanteeseen (Kuvio 3.).

Ennakointi ja riskienhallinta vähentää yllättäviä vahinkoja, sekä vahvistaa yrityksen kannattavaa toimintaa. Työntekijöille se tuo turvallisuutta, selkeyttää vastuita ja lisää työtyytyväisyyttä. Strateginen riskienhallinta on välttämätöntä, sillä liiketoimintaympäristön nopeat muutokset vaikuttavat yrityksen kykyyn selvitä poikkeamista ja yllättävistä muutoksista toimintaympäristössä ja yritystoiminnan sisällä.

Toimiva ja yrityksen strategiaa tukeva ennakoiva riskienhallinta parhaimmillaan estää vahingot, tai ainakin vähentää yllättävän vahingon haittoja ja kustannuksia. Onnistunut riskien ennakointi auttaa keskittämään resurssit yritystoiminnan kannalta kriittisten ongelmien hallintaan ja samalla yritys oppii tuntemaan oman toimintansa paremmin. Tämä parantaa yrityksen toimintaedellytyksiä myös häiriötilanteissa ja mahdollistaa toiminnan jatkumisen.

Työntekijöille riskienhallinta tarkoittaa turvallisempaa työympäristöä. Kun tehtävät ja vastuut ovat selkeät, oma työ jäsentyy osaksi kokonaisuutta ja työtyytyväisyys lisääntyy. Riskienhallinta ja varautuminen kuuluu yrityksessä johdon ja hallituksen lisäksi koko henkilöstölle. Johdon tulee huolehtia siitä, että henkilöstöllä on tarvittava tieto turvallisuuteen liittyvistä asioista ja henkilöstön tulee sitoutua noudattamaan annettuja ohjeita. Riskienhallinta ja siihen varautuminen on jatkuva prosessi ja sen kehittämiseen tulisi osallistua koko henkilöstön (Kuvio 4). Olennaista on tunnistaa mahdolliset riskit, varautua niihin, riskien toteutuessa hallita ne mahdollisimman pienin vaurioin tai jopa parhaimmillaan välttää ne. Tärkeää on huomioida seuranta ja lopuksi pohtia, mitä vahingosta opittiin ja mitä tulee kehittää.

Kriisiviestinnän suunnittelu ja sen toteuttamisen johtaminen eivät ole vain kriisitilanteiden hallintaa, vaan se on osa yrityksen ennakointia ja jatkuvuudenhallintaa. Selkeä viestintä suunnitellusti, varautuminen poikkeustilanteisiin sekä riskien tunnistaminen luovat perustan yrityksen toiminnan jatkumiselle. (Työterveyslaitos 2026). Kriisiviestinnän suunnittelussa on tärkeää huomioida monikanavainen viestintä ja saavutettavuus sekä mahdolliset varajärjestelmät esimerkiksi sähkökatkojen tai matkapuhelimen tukiasemien lakatessa toimimasta. (Xamk, 9.1.2026.)

Huoltovarmuuskeskus (Huoltovarmuuskeskus 2026) toteaakin raportissaan, että yritysten olisi hyvä reagoida ja varautua häiriötilanteita varten. Lisäksi riskienhallinta ja kolmansien osapuolten riskienhallinta nousi raportissa keskiöön.

Riskien ennakointi vahvistaa jatkuvuutta ja uudistumista

On tärkeä vahvistaa yritysten osaamista varautumiseen ennakoimalla ja tunnistamalla oman toimialan ja ympäristön muutokset ja riskit. Kun johtamisote on ennakoivaa, yritykset pystyvät kriisitilanteissa reagoimaan nopeasti ja varmistamaan liiketoiminnan jatkuvuutta. Hyvinvoiva, osaava ja yhdessä toimiva henkilöstö kasvattaa yrityksen resilienssiä.

Kehittämistyön kustannusvaikutusten arviointi on yksi tapa nostaa yritysten riskitietoisuutta. Riskitietoisuus voi auttaa näkemään yrityksen uhat mahdollisuuksiksi, ja lisätä ymmärrystä pitkäjänteisestä johtamisen kehittämisen merkityksestä. (Järvinen 2018, 48.) Ennakoivan johtamisosaamisen rakentaminen on pitkäjänteistä työtä. Arviointimallit, joilla yritys voi tehdä nykytila-arviota, auttavat myös yrityksen ulkopuolisia asiantuntijoita kohdentamaan kehittämistoimet vaikuttavimpiin osaamiskokonaisuuksiin.

Yrityksen täytyy kuitenkin itse tunnistaa riskit sekä toimintaympäristön muutokset ja ennakoida niihin. Tulevaisuuden kannalta olisikin tärkeää, että yrityksillä on kyky uudistua ja että sitä tuetaan (Huoltovarmuuskeskus 2026).

LISÄÄ AIHEEN YMPÄRILTÄ / RELATED POSTS