Hannu Puupponen & Merja Laamanen
Toiveet verkkosaavutettavuuden edistymisestä olivat korkealla, kun Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta tuli voimaan 2019 ja verkkopalveluiden tuli olla saavutettavia 23.9.2020 siirtymäajan jälkeen. Myös korkeakoulujen digitaalisten palveluiden tulee täyttää kansainvälisen saavutettavuusohjeistuksen 49 kriteeriä. Lisäksi digipalvelussa tulee olla saavutettavuusseloste ja korkeakouluilla tulee olla valmius ottaa vastaan saavutettavuuspalautetta.
Kartoitimme WAVE- ja Siteimprove-automaattitesteillä Suomen korkeakoulujen (N=38) pääsivujen saavutettavuuden vuosina 2020 ja 2022 sekä saavutettavuusselosteiden laadun ja sisällön vuonna 2022. Ilmeni, että saavutettavuuskriteerien rikkomusten kokonaismäärä oli vuoden 2020 tasosta vähentynyt 41 %. Kehityksestä vastasi 19 korkeakoulua, kun taas kahden korkeakoulun sivut olivat entisellä virhetasollaan ja 17 pääsivulla virheet olivat lisääntyneet.
Saavutettavuusselosteet löytyivät jokaiselta korkeakoululta, mutta yksikään selosteista ei täyttänyt saavutettavuusvaatimuksia. Selosteiden käytettävyys, ymmärrettävyys ja hyödyllisyys käyttäjälle olivat vaatimattomalla tasolla. Pakollisissa sisällöissä oli puutteita suurimmassa osassa selosteita.
Tulosten perusteella pääsivut ja saavutettavuusselosteet eivät vastaa palvelun käyttäjien tarpeita eivätkä digipalvelulain vaatimuksia. Tulokset toistavat useiden aiempien kartoitusten havainnot saavutettavuuden puutteista. Siitä huolimatta korkeakoulujen edustajat torjuivat opetus- ja kulttuuriministeriön teettämän selvityksen ehdotukset saavutettavuuden edistämiseksi systemaattisesti.
Laki velvoittaa korkeakouluja saavutettavuuteen
Korkeakoulujen verkkosivujen saavutettavuutta on arvioitu jo vuonna 2008 ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteisessä Esteetön opiskelu korkea-asteen oppilaitoksissa (ESOK) -hankkeessa. Sittemmin digitaalinen saavutettavuus on ollut toistuvasti mukana opetus- ja kulttuuriministeriön tilaamissa kartoituksissa ja rahoittamissa hankkeissa. Joka kerta on tunnistettu huomattavia kehittämistarpeita. Muutosvaatimusten perusteluiksi on kuitenkin annettu vain suosituksia, eikä digitaalisia esteitä ryhdytty aktiivisesti poistamaan.
Tilanne muuttui, kun 2019 tuli voimaan Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta eli digipalvelulaki. Siirtymäajan jälkeen julkishallinnon verkkopalveluiden tuli olla saavutettavia 23.9.2020 ja mobiilisovellusten 23.6.2021 lähtien (Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta 2019/306, 2019).
Myös korkeakoulujen digitaalisten palveluiden tulee täyttää 49 saavutettavuuskriteeriä kansainvälisen WCAG 2.1 -ohjeistuksen A- ja AA-tasolla (World Wide Web Consortium, 2021). Lisäksi digipalvelussa tulee olla saavutettavuusseloste ja korkeakoulun tulee olla valmis vastaanottamaan palautetta saavutettavuudesta sähköiseen yhteystietoon (Etelä-Suomen aluehallintovirasto).
Onko saavutettavuus digipalvelulain myötä edistynyt? Vertailimme korkeakoulujen (N=38) pääsivujen saavutettavuutta vuosina 2020 (Laamanen ym., 2022) ja 2022 sekä kartoitimme vuoden 2022 saavutettavuusselosteet (Puupponen & Laamanen, 2023).
Kartoituksemme rajoittui korkeakoulujen pääsivuihin ja saavutettavuusselosteisiin ja käytimme arvioinnissa automaattisia testivälineitä (WAVE ja Siteimprove). Otimme systemaattisesti huomioon vain saavutettavuusarvioinnin virheet (errors).Lisäksi on huomattava, että WCAG 2.1 -ohjeistus ei toteutuessaankaan takaa täydellistä saavutettavuutta eri sisältöjen kaikille käyttäjille.
Suosittelemme tutustumaan laajempaan raporttiimme: Ote korkeakoulujen digipalvelujen saavutettavuudesta. Pääsivujen ja saavutettavuusselosteiden arviointi 2020 ja 2022 (https://r.jyu.fi/saav) (Puupponen & Laamanen, 2023).
Edistyneet ja taantuneet korkeakoulujen pääsivut
Vuodesta 2020 vuoteen 2022 oli korkeakoulujen pääsivujen virheiden kokonaismäärä vähentynyt 41 % (Taulukko 1). Kun puolella pääsivuista (19/38) saavutettavuusvirheet vähenivät, olivat virheet 17 pääsivulla lisääntyneet. Kahdella pääsivulla virhemäärä oli ennallaan.
Taulukko 1. Virheiden minimit, maksimit, keskiarvot ja yhteissummat korkeakoulujen pääsivuilla 2020 ja 2022.| Arvioinnin ajankohta | Minimi | Maksimi | Keskiarvo virheitä/sivu | Virheitä yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| 12/2020 | 3 | 1 165 | 119 | 4 504 |
| 12/2022 | 0 | 537 | 70 | 2 669 |
Vuosien 2020 ja 2022 arvioinneissa korkeakoulujen pääsivuilta löytyi pääosin samoja puutteita WCAG-ohjeen 49 kriteerin toteuttamisessa. Molemmilla arviointikerroilla rikottiin 15 kriteeriä, joista 14 kriteeriä oli samoja.
Organisaatioiden kehittämistyötä ajatellen perehdyimme yleisimpien virheiden aiheuttajiin. Yleisimmät virheet johtuivat sekä sisällöntuottajien valinnoista että teknisten kehittäjien ratkaisuista. Yleisin virhe oli riittämätön tekstin ja taustan välinen kontrasti (WCAG-kriteeri 1.4.3), joka haittaa laajaa käyttäjäjoukkoa.
Toiseksi yleisin virhe olivat epäselvät linkkien tekstit (2.4.4). Linkin tekstin tulisi auttaa käyttäjää ymmärtämään linkin tarkoitus. Kolmanneksi yleisin virhe liittyi puutteelliseen elementtien (informaatio ja suhteet) ohjelmalliseen merkitsemiseen (1.3.1). Tämä tuo pulmia mm. apuvälineiden käyttäjille.
Vuoden 2020 arvioinnissa kolmanneksi yleisin virhe oli puuttuvat kuvien tekstivastineet (1.1.1). Kun kuvan sisältöä ei ole kerrottu tekstimuodossa, ei ruudunlukijaa käyttävä henkilö saa tietoa kuvan sisällöstä.
Vähiten virheitä, eniten virheitä, tulostaan parantaneita ja huonontaneita sivuja
Metropolia.fi -pääsivulta ei löytynyt saavutettavuusvirheitä. Myös tuni.fi/tamk, tuni.fi/yliopisto, aalto.fi, laurea.fi ja uniarts.fi suoriutuivat pienillä virhemäärillä. Aalto.fi ja laurea.fi olivat jo vuoden 2020 tutkimuksessa kärjessä, kun taas metropolia.fi-sivulla oli tuolloin runsaasti virheitä.
Virheetön testitulos ei kuitenkaan vielä takaa sivun saavutettavuutta. Myös testimenestyjien sivuilta löytyi jopa useita kymmeniä varoituksia mahdollisista ongelmista. Eniten saavutettavuusvirheitä löytyi pääsivuilta: abo.fi, samk.fi, seamk.fi, savonia.fi ja karelia.fi.
Kun vertaillaan virhemäärien muutosta vuosina 2020 ja 2022, eniten tulostaan paransivat abo.fi ja metropolia.fi (kuva 1). Abo.fi-sivulla tosin oli edelleen merkittävästi muita pääsivuja enemmän virheitä. Muita tulostaan huomattavasti parantaneita sivuja olivat lapinamk.fi, arcada.fi ja novia.fi.
Eniten virhemäärä oli kasvanut pääsivuilla: savonia.fi, oulu.fi, karelia.fi, seamk.fi sekä helsinki.fi. Vuoden 2020 arvioinnissa helsinki.fi oli kolmen vähiten virheitä keränneen pääsivun joukossa.
Korkeakoulujemme pääsivujen saavutettavuutta voi jossain määrin suhteuttaa vastaavanlaisiin kansainvälisiin arviointeihin. eGovernment-kartoituksessa 2020–2021 etsittiin 14 000 sivuston automaattitestauksessa 50:stä WCAG 2.1 -kriteeristä virheitä ainoastaan kahdeksan osalta. Sivustoista 84 % epäonnistui yhden tai useamman kriteerin kohdalla (eGovernment Benchmark 2022 – Background Report, 2022). Kartoituksessamme samojen kahdeksan kriteerin WAVE- ja Siteimprove-testeissä epäonnistui 92 % korkeakoulujemme pääsivuista.
Laajalti tunnettu, WAVE-testin kehittäjän WebAIM Million -raportti helmikuulta 2023 kertoo miljoonan suosituimman verkkosivuston pääsivuilla olleen keskimäärin 50 virhettä sivua kohden. Koulutusalan organisaatioiden sivuilla oli vain 42,9 virhettä/sivu (WebAIM, 2021). Meillä korkeakoulujen pääsivuilla oli keskimäärin 70 virhettä.
Näiden tulosten rinnalla korkeakoulujen pääsivujen virheiden määrä vaikuttaa korkealta.
Saavutettavuusselosteiden löydettävyys, saavutettavuus ja sisällöt
Saavutettavuusselosteen tulee olla helposti saatavilla verkkosivustollaan, saavutettavassa muodossa ja selosteesta tulee ilmetä vaaditut sisällöt (Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta 2019/306, 2019). Seloste löytyi jokaiselta korkeakoululta. Osalla sivustoista se oli kuitenkin haettava useamman sivun ja/tai alasvetovalikon kautta. Lisäksi muutaman selosteen otsikko ja/tai sinne johtava polku oli nimetty epätäsmällisesti: esimerkiksi ”saavutettavuus”.
Kaikissa selosteissa oli saavutettavuusongelmia. Selosteiden saavutettavuuspuutteet ovat erityisen haitallisia, koska selosteen tulisi auttaa toimimaan sivuilla esteettömästi, saamaan tarvittaessa tukea ongelmatilanteissa ja yhteys korkeakoulun tai valvovan viranomaisen saavutettavuusasiantuntijoihin. Useimmissa selosteissa oli puutteita pakollisissa sisällöissä ja käytettävyydessä. Jokseenkin kaikissa selosteissa ensisijalla olivat käyttäjän tarpeiden sijaan juridiset ja tietotekniset sisällöt.
Seloste on ensisijaisesti palvelun käyttäjää varten
Palvelun käyttäjää selosteessa auttaisivat sisällysluettelo ja pääotsikoiden mukaiset linkit sisältöön sekä kuvaus mahdollisuuksista toimia sivuilla (esimerkiksi vaihtaa värejä, kontrastia ja fontteja). Myös ajantasainen, toiminnallinen kuvaus sivuston saavutettavuusongelmista palvelisi käyttäjää. Ei-saavutettaville sisällöille ja toiminnoille tulisi tarjota vaihtoehdot sekä sijoittaa teknisen tiedon luetelmat selosteen loppuun (Sample accessibility statement (for a fictional public sector website), 2020).
Selosteen tulee täyttää direktiivin ja lain vaatimukset. Lausumien tulee olla paikkansapitäviä ja perustua arviointiin. Selosteiden laatua parantavat päivitys kerran vuodessa ja saavutettavuuteen vaikuttavien muutosten yhteydessä sekä linkit testi- tai auditointiraportteihin. Saavutettavuuden edellytyksiä ovat asiantunteva sivuston suunnittelu ja saavutettavuusarvioinnit sekä suunnitelmat ja seuranta ongelmien korjaamiseksi.
Sitoutuminen saavutettavuuteen
Korkeakouluilla on yhä tilaisuus sitoutua saavutettavuuden toteuttamiseen ja toimia uskottavasti uusien osaajien kouluttajana.
Yksi selosteen vapaaehtoisista sisällöistä on organisaation sitoutuminen digitaaliseen saavutettavuuteen. Moni korkeakoulu ilmoittaa selosteessa ainakin nimellisesti sitoutuneensa saavutettavuuden toteuttamiseen. Myös esimerkkejä käytännön toimista – kehittämisaikataulut, ohjeistukset, koulutukset, nimetyt vastuuhenkilöt ja arvioinnit – mainittiin useiden korkeakoulujen selosteissa (mm. seamk.fi, polamk.fi, aalto.fi, uef.fi ja jyu.fi).
Korkeakoulut voisivat sisällyttää selosteeseensa linkin saavutettavuussuunnitelmaan kuten esimerkiksi oamk.fi on tehnyt. Suunnitelmia ehdotettiin laadittaviksi Saavutettava korkeakoulu ja korkeakoulutus -selvityksessä (Kosunen, 2021). Kartoituksemme aikaan alle puolet (15/38) korkeakouluista oli julkistanut saavutettavuussuunnitelmansa. Osa suunnitelmista sivusi digitaalisuutta, osa ei käsitellyt sitä lainkaan.
Muita edellä mainitussa selvityksessä ehdotettuja kehittämiskohteita korkeakoulut torjuivat, koska toteuttavat niitä jo nykylainsäädännön puitteissa tai ne ovat ”itsestään selviä”. Tällainen oli esimerkiksi tavoite 36: ”digitaalisten palvelujen saavutettavuutta edistetään korkeakoulussa suunnitelmallisesti”.
Selvityksen ydinkohdista jäi jäljelle saavutettavuuden sisällyttäminen laadunhallintaan. Senkin vaikuttavuus epäilyttää, koska korkeakoulujen suuri enemmistö torjui selvityksessä esitetyt saavutettavuuden kirjaamisen yliopisto- ja ammattikorkeakoululakiin, saavutettavuuden huomioon ottamisen tulosohjauksessa ja saavutettavuuden sisällyttämisen auditointiin.
Sitoutumisen suhteen on hyvä muistaa myös, että Euroopan unionin esteettömyysdirektiivin (Directive (EU) 2019/882, 2019) toimeenpaneva lainsäädäntö tuli voimaan 1.2.2023 ja toi muutoksia useaan eri lakiin, myös digipalvelulakiin. Uusien vaatimusten osalta lain soveltaminen ja valvonta alkaa 28.6.2025 (Etelä-Suomen aluehallintovirasto, 2023). Direktiivin toimeenpano tuo uusia toimijoita ja palveluja digipalvelulain saavutettavuusvaatimusten piiriin (Esteettömyysdirektiivi).
Jo julkisen sektorin palvelujen saavutettavuuden kehittäminen on osoittanut, että riittävää saavutettavuusosaamista on vaikea löytää. Korkeakouluilla on yhä tilaisuus sitoutua saavutettavuuden toteuttamiseen ja toimia uskottavasti uusien osaajien kouluttajana.
Kirjoittajat
Hannu Puupponen, kasvatustieteen maisteri, esteettömyyssuunnittelija (eläkkeellä).
Merja Laamanen, filosofian maisteri, kauppatieteiden maisteri, digitaalisen transformaatiotoimiston päällikkö, Jyväskylän yliopisto, merja.h.laamanen(at)jyu.fi.
Lähteet
Aluehallintoviraston saavutettavuusselostetyökalu. 2020. Etelä-Suomen aluehallintovirasto. https://www.saavutettavuusvaatimukset.fi/saavutettavuusvaatimusraportti/#aa519a8a55cb3748db47a413ea7f069e8b538887e10fbb0c21c672eaced3bbbe.
eGovernment Benchmark 2022—Background Report. (2022). European Commission. https://ec.europa.eu/newsroom/dae/redirection/document/88516.
Esteettömyysdirektiivi. Sosiaali- ja terveysministeriö. Noudettu 4. tammikuuta 2023, osoitteesta https://stm.fi/esteettomyysdirektiivi.
Etelä-Suomen aluehallintovirasto. Digipalvelulain vaatimukset. Noudettu 7. maaliskuuta 2023, osoitteesta https://www.saavutettavuusvaatimukset.fi/digipalvelulain-vaatimukset/.
Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Saavutettavuudenvalvonnan yksikkö. 2023. Esteettömyyssääntely tuo uusia digitaalisia palveluita saavutettavuusvaatimusten piiriin. https://www.saavutettavuusvaatimukset.fi/esteettomyyssaantely-tuo-uusia-digitaalisia-palveluita-saavutettavuusvaatimusten-piiriin/.
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/882, tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksista. 2019. http://data.europa.eu/eli/dir/2019/882/oj.
Kosunen, T. 2021. Kohti saavutettavampaa korkeakoulutusta ja korkeakoulua. Teoksessa Ministry of Education and Culture. Ministry of Education and Culture. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-838-0.
Laamanen, M., Ladonlahti, T., Puupponen, H., & Kärkkäinen, T. 2022. Does the law matter? An empirical study on the accessibility of Finnish higher education institutions’ web pages. Universal Access in the Information Society. https://doi.org/10.1007/s10209-022-00931-6.
Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta 2019/306. 2019. https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2019/20190306.
Puupponen, H., & Laamanen, M. 2023. Ote korkeakoulujen digipalvelujen saavutettavuudesta: Pääsivujen ja saavutettavuusselosteiden arviointi 2020 ja 2022. http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202306063542.
Sample accessibility statement (for a fictional public sector website). 2020. GOV.UK. https://www.gov.uk/government/publications/sample-accessibility-statement/sample-accessibility-statement-for-a-fictional-public-sector-website.
WebAIM. 2021. The WebAIM Million. An accessibility analysis of the top 1,000,000 home pages. https://webaim.org/projects/million/.
World Wide Web Consortium. 2023. Web Content Accessibility Guidelines (WCAG) Overview. https://www.w3.org/WAI/standards-guidelines/wcag/.
Abstract
The European Union Accessibility Directive and national legislation require higher education institutions (HEIs) to provide accessible web services. In 2020 and 2022, we evaluated the accessibility of landing pages of Finnish HEIs (N=38). Additionally, in 2022, we evaluated the quality and content of HEIs’ websites’ accessibility statements.
The overall number of errors related to web content accessibility criteria (WCAG 2.1) decreased by 41% compared to 2020. Among the 38 HEIs, 19 showed improvements, 2 remained at the same error level, and 17 had an increase in errors. Although all HEIs had accessibility statements on their websites, none of them were accessible. Furthermore, the usability, comprehensibility, and usefulness of these statements for users were limited.
The findings indicate that both landing pages and accessibility statements do not meet users’ needs or comply with legal requirements. Despite proposals from the Ministry of Education and Culture for systematic guidance and evaluation to promote accessibility, HEIs’ top management considered these issues self-evident and rejected the suggestions.
