4/2020

YAMK-tutkinnot uudistavat työelämää ja osaamista – vai uudistavatko?

Kirjoittajat: Anne Rouhelo, Leena Nikander, Taina Kilpinen & Sanna Niinikoski.

Yliopistoista valmistuneista on kerätty uraseurantatietoa valtakunnallisesti useiden vuosien ajan. Valtakunnallisen ammattikorkeakouluista valmistuneiden uraseurantakyselyn kohderyhmää ovat perustutkinnon (AMK) ja ylemmän ammattikorkeakoulutukinnon (YAMK) viisi vuotta ennen kyselyhetkeä suorittaneet alumnit. Ensimmäiset kyselyt vuosina 2013, 2014 ja 2015 valmistuneille toteutettiin ESR-rahoitteisessa AMKista uralle – uraseurantatiedot käyttöön -hankkeessa (2018−2021). Hankkeessa suunnitellaan myös valtakunnallinen toimintamalli systemaattiselle uraseurantatiedon keruulle jatkossa. Vuodesta 2021 alkaen kyselyjen toteutus siirtyy ammattikorkeakoulujen vastuulle.

Valtakunnallisten kyselyjen lisäksi hankkeessa on toteutettu pilottikysely vuonna 2012 YAMK-tutkinnosta valmistuneille heidän urapolkujensa selvittämiseksi. Pilottikysely toteutettiin, koska ylemmän AMK-tutkinnon luonne on erilainen perustutkintoon verrattuna. Tämän artikkelin aineisto perustuu pilottikyselyyn.

Työelämälähtöinen ylempi korkeakoulututkinto

Maisteritutkintoa vastaavan kelpoisuuden tuottavat YAMK-tutkinnot ovat vahvasti työelämälähtöisiä tarjoten osaamista työelämän vaativiin johto-, kehittämis- ja asiantuntijatehtäviin omalla alueellaan. Tutkintoihin sisältyvillä oppimistehtävillä ja opinnäytetöillä voi olla arvokas työelämää uudistava ja kehittävä tehtävä, joka kohdentuu hyvin usein YAMK-opiskelijan omaan organisaatioon. Opinnoissa teorian ja käytännön integraatio tuottaa opiskelijoille uudenlaista tulevaisuuteen suuntaavaa osaamista. Pedagogisina lähtökohtina korostuvat usein yhteiskehittäminen, verkostoissa työskentely sekä tutkiva ja kehittävä työote. YAMK-opiskelijoiden monipuolinen työkokemus voi parhaimmillaan tuottaa innovatiivista kehittämistä. (vrt. Arene, 2016, 14-22; Maijala, Varjonen & Okkonen 2010, 257-280.)

Tutkinto-ohjelmiin hakeutuvien työkokemusvaatimus määrittää tutkintojen profiloitumista suhteessa yliopistojen maisteritutkintoihin. Nykyisen lainsäädännön mukaan tutkintoon hakeutuvien työkokemusvaatimus on vähintään kaksi vuotta aiemman kolmen vuoden sijasta (Ammattikorkeakoululaki 932/2014).

YAMK-tutkinnon suorittaneet uraseurannassa

Ammattikorkeakouluista valmistuneiden uraseurannassa on hyvä huomioida, että perustutkinnon ja ylemmän AMK-tutkinnon opinnossa tähdätään erilaiseen osaamiseen ja urakehitykseen. Tämä ilmeni uranseurantakyselyä alun perin kehittäneessä AMKista uralle! -hankkeessa (2015−2017), jossa pilotoitu AMK-tutkinnon uraseurantakysely ei kaikilta osin soveltunut YAMK-alumneille.

Jatkohanke AMKista uralle – uraseurantatiedot käyttöön sai tehtäväkseen selvittää, pitääkö kyseisen tutkinnon suorittaneille olla kokonaan oma uraseurantakysely. Tätä selvitettiin vuonna 2012 valmistuneiden pilottikyselyllä, jossa oli osittain eri kysymyksiä kuin valtakunnallisessa kyselyssä. Uudet kysymykset pohjautuivat valtakunnalliseen uraseurantakyselyyn 2019 vastanneiden laadullisen aineiston analyysiin sekä aikaisempaan tutkimustietoon YAMK-koulutuksesta ja sen jälkeisistä työurista.

Pilottikyselyn perusteella päädyttiin siihen, että YAMK-tutkinnon suorittaneille ei tarvita omaa uraseurantakyselyä, mutta tulee selvittää, onko tutkinto lunastanut lupauksensa urakehityksen suhteen. Koulutukseen hakeudutaan useimmiten oman asiantuntijuuden kehittämisen, uusien työtehtävien, pätevöitymisen, parempien työllistymismahdollisuuksien tai uralla etenemisen vuoksi. Tämän vuoksi valtakunnalliseen kyselyyn lisättiin YAMK-alumneille tarkoitettu kysymyspatteristo, jossa kysytään työelämässä saadun osaamisen hyödyntämistä opinnoissa sekä työmarkkina-asemaa ja urakehitystä tutkinnon suorittamisen jälkeen.

Itseluottamus lisääntyi, työmarkkina-asema parani ja asiantuntijaura eteni

YAMK-pilotissa mukana olivat kuuden ammattikorkeakoulun YAMK-alumnit. Pilottikysely lähetettiin 653 ammattikorkeakoulusta valmistuneelle ja kyselyyn vastasi 157 alumnia. Näin ollen pilottikyselyn vastausprosentiksi muodostui 24.

Vuonna 2012 YAMK-tutkinnon suorittaneille tehty pilottikysely sisälsi joukon väittämiä (asteikolla 1–6) tutkinnon suorittamisen vaikutuksista vastaajan työelämään (kuvio 1). Vastaajat olivat eniten samaa mieltä siitä, että tutkinnon suorittaminen lisäsi heidän ammatillista itseluottamustaan (87 %) sekä paransi asemaa työmarkkinoilla (73 %). Itseluottamuksen kasvuun liittyen yksi vastaajista mainitsi, että opintojen myötä hän uskaltaa nyt aktiivisemmin ja laaja-alaisemmin kehittää työpaikkansa toimintaa. YAMK-tutkinnon koettiin myös auttaneen etenemään asiantuntijauralla (70 %). Sen sijaan noin puolet oli sitä mieltä, ettei nykyisten työtehtävien hoitamisen kuitenkaan koettu vaativan YAMK-tutkintoa eikä tutkinnolla ollut ollut erityisesti vaikutusta palkkatason nousuun (66 %). Työtehtävät saman yrityksen sisällä olivat paikoin vaihtuneet tutkinnon suorittamisen myötä (69 %). YAMK-tutkinnon suorittaneista puolet oli edennyt esimies- ja johtotehtäviin. Uuden työpaikan saaminen nimenomaisesti YAMK-tutkinnon suorittamisen takia oli harvinaista (47 %). Vastauksista kävi ilmi, että vastaajien asuinpaikkakunnilta löytyi YAMK-tasoisia töitä (79 %).

Kuvio 1. YAMK-pilotin työelämäväittämät, %.

Syyt YAMK-tutkinnon suorittamiseen heijastuivat koettuun tyytyväisyyteen tutkintoa kohtaan

Vastaajilta kysyttiin myös tyytyväisyyttä vuonna 2012 suoritettua tutkintoa kohtaan. Vastaajista 87 % oli tutkintoonsa tyytyväisiä työuransa kannalta. Erittäin tyytyväisten osuus oli 19 %. Erittäin tyytymättömiä ja tyytymättömiä oli vain muutama prosentti vastaajista. Tyytyväisyyteen voi vaikuttaa se, että opinnoissa pystyy hyödyntämään hyvin (83 %) työelämässä saatua osaamista. Aiempaa osaamista pystyi kyselyn vastausten mukaan hyödyntämään sitä paremmin, mitä pidempään vastaajat olivat olleet samalla alalla. Tyytyväisyyttä puolestaan heikentää aineiston mukaan se, että vastaajien mukaan YAMK-tutkintoa ei tunneta hyvin omalla alalla (61 %), eikä työnantajien koettu arvostavan tutkintoa (59 %).

Kun tarkastellaan tyytyväisyys tutkintoon -väittämiin liittyviä avoimia vastauksia, saadaan perusteluja näiden vastausten tueksi. Tutkinnon arvostus ja edelleen varsin heikko tunnettavuus työmarkkinoilla söivät vastaajien tyytyväisyyttä tutkintoon. Tämän vuoksi myös ne, jotka olivat hakeutuneet suorittamaan tutkintoa esimiestehtäviin hakeutumisen toivossa, nostivat esille, että tiedekorkeakoulun maisteritutkinto olisi antanut tähän paremmat valmiudet. Tyytyväisyyttä tutkintoon kuitenkin lisäsi tutkinnon vahva työelämälähtöisyys ja työelämää kehittävät näkökulmat; tutkinnosta koettiin saadun uutta näkökulmaa ja sisältöä päivittäiseen työhön. Erityisesti ne vastaajat, jotka olivat hakeutuneet tutkintoon oman osaamisen kehittämisen vuoksi, kokivat tyytyväisyyttä tutkintoon. Julkisella sektorilla YAMK-tutkinnon suorittaminen oli tuonut osalle vastaajista myös tietyssä työtehtävässä vaaditun muodollisen pätevyyden/kelpoisuuden, mikä nosti tyytyväisyyttä tutkintoon. Lisäksi YAMK-tutkinto oli osalle vastaajista mahdollistanut urakehityksen organisaation sisällä, mutta samalla pohdittiin, oliko asiassa enemmän vaikutusta suoritetulla tutkinnolla vai yrityksessä kertyneellä pitkällä työkokemuksella. Vaikka tyytyväisyys tutkintoa kohtaan erosi paikoin siitä haetun hyödyn perusteella, vastaajista 21 % oli erittäin tyytyväisiä, 51 % tyytyväisiä ja 17 % melko tyytyväisiä tähänastiseen työuraansa. Tyytymättömiä oli vain 11 %.

Systemaattinen seuranta tukee YAMK-tutkinnon uudistamista ja tulevaisuutta

Yleisesti ottaen voidaan todeta, että YAMK-tutkinnon suorittaneet ovat tyytyväisiä tutkintoon ja kokevat sen lisänneen heidän valmiuksiaan ja osaamistaan työelämässä. Tähän voidaan katsoa vaikuttaneen tutkinnon pragmaattinen ja työelämälähtöinen ote.

Uraseurantakyselyn yksi merkittävimpiä tuloksia on kokemus ammatillisen itseluottamuksen lisääntymisestä. Sillä on vaikutusta työn tekemisen tapojen muutokseen ja aktiiviseen osallistumiseen työyhteisössä. Muutosjohtamisen näkökulmasta osallistaminen on yksi keskeisimpiä johdon tavoitteita (Laurila 2017) ja sen toteutumiseksi lisääntyneellä itseluottamuksella on merkitystä. Itseluottamuksen lisääntyminen ja asiantuntijuuden kehittyminen ovat tarpeen myös silloin, kun organisaatioissa toteutetaan jaetun johtajuuden toimintatapoja.

Näyttäisi siltä, että useat YAMK-alumnit olivat hakeutuneet koulutukseen oman osaamisen kehittämistarkoituksessa, eikä esimerkiksi työnantajan pyynnöstä tai kehityskeskustelun tuloksena. Yli puolet alumneista on ollut pitkään saman työnantajan palveluksessa, jolloin vakiintunut työsuhde mahdollistaisi yhteisen urasuunnittelun, jossa yksilön osaamisen kehittymisen ja organisaation toiminnan kehittämisen tavoitteille löytyy yhteinen suunta. Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on kehittää alueen työelämää, joka parhaimmillaan toteutuu yhteisenä vuoropuheluna ja tavoitteiden asettamisena opiskelijan ja hänen organisaationsa kanssa. Alueellisesti kehitettyjen hyvien käytäntöjen jakamista on mahdollista edistää ammattikorkeakoulujen keskinäisellä verkostoitumisella.

Vuonna 2012 valmistuneiden vastauksissa korostuu tutkinnon heikko tunnettuus ja työnantajien arvostuksen puute. Tässä kohdin tilanne on saattanut kehittyä edullisempaan suuntaan. Joka tapauksessa on tarvetta entistä laajemmin ja monipuolisemmin verkostoitua työelämän edustajien ja alumnien kanssa.

Jatkossa uraseurantakysely tarjoaa mielenkiintoisen mahdollisuuden systemaattisesti selvittää YAMK-tutkinnon asemoitumista työelämään sekä kartoittaa sen tunnettuutta ja arvostusta työnantajien parissa. Erityistä huomiota uraseurantakyselyssä tulee kiinnittää YAMK-tutkinnosta saatavaan osaamiseen ja urakehitykseen. Tutkinnolle on selvästi tarvetta, sillä aloituspaikkojen määrää ollaan nostamassa opetus- ja kulttuuriministeriön sopimuskaudella 2021−2024 ja YAMK-tutkintoon hakijoiden määrä lisääntyi selvästi esimerkiksi keväällä 2020 (Arene 2020).

Kirjoittajat

Anne Rouhelo, KT, lehtori, koulutusvastaava, Turun ammattikorkeakoulu, anne.rouhelo(at)turkuamk.fi
Leena Nikander, KT, yliopettaja, Hämeen ammattikorkeakoulu, leena.nikander(at)hamk.fi
Taina Kilpinen, KTM, projektipäällikkö, Laurea-ammattikorkeakoulu, taina.kilpinen(at)laurea.fi
Sanna Niinikoski, tradenomi (ylempi AMK), koordinaattori, Laurea-ammattikorkeakoulu, sanna.niinikoski(at)laurea.fi

Ammattikorkeakoululaki 932/2014. Haettu 7.9.2020 osoitteesta https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20140932?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=ammattikorkeakoululaki

Arene (2016). Ammattikorkeakoulujen maisterikoulutus osaamisen uudistajana ja kansallisena koulutusinnovaationa. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n selvitys YAMK-tutkintojen rakenteellisesta kehittämisestä. Haettu 7.9.2020 osoitteesta http://www.arene.fi/wp-content/uploads/Raportit/2018/arene_ammattikorkeakoulujen-maisterikoulutus-osaamisen-uudistajana-ja-kansallisena-koulutusinnovaationa_koko-raportti.pdf?_t=1526901027

Arene (2020). Jo työuralla olevien hakijoiden määrä kasvoi eniten. Arenen blogi 20.4.2020. Haettu 14.9.2020 osoitteesta http://www.arene.fi/ajankohtaista/korkeakoulujen-yhteishaku-osoitti-etta-tyouran-aikaiselle-koulutukselle-on-kasvava-kysynta/

Laurila, M. (2017). ”Me ollaan kaikki samassa veneessä ja soudetaan yhdessä samaan suuntaan”: esimiesten ja henkilöstön käsityksiä hyvästä muutosjohtajuudesta. Acta Wasaensia 386. Liiketaloustiede. Vaasan yliopisto. Haettu 14.9.2020 osoitteesta https://www.univaasa.fi/materiaali/pdf/isbn_978-952-476-772-9.pdf

Maijala, H., Varjonen, B. & Okkonen, E. (2010). Tasokas koulutus työkokemusta hankkineille. Valmistumisvaiheessa olevien opiskelijoiden näkemyksiä opiskelustaan vuosilta 2004-2008 teoksessa B. Varjonen & H. Maijala (toim.) Ylempi ammattikorkeakoulututkinto – osana innovaatioympäristöjä. HAMKin julkaisuja 8/2010. Haettu 7.9.2020 osoitteesta https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/96256/HAMK_YAMK_Osana_innovaatioymparistoja_2009_e.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Edellinen artikkeliSeuraava artikkeli

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *