Marjo Nenonen, Minna Rokkila, Risto Salminen & Päivi Sihvo
Työn murroksen ja digitalisaation myötä korkeakoulujen on löydettävä uudenlaisia ratkaisuja oppimiseen ja pedagogiaan. Digitalisaatio on mahdollistanut opetuksen ja oppimisen kehittämisen uudenlaisilla digipedagogisilla ratkaisuilla ja entistä vaikuttavammilla pedagogisilla malleilla. Sen lisäksi on voitu luoda erilaisia opetusteknologioita hyödyntäviä oppimisympäristöjä, joilla kehitetään opetuksen ja oppimisen vaikuttavuutta.
Karelia-ammattikorkeakoulussa tätä työtä on tehty Tulevaisuuden työ -kehittämiskokonaisuudessa, jossa on uudistettu oppimisympäristöjä uudenlaisen opetusteknologian avulla sekä kehitetty niiden pedagogista hyödyntämistä. Hankkeen päärahoittajina ovat Etelä-Savon ELY-keskus ESR-rahoituksella ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EAKR-rahoituksella.
Karelia-ammattikorkeakouluun investoitujen uusien oppimisympäristöjen taustalla on tutkimustieto tulevaisuuden työstä ja oppimisesta, joka on siirtymässä perinteisistä luokista ja oppimisen tiloista yhä enemmän työn lomassa tapahtuvaksi. Uudet oppimisympäristöt mahdollistavat opetuksen ja oppimisen monimuotoisuuden ja moninaisuuden sekä uudenlaisten työelämäyhteistyömallien syntymisen.
Erilaisia oppimisen mahdollisuuksia
Kareliassa opiskelijat pääsevät opiskelemaan sellaisissa ympäristöissä, jotka ovat arkea tulevaisuuden työssä. Uusissa oppimisympäristöissä on huomioitu etä- ja hybridityö sekä yhteiskehittäminen.
Uudet opetusteknologiat tuovat oppimiseen immersiivisyyttä ja interaktiivisuutta. Ne myös mahdollistavat yhteiskehittämisen, hybridiopetuksen sekä monimediaisen ja monimateriaalisen opetuksen (Kuvio 1).
Kuvio 1. Karelian uudistuneiden oppimisympäristöjen mahdollisuudet oppimiselle.
Immersiivisyydellä viitataan tässä yhteydessä moniaistilliseen kokemukseen, jossa syvennytään sisältöön siten, että kokija pystyy voimakkaammin keskittymään käsillä olevaan asiaan. Tämä puolestaan tehostaa oppimista. Esimerkiksi Makranskyn ja Mayerin (2022) tutkimuksessa saman opetussisällön immersiivisemmässä virtuaaliympäristössä kokeneet opiskelijat osoittivat enemmän läsnäoloa, kiinnostusta ja pitkäaikaisempaa hyvää suoriutumista oppimista testattaessa.
Interaktiivisuus on tärkeää sekä opiskelijan ja opettajan että opiskelijan ja kurssin välisestä interaktiivisuudesta puhuttaessa (Stone & Springer 2019, 152). Luokkahuoneessa tapahtuvat henkilökohtaista toimintaa vaativat järjestelmät parantavat opiskelijoiden osallistumista, huomion kiinnittymistä, läsnäoloa ja mikä tärkeintä, myös oppimista (Chan ym. 2019, 94).
Yhteiskehittämisen huomioivien ympäristöjen edut korostuvat etenkin siinä, miten osallistujat sitoutuvat, osallistuvat ja keskittyvät työskentelyyn. Yhteiskehittämisessä ja yhteisöllisessä oppimisessa tulee huomioida läsnäolo- ja etäosallistumisen mahdollisuus sekä mahdollisen uuden teknologian käytön helppous. Uudet oppimisympäristöt ovat tukeneet yhteiskehittämisen työtapaa, joka on yleistynyt ja monipuolistunut vuosien 2022–2023 aikana.
Kareliassa opiskelijat pääsevät uusissa oppimisympäristöissä opiskelemaan sellaisissa ympäristöissä, jotka ovat arkea tulevaisuuden työssä.
Kymmenen täysin uutta tilaa
Kareliassa on uudistettu kymmenen tilaa uusiin käyttötarkoituksiin. Näiden lisäksi simulaatiohuoneita ja Business labin monitoimitilaa on päivitetty isoilla näyttölaitteilla ja etäosallistumista parantavilla ratkaisuilla.
Kuviossa 2 on esitelty oppimisympäristöjen mahdollisuuksia oppimiselle erilaisissa tiloissa. Sekä Tikkarinteen että Wärtsilän kampuksille on rakennettu Spotlight-studiot, joissa on suuret esityspinnat sekä uudenlaiset hybridiosallistumisen mahdollisuudet. Spotlight-tiloissa etä- ja läsnäosallistujille voidaan tarjota yksityiskohtaista videokuvaa ja esittää samanaikaisesti sisältöä molemmilla kampuksilla suurella esitysseinällä. Esimerkiksi median opetuksessa on voitu välittää dronelaitteen yksityiskohtia tarkasti ja esteettömästi läsnäoleville ja etänä osallistuville opiskelijoille.
Molemmille kampuksille valmistuivat vuonna 2022 interaktiivisuutta korostavat Flip-studiot, joita käytetään etenkin yhteissuunnitteluun ja ne ovat yleistyneet paikoiksi, joissa tavataan työelämäkumppaneita. Viihtyisissä ja valoisissa Flip-studioissa on kolme suurta piirtonäyttöä ja joustavat kalusteratkaisut. Tässä tilassa hybridityö ei ole ytimessä, mutta se on kuitenkin mahdollistettu.
Tikkarinteen kampuksella otettiin keväällä 2022 käyttöön Canvas-studio, joka mahdollistaa yhteissuunnittelun suurella kolmen kosketusnäytön yhdistävällä virtuaalisella canvaksella, johon voidaan tuoda liki rajaton määrä sisältöä (kuva yllä). Tila ja sen teknologiat sopivat erinomaisesti Karelian työelämäyhteistyöhön ja niitä on testattu palvelumuotoiluun liittyvissä työpajoissa. Monikäyttöinen tila on tarvittaessa myös joustava hybridikokoustila ja medianomiopiskelijoiden monikamerastudio.
Virtuaalitodellisuuden toteutusten käyttötilat on luotu syksyllä 2023 viimeisteltävään Wärtsilän Smart XR-studioon ja Tikkarinteen XR-studioon. Tiloissa on toteutettu esimerkiksi helppoja ja turvallisia VR-sisältöihin tutustumistilaisuuksia pohjoiskarjalaisten hyvinvointialan yrittäjille. Smart XR-studioon asennetaan syksyllä kolmen seinän immersiivinen älyseinäratkaisu, mikä tekee oppimisympäristöstä myös erinomaisen esitystilan.
Karelian uusissa oppimisympäristöissä interaktiivisuus on läsnä laajalti. Esimerkiksi Smart XR-studiossa interaktiivisuus on läsnä yleensä vain yhden henkilön toimiessa virtuaaliympäristössä. Suunnittelutiloina toimivista Flip-studioista ei saa yksin toimiessa merkittävää hyötyä, mutta jo kahden hengen yhteistyössä tilan näytöillä työskentely tuo merkittäviä interaktiivisuuden etuja.
Kuviossa 2 esitettyjen oppimisympäristöjen lisäksi Kareliassa rakennettiin sisällöntuotantoa varten molemmille kampuksille videoiden ja podcastien tuotantoon optimoidut helposti käytettävät VideoPod-studiot. Tämän lisäksi Tikkarinteelle tehtiin Videostudio. Nämä kolme pientä huonetta sopivat häiriöttömään sisällöntuotantoon ja tuovat lisäarvoa etenkin laadukkaiden opetusvideoiden tekemiseen ja etäopetukseen. Helppokäyttöiset studiot mahdollistavat sen, että opettaja voi keskittyä tuottamisensa sisältöjen pedagogiseen laatuun.
Opettajat tarvitsevat apua teknologian pedagogisessa hyödyntämisessä
Opettajilla on oltava aikaa miettiä, miten uusia oppimisympäristöjä voitaisiin hyödyntää uudella tavalla opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Kareliassa havaittiinkin, että uusien oppimisympäristöjen hankintavaiheessa ei osattu ennakoida kaikkia parhaita käyttötapoja, vaan opettajat ovat kokeiluissa löytäneet erilaisia hyödyntämismahdollisuuksia. Hankkeessa on ollut tärkeää tukea ja rohkaista opettajia uusien oppimisympäristöjen pedagogiseen käyttöön. Tässä on tehty yhteistyötä Digivisio 2030 -hankkeen kanssa.
Hankkeen aikana havaittiin, että uusiin teknologioihin liittyvän tuen vahvistamisen myötä opettajat ovat voineet keskittyä tilojen pedagogiseen käyttöön ja innostuneet hyödyntämään opetusteknologiaa uudella tavalla. Jatkossa tarvitaan vaikuttavuustutkimusta uusien teknologioiden hyödyntämisestä opetuksessa.
Kiitokset
Kiitämme Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta Tulevaisuuden työ -hankkeen saamasta ESR-rahoituksesta sekä Pohjois-Karjalan maakuntaliittoa Tulevaisuuden työ -investointi -hankkeen saamasta EAKR-rahoituksesta. Vuoden 2023 lopussa päättyvät hankkeet toteutetaan Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmassa, Vipuvoimaa EU:lta.
Kirjoittajat
Marjo Nenonen, KT, koulutuksen kehittämispäällikkö, Karelia-ammattikorkeakoulu, marjo.nenonen(at)karelia.fi.
Minna Rokkila, FL, verkkopedagogi / tekninen asiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu, minna.rokkila(at)karelia.fi.
Risto Salminen, KTM, projektiasiantuntija, opetusteknologia-asiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu, risto.salminen(at)karelia.fi.
Päivi Sihvo, THM, projektipäällikkö, Karelia-ammattikorkeakoulu, paivi.sihvo(at)karelia.fi.
Lähteet
Anderson, V. 2020. A Digital Pedagogy Pivot: Re-thinking Higher Education Practice from an HRD perspective. Human Resource Development International: preprint-versio. https://pure.port.ac.uk/ws/portalfiles/portal/21415009/Anderson_2020_HRDI_Digital_Pedagogy_Pivot_Post_Print.pdf.
Chan, S.C.H., Wan, C.L. J. & Ko, S. 2019. Interactivity, active collaborative learning, and learning performance: The moderating role of perceived fun by using personal response systems. The International Journal of Management Education, Volume 17, Issue 1, p. 94–102, ISSN 1472-8117, https://doi.org/10.1016/j.ijme.2018.12.004.
Makransky, G. & Mayer, R.E. 2022. Benefits of Taking a Virtual Field Trip in Immersive Virtual Reality: Evidence for the Immersion Principle in Multimedia Learning. Education Psychology Review, Volume 34, p. 1771–1798. https://doi.org/10.1007/s10648-022-09675-4.
Stone, C. & Springer, M. 2019. Interactivity, connectedness and “teacher-presence”: Engaging and retaining students online. Australian Journal of Adult Learning, Volume 59, Issue 2, p. 146–169; August 2019, 59(2), 146–169. https://search.informit.org/doi/10.3316/aeipt.224048.
New learning environments enable remodel teaching
With the transformation of work and digitalization, higher education institutions need to find new solutions for learning and pedagogy. Digitalization has enabled the development of learning and pedagogy through innovative digital pedagogical solutions and impactful pedagogical models. Additionally, various learning environments that use educational technologies have been created to enable more effective learning.
At Karelia University of Applied Sciences, this work has been carried out within the “Future of Work” development project. In development work learning environments have been redesigned using new educational technologies. Also, the pedagogical use of the environments has been enhanced. The main funding for the project comes from the South Savo Centre for Economic Development, Transport and the Environment (ESF) and the Regional Council of North Karelia (ERDF).
The new learning environments in Karelia University of Applied Sciences have been created based on research about the future of work and learning, which is transitioning from traditional classrooms to learning that takes place alongside work. The new learning environments enable diversity and multiplicity in teaching and learning. The new educational technologies bring immersion and interactivity to instruction and allow for co-creation, hybrid teaching, and multimedia and multi-material teaching. Furthermore, it is important that the spaces can be easily adapted for different purposes.
The key focus of the development work has been on the pedagogical utilization of new educational technologies and providing pedagogical training for teachers.
