Maria Joutsenvirta, Erkka Laininen, Sanna Tyni & Marko Korkeakoski
Tulevaisuus haastaa ennennäkemättömällä tavalla työelämässä tarvittavia taitoja ja käsityksiä oppimisesta. On jo tunnistettu, että 2000-luvun monialaiset, yleiset, siirrettävät ja yhteiskunnallisen uudistumisen mahdollistavat transversaaliset työelämätaidot tuovat haasteita ammattikorkeakoulutuksen osaamisen, roolien, opetussuunnitelmien ja oppimisympäristöjen kehittämiselle. (Isacsson ym. 2016.)
Ammattikorkeakoulujen sitoutuminen kestävän kehityksen ja vastuullisuuden tavoitteisiin (Arene 2020) luo lisää haasteita. Samanaikaisesti EU:n Green Deal (Euroopan komissio 2019) kannustaa toimijoita kohti kiertotaloutta sekä uusia johtamisen ja työn malleja.
Tulevaisuuden työelämän tärkein geneerinen osaaminen pohjautuu kestävyyden metataitoihin (Opetushallitus 2019), joita on kuvattu esimerkiksi Euroopan komission GreenComps-viitekehyksessä (Bianchi ym. 2022). Koulutuksen kehittämisen painopiste on siirtymässä substanssiosaamisesta kohti oppijan omasta kokemuksesta nousevaa luovuutta, tulevaisuusajattelua ja muutoskyvykkyyttä. Opettajien osaamisen kehittämisessä huomio kiinnittyy kestävyysajattelun sisäistämiseen osaksi ammatillista identiteettiä sekä pedagogisiin taitoihin, joilla vahvistetaan transformatiivista oppimista (Asikainen & Tapani 2021).
Transformatiivinen oppiminen tähtää syvään muutokseen ihmisen käsityksissä, ajattelussa, tunteissa ja toiminnassa. Tällä hetkellä yhteiskunnassa toimitaan yhä monien teollistumisen aikakaudelta peräisin olevien ajattelu- ja toimintamallien mukaan. Systeemitutkijoiden mukaan olemme tulleet historialliseen muutoskohtaan, jossa vanhat mallit eivät enää toimi. Kestävyyssiirtymälle ei näytä olevan riittäviä edellytyksiä, mikäli vallitsevat käsitykset eivät irtaudu nykyisestä jatkuvaan kasvuun ja kulutukseen perustuvasta ajattelusta (Laininen 2019:1). Keskustelu ekososiaalisesta ja planetaarisesta sivistyksestä on laajentanut muutoksen koskemaan koko elämäntapaamme ja käsitystämme edistyksestä. Materiaalisen elintason jatkuvasta kasvattamisesta siirrytään elämänlaadun parantamiseen samalla kun mekanistinen maailmankuva vaihtuu systeemiseen ja elävään todellisuuden tulkintaan. (Salonen & Bardy 2015; Joutsenvirta & Salonen 2020.)
Systeemisessä tarkastelussa ihmisen ulkopuolella sijaitsevat kestävyyshaasteet nähdään toisiinsa kietoutuneina ongelmavyyhteinä, joiden juurisyyt löytyvät sisäisen maailmamme tekijöistä. Ne ovat erilaisia arvoja, uskomuksia ja oletuksia, jotka ohjaavat toimintaamme osin tiedostamattomasti. (Senge 1990.)
Kestävyyssiirtymään kytkeytyvä systeemisen muutoksen tarve luo uusia vaatimuksia ammattikorkeakoulujen tarjoamalle koulutukselle. Tällä hetkellä sekä työelämässä että koulutuksessa korostuu puhe yksilöiden osaamisista ja kompetensseista. Tulevaisuuden työelämässä tarvitaan entistä enemmän yhteisöllisiä kyvykkyyksiä sekä mahdollisuuksia kasvaa henkisesti myös aikuisuudessa. Millaiset oppimisympäristöt ja toimijaroolit vievät työelämään yhteisöllisesti kehkeytyvää ymmärrystä ongelmien keskinäisriippuvuuksista sekä yhdessäohjautuvaa johtamiskulttuuria?
Oppimisen kolme tasoa
Transformatiivinen oppiminen uudistaa tulevaisuuden osaamisia ja taitoja (kuvio 1). Ihmisen maailmasuhteen rakentuminen tapahtuu kognitiivisen, metakognitiivisen ja transformatiivisen oppimisen tasoilla, jotka ovat keskenään syklisessä vuorovaikutuksessa (Sterling 2010; Laininen 2019:2). Kestävyyshaasteiden työstämiseen tarvitaan tehokuutta palvelevan kognitiivisen oppimisen rinnalle kykyä metakognitiiviseen oppimiseen, jota luonnehtivat reflektiivisyys sekä kriittinen ja systeeminen ajattelu. Ihmisyyden täysi potentiaali on mahdollista saada käyttöön oppimisen transformatiivisella tasolla, joka hyödyntää tunteita, kehollista tietämistä ja intuitiivista kapasiteettia. Yhteisöjen ja yhteiskunnan uudistumista edistää dialogisuus, joka laajenee rationaaliselta tasolta tunteiden ja kehollisten viestien jakamiseksi.
Transformatiivinen oppiminen pyrkii avartamaan myös tulevaisuusajattelua. Sen sijaan, että lukkiudumme tiettyyn meille tarjottuun tulevaisuuskuvaan, on viisasta olla avoin monenlaisille vaihtoehtoisille tulevaisuuksille. Voimme pysähtyä toisten kanssa kuvittelemaan, että osa minusta on jo toivomassamme tulevaisuudessa ja voin alkaa luomaan sitä todeksi. Asioiden väliset kytkökset ja suhteiden laadut tulevat näkyviin, kun ihminen on erilaisia näkökulmia ja tietämisen tapoja yhdistävässä vuorovaikutuksessa. Hänen olemisen tapansa voi avartua. Merkityksellinen tulevaisuusnäkymä alkaa saada muodon ihmisten välissä samalla kun irtautuminen vanhoista uskomuksista ja rutiineista helpottuu. (Joutsenvirta 2022; Takanen 2022.)
Transformatiivista oppimista ei voida ilmeisesti kuvata tyhjentävästi taitojen ja osaamisen kehittymisen kautta. Unescon mukaan tarvitaan “oppimista olemaan yhtä maailman kanssa” (Common Worlds Research Collective 2020). Kun oppimisen tasoilla siirrytään ylöspäin, oppijan tulevaisuusnäkymä avartuu vaihtoehtoisten sekä haluttujen tulevaisuuksien näkemiseen ja kuvitteluun. Toimijuus laajenee osallisuudeksi ja vaikuttamiseksi esimerkiksi omassa oppilaitoksessa tai työpaikassa. Transformatiivisella tasolla oppijat kykenevät yhdessä uudistamaan vallitsevaa yhteisön kulttuuria. Oppimisen tasojen kautta maailmasuhde avartuu erillisyyden kokemuksesta vuorovaikutukseen toisten olevaisten ja ympäröivän todellisuuden kanssa sekä edelleen holistiseen kokemukseen olemisesta yhtä maailman kanssa.
Mistä löytyvät edelläkävijäkoulut?
Nykyinen koulutusajattelu pohjautuu ennalta asetettuihin koulutustavoitteisiin. Ne määrittelevät tietyt oletukset tulevaisuudesta ja sen mukaisista osaamistarpeista sekä lähestymistavan työelämän, yhteiskunnan ja tulevaisuuden suuntaan. Tämä voi johtaa siihen, että nuoret eivät voimaannu tulevaisuuden muuttamiseen, vaan kasvavat ainoastaan sopeutumaan siihen. (Holfelder 2019.) Kykenevätkö edelläkävijäkoulut avartamaan oppimisen tavoitteita osaamis- ja kompetenssiajattelun ulkopuolelle? Systeemisen muutoksen osalta korkeakoulujen roolina on kehittää muutostarpeisiin vastaavaa oppijatoimijuutta, opettajuutta, oppimisympäristöjä ja pedagogisia välineitä. Kuinka tähän kytkeytyy yhteiskuntaa uudistava ekososiaalinen sivistys ja työelämän muuttuvat tarpeet?
Taulukko 1 kuvaa ammattikorkeakoulujen uutta roolia kestävyyssiirtymän edistäjinä. Kolme ydinsaraketta kuvaavat koulutuksen nykypäivän ja kestävän tulevaisuuden välistä siirtymävaihetta, joissa korkeakoulut etenevät eri tahtiin. Siirtymävaiheen esimerkkinä käytimme Lapin AMKin syksyllä 2023 käynnistyvää uutta ”Managing Sustainability and Systems Change” (MaSS) YAMK-ohjelmaa.
Taulukko 1. Työelämäkoulutuksen mahdollisuudet edistää kestävyyssiirtymää erilaisten muutostekijöiden kautta.
| Miten työelämäkoulutuksella edistetään kestävyyssiirtymää? | |||
|---|---|---|---|
| Muutostekijät | Nykytilanne korostaa | Siirtymävaihe | Kestävä tulevaisuus |
| Koulutuksen lähtökohta | Yhteiskunnan ja työelämän nykyiset tarpeet
Toisintaa olemassa olevaa järjestystä ja nykyisiä tarpeita | Yhteiskunnan ja työelämän tulevaisuuden tarpeet
Vahvistaa systeemistä ja tulevaisuuslähtöistä ajattelua | Yhteiskunnan ja työelämän uudistaminen
Uudistaa systeemiä |
| Pedagogiikka ja oppimisympäristö | Kognitiivista oppimista vahvistava
Molempia osapuolia hyödyttävät kumppanuussuhteet | Tietämisen tapoja laajentava
Moninäkökulmaisuutta yhteen tuova ja uutta luova dialogisuus | Maailmasuhdetta ja kulttuuria uudistava
Yhteiskuntaa uudistavat kumppanuudet ja innovaatioekosysteemit |
| Oppijan toimijuus ja oppimisen tuotos | Kestävyysasioiden osaaja
Kartuttaa omassa työssään tarvitsemaansa erityisasiantuntijuutta | Yhdessäohjautuva toimija
Vahvistaa ihmistenvälistä asiantuntijuutta | Tulevaisuuden muotoilija
Luo ekosysteemin asiantuntijuutta |
| Opettajan rooli ja kestävyysidentiteetti | Asiantuntija, osaamisen arvioija
Kestävyysnäkökulma osana opetusta | Mentori, yhdessäoppija ja reflektoija
Opetus kestävyysnäkökulman kautta | Koulutuksen ja yhteiskunnan uudistaja
Opetus tulevaisuusnäkökulman kautta |
| Oppilaitoksen kestävyysorientaatio | Irrallinen
| Avautuminen yhdessäluojien verkostoon
| Avautuminen globaaliin ympäristöön
|
Suora hyppäys uuteen on liian radikaali, koska muutoksessa on huomioitava nykyistä koulutusta ohjaavat rakenteet. Kompleksisessa toimintaympäristössä oppiminen edellyttää uuden tiedon oppimisen rinnalla myös kykyä oppia pois jostakin, joka on kiinni vanhassa kulttuurissa, sekä kykyä soveltaa olemassa olevaa osaamista uusin tavoin. MaSS-koulutusohjelma pyrkii luomaan syvemmän tason reflektoinnin ja oppimisen tiloja, joissa ihmisten välinen vuorovaikutus vahvistuu ja avautuu tila kaikkien tietämisen tasojen ja osaamisen laatujen käyttämiselle.
Osana MaSS-tutkintokoulutuksen suunnittelua pilotoitiin transformatiivista oppimista keväällä 2022 Kestävän tuotannon kehittämisen -YAMK-koulutusryhmän kanssa. Opintojaksolla syvennyttiin kestävän kehityksen, kiertotalouden ja vastuullisuuden teemoihin kytkien ne osaksi liiketoiminnan systeemistä kehitystä. Opiskelijapalautteiden perusteella kykenimme yhdistämään näitä teemoja hyödyntäen vuorovaikutuksellisuutta, vertaisoppimista sekä yhdessä reflektointia. Kokemusta hyödynnetään MaSS-koulutusohjelman opintojaksojen suunnittelussa. Ohjelman pyrkimyksenä on luoda kokonaisvaltainen kuva kestävyyssiirtymästä kestävyystaitojen vahvistamiseksi, millä vastataan myös työelämän epävarmuuksiin ja nopeisiin muutoksiin toiminnan kehittämisen ja johtajuuden osalta.
Tähtäimessä uudenlainen toimijuus
Kysymykset työhön kytkeytyvän arvomaailman ja sisäisen arvomaailman kohtaamisesta sekä yksilön roolista kestävän tulevaisuuden rakentamisessa pohdituttavat yhä useampia meistä. Mikä on oman roolin ja työn merkitys kestävämmän tulevaisuuden luomisessa? Uudistuminen lähtee sisältä nousevasta muutostahdosta sekä toisten kokemuksista rikastuvasta vuorovaikutuksesta, joka synnyttää uudenlaista toimijuutta.
Uudistavan toimintakulttuurin muodostamiseksi on luotava tilaa, aikaa ja toimijuutta. MaSS-koulutusohjelmassa opettajien rooli on toimia mentorina ja yhdessäreflektoijina opiskelijoiden luodessa tilaa transformatiiviselle toiminnalle. Oppimisessa korostuu dialogisuus ja ihmistenvälisten suhteiden laatu. Nämä luovat sosiaalisen kudoksen ja ’resonanssitilan’, jossa on mahdollisuus vapautua vanhoista uskomuksista ja yhdistyä kollektiiviseen toimijuuteen uuden luomiseksi. Osaamista (skills, competencies) ohjataan yksilöä korostavasta staattisesta asiantuntijuudesta kontekstiin muovautuvaksi ja yhdessä kehkeytyväksi kyvykkyydeksi (capacities). (Joutsenvirta 2022.)
MaSS-ohjelman tavoitteena on, että opiskelijat arvioivat oman osaamisensa kehittymistä läpi koulutuksen oppimistarpeiden muotoutuessa uudelleen osaamisen kehittyessä. Opintojen myötä opiskelija kasvaa ja tunnistaa kasvunsa opiskelijasta asiantuntijaksi sekä osaksi asiantuntijayhteisöä. Tutoropettajat tukevat kehittymistä läpi opintojen muovaten rooliaan opiskelijan kehittymisen myötä opettajasta mentoriksi ja edelleen asiantuntijakollegaksi toiselle asiantuntijalle. Kestävän tulevaisuuden ammattikorkeakoulu oppii ja kouluttaa transformatiivisesti tulevaisuudesta käsin. Ammatillinen osaaminen on edelleen koulutuksen ydintä, mutta suhde siihen on muuttunut systeemiä uudistavaksi.
Kirjoittajat
Maria Joutsenvirta, KTT, erityisasiantuntija, Lapin ammattikorkeakoulu, maria.joutsenvirta(at)lapinamk.fi
Erkka Laininen, DI, suunnittelupäällikkö, Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö – OKKA-säätiö sr, erkka.laininen(at)okka-saatio.com
Sanna Tyni, FT, yliopettaja, Lapin ammattikorkeakoulu, sanna.tyni(at)lapinamk.fi
Marko Korkeakoski, MSc, tuntiopettaja, Lapin ammattikorkeakoulu, marko.korkeakoski(at)lapinamk.fi
Lähteet
Arene (2020). Kestävä, vastuullinen ja hiilineutraali ammattikorkeakoulu – Ammattikorkeakoulujen kestävän kehityksen ja vastuullisuuden ohjelma, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry, Marraskuu 2020. Haettu 28.4.2022 osoitteesta https://www.arene.fi/wp-content/uploads/Raportit/2020/Kest%C3%A4v%C3%A4%20vastuullinen%20ja%20hiilineutraali%20ammattikorkeakoulu.pdf
Asikainen, E. & Tapani, A. (2021). Exploring the Connections of Education for Sustainable Development and Entrepreneurial Education – A Case Study of Vocational Teacher Education in Finland. Sustainability, 13, 11887. Haettu 15.5.2022 osoitteesta https://doi.org/10.3390/su132111887
Bianchi, G., Pisiotis, U., & Cabrera Giraldez, M. (2022). GreenComp The European sustainability competence framework, Punie, Y. and Bacigalupo, M. editor(s), EUR 30955 EN, Publications Office of the European Union, Luxembourg, 2022, ISBN 978-92-76-46485-3, https://doi.org/10.2760/13286
Common Worlds Research Collective (2020). Learning to become with the world: Education for future survival. Paper commissioned for the UNESCO Futures of Education report. Haettu 15.5.2022 osoitteesta https://unesdoc.unesco.org/ark:/48223/pf0000374032?1=null&queryId=N-EXPLORE-c4282933-baf4-4724-b2a6-6542da44cfa9
Euroopan komissio (2019). Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppaneuvostolle, Neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle, Euroopan komissio, 11.12.2019. Haettu 10.5.2022 osoitteesta https://eur-lex.europa.eu/resource.html?uri=cellar:b828d165-1c22-11ea-8c1f-01aa75ed71a1.0003.02/DOC_1&format=PDF.
Holfelder, A.-K. (2019). Towards a sustainable future with education? Sustainability Science 14(4), 943–952. Haettu 15.5.2022 osoitteesta https://doi.org/10.1007/s11625-019-00682-z.
Isacsson, A., Salonen, A. O. & Guilland, A. (2016). Transversaaliset taidot tulevaisuuden ammattikorkeakoulun mahdollisuutena. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 18(4), 61–67. https://journal.fi/akakk/article/view/84854
Joutsenvirta, M. (2022). Miten opitaan tulevaisuudesta käsin? Työn tuuli 1/2022, 14–20. Haettu 20.6.2022 osoitteesta https://www.henry.fi/media/ajankohtaista/tyon-tuuli/tyontuuli_012022_a4_20220530-.pdf
Joutsenvirta, M. & Salonen, A. O. (2020). Sivistys vaurautena – radikaalisti, mutta lempeästi kohti kestävää yhteiskuntaa. Helsinki: Basam Books.
Laininen, E. (2019:1). Transforming Our Worldview Towards a Sustainable Future. In Cook, J. (ed.) Sustainability, Human Well-Being and the Future of Education. Basingstoke: Palgrave Macmillan. Haettu 11.5.2022 osoitteesta https://doi.org/10.1007/978-3-319-78580-6_5.
Laininen, E. (2019:2). Transformatiivinen oppiminen ekososiaalisen sivistymisen mahdollistajana. Ammattikasvatuksen Aikakauskirja, 20(5), 16–38. Haettu 11.5.2022 osoitteesta https://journal.fi/akakk/article/view/84515.
Opetushallitus (2019). Osaaminen 2035. Osaamisen ennakointifoorumin ensimmäisiä ennakointituloksia. Raportit ja selvitykset 2019:3. Haettu 11.5.2022 osoitteesta https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/osaaminen_2035.pdf.
Salonen, A. & Bardy, M. (2015). Ekososiaalinen sivistys herättää luottamusta tulevaisuuteen. Aikuiskasvatus, 35(1), 4–15. https://doi.org/10.33336/aik.94118
Senge, P. (1990). The Fifth Discipline: The Art and Practice of the Learning Organization. New York: Doubleday/Currency.
Sterling, S. (2010). Transformative Learning and Sustainability: sketching the conceptual ground, Learning and Teaching in Higher Education, 5, 17–33.
Takanen, T. (2022). Tulevaisuuden taitoja tässä ja nyt. Tulevaisuuskompassi yhdessäluomisen poluille työssä. Helsinki: Readme.fi.
Abstract
Transformative learning supporting sustainability skills
Lapland University of Applied Sciences is preparing a new Master’s degree program in English to strengthen and create work-related sustainability skills. Strengthening existing skills and learning entirely new skills is needed to address sustainability challenges and to facilitate a rapid transition towards a sustainable way to act. During the planning of the Master’s program, discussions have taken place with many people in sustainable development education, including the OKKA Foundation.
In addition to designing a new Master’s degree program, we have reviewed the higher education frame of learning levels for Universities of Applied Sciences. The current educational debate is anchored in two levels of learning (cognitive and metacognitive). In terms of sustainability transition, these levels are not enough to bring about systemic change. Therefore, we brought the level of transformative learning into our new Master’s program.
