
Päivi Marjanen, KT dos., koulutusjohtaja, Humanistinen ammattikorkeakoulu
Niina Nurkka, FT, kehittämispäällikkö, Humanistinen ammattikorkeakoulu
Suomalaiset ammattikorkeakoulut kouluttavat vuosittain yli 40 000 osaajaa ja uudistavat työelämälähtöisen koulutuksen ja TKI-toiminnan avulla yhteiskuntaa.
Korkeakoulun strategiassa arvojen huolellinen valinta on keskeistä. Syvällisesti pohditut arvot tekevät organisaatiosta omannäköisen ja toimivat aitona erottautumistekijänä. Vaikka arvot muuttuvat luonteeltaan hitaasti, suuret murroskohdat, kuten teknologiset harppaukset ja ilmastonmuutos, voivat pakottaa niiden uudelleentarkasteluun (Vaulos 2024, 126–129).
Ammattikorkeakoulujen arvot eivät ole vain sisäisen toiminnan periaatteita vaan keskeisiä ohjausvälineitä yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa.
Arvot ammattikorkeakoulujen profiloitumisen välineinä
Ammattikorkeakouluissa arvot ovat osa strategista johtamista, ja kaikki ovat kuvanneet ne osana strategiaansa.
Suomalaisilla ammattikorkeakouluilla on vahva yhteinen arvopohja, joka rakentuu vastuullisuuden, avoimuuden ja yhteistyön ympärille. Arvot voivat kuitenkin toimia myös erottautumistekijänä. Alueellisuus, kieli ja koulutuksen luonne tuovat niihin monimuotoisuutta.
Parhaimmillaan arvot suuntaavat toimintaa ohjaamalla sitä, millaisia osaajia koulutetaan ja millaista työelämää rakennetaan. Esimerkiksi vastuullisuuden ja yhdenvertaisuuden kaltaiset arvot heijastavat parhaimmillaan yhteiskunnan odotuksia. Arvojen tulisi ilmentää vastuullisuuden lisäksi rohkeutta: valmiutta muutokseen, uuden luomiseen ja näkemykselliseen toimintaan yhteiskunnallisen vaikuttamisen hyväksi.
Ammattikorkeakoulut voivat profiloitua arvojen avulla ja rakentaa siten luottamusta sidosryhmiin. Rohkeat, jopa yhteiskuntakriittiset arvot, kuten “hyvän maailman puolesta” kantavat yhteiskunnallista viestiä. Yllättävää on, ettei ammattikorkeakoulujen arvoissa korostu vahvemmin niiden työelämälähtöisyys eikä esimerkiksi aluekehitystehtävä.
Arvojen näkyminen arjen toiminnassa
Arvojen johtaminen on yhtä tärkeää kuin itse arvot. Arvopuhe itsessään ei riitä, jos arvot eivät konkretisoidu arjen toiminnassa. Arvojen jalkauttaminen edellyttää suunnitelmallista prosessia: johdon ja henkilöstön työpajoja, seurantakäytäntöjä, näkymistä kehityskeskusteluissa sekä opiskelijoiden osallistamista.
Hyvin jalkautetut arvot vahvistavat henkilöstön sitoutumista ja luovat perustan eettiselle yhteiskunnalliselle vaikuttamistyölle. Organisaatio tarvitsee yksilöllisen älykkyyden rinnalle ”sielun älykkyyttä” – selkeyttä ohjaavista arvoista (Sydänmaalakka 2024).
Arvojohtaminen ammattikorkeakouluissa kaipaa vielä vahvistamista. Ammattikorkeakouluilla olisi hyvät edellytykset muotoilla arvoista suoraan toimintaa ohjaavia periaatteita. Pelkät abstraktit käsitteet jäävät helposti tyhjiksi, ellei samalla yhteisesti keskustella ja määritellä, miten ne näkyvät päätöksenteossa, opetuksessa ja sidosryhmäyhteistyössä.
Sydänmaalakka, P. 2024. Innostu, innosta, innovoi, Näkökulmia älykkääseen johtamiseen. Helsinki: Alma Talent.
Vaulos, T. 2024. Ihminen 2030. Ihmislähtöisyyden uusi aika. Helsinki: Alma Insights.
Finnish universities of applied sciences (UAS) play a significant role in societal development by educating over 40,000 professionals annually and advancing practice-oriented education and research, development, and innovation (RDI) activities. Values form a central component of UAS strategies, serving not only as internal guiding principles but also as key instruments for societal impact. While values tend to evolve slowly, major disruptions—such as technological change and climate challenges—may necessitate their reassessment.
UAS institutions share a common value base emphasizing responsibility, openness, and collaboration, yet values also function as tools for institutional differentiation. Regional context, language, and educational orientation introduce diversity to these value frameworks. Ideally, values guide organizational activities by shaping the competencies cultivated in graduates and influencing the kind of working life promoted. Values such as responsibility and equality reflect societal expectations, while forward-looking values highlight courage, innovation, and proactive engagement in societal change. However, it is notable that core aspects such as strong links to working life and regional development are not always prominently reflected in stated values.
The effectiveness of values depends on their integration into everyday practice. Merely articulating values is insufficient; they must be systematically implemented through leadership processes, staff engagement, monitoring practices, performance discussions, and student involvement. When successfully embedded, values strengthen organizational commitment and provide a foundation for ethical societal influence.
Despite their strategic importance, values-based leadership in UAS requires further development. Translating abstract values into concrete, action-guiding principles remains a key challenge. Clear, shared understanding of how values are reflected in decision-making, teaching, and stakeholder collaboration is essential for maximizing their impact.




Vastaa