Moninaisuutta oppimassa – vaikka ei aina huvittaisi

Moninaisuus nähdään osana tulevaisuuden työelämää. Työelämässä siitä keskustellaan jo yleisesti, mutta käytännössä on osoittautunut, että korkeakouluissa toimitaan vielä varsin oppialakeskeisesti. Oulun ammattikorkeakoulussa eri alojen professiot rajaavat vielä monialaista yhteistyötä ja opettajat haluavat lisätä oman aineensa opetusta, mikä rajoittaa uusien monialaisten opintojaksojen sisällyttämistä opintosuunnitelmaan.

Samaan aikaan esimerkiksi kansainvälisillä opiskelijoilla tai maahanmuuttajilla on vaikeuksia työllistyä suomalaiseen työelämään. Näin ollen, vaikka moninaisuudesta puhutaan osana työelämän kehitystä, käytännössä se ei näy. Kuitenkin työvoimapula pakottaa jatkossa yritykset miettimään, miten ne voisivat edesauttaa yhä useamman osallistumista työelämään. Myös yritysten työantajamielikuvan ja brändin rakentamisen kannalta moninaisuuden kehittämiseen on tarvetta. (Dufva 2020). Erityisesti Y- ja Z- sukupolvet painottavat yrityskuvan merkitystä työpaikkaan valitessaan, ja moninaisuuden on arvioitu parantavan yrityksen brändiä (Juutinen, 2016).

Oulun ammattikorkeakoulussa pilotoidaan monialaisen harjoittelun mallia. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että eri alojen opiskelijat suorittavat harjoittelun tiiminä ja toteuttavat sen aikana yrityksen antaman projektin. Moninaisuus on toki laajempi käsite kuin monialaisuus, mutta myös moninaisuuden näkökulmat huomioidaan tiimejä rakennettaessa. Monialaisuudella tarkoitetaan tässä artikkelissa kuvatun pilotin yhteydessä sitä, että opiskelijatiimeissä on edustettuna eri alojen opiskelijoita. Moninaisuus puolestaan merkitsee sitä, että tiimeihin ovat tervetulleita kaikki taustastaan riippumatta. Tiimit on pyritty rakentamaan mahdollisimman erilaisiksi, ja mukana on kansainvälisiä opiskelijoita, eri-ikäisiä ja myös yliopiston tai ammattikoulun opiskelijoita.

Moninaisuus nähdään yhtenä osana vastuullista liiketoimintaa. Tässä artikkelissa kuvataan, miten monialaisen harjoittelun kautta voidaan valmentaa opiskelijoita ymmärtämään vastuullista liiketoimintaa ja edelleen kehittämään sitä. Samalla arvioidaan, miten opiskelijat ymmärtävät moninaisuuden merkityksen ja miten he sen kokevat.

Harjoittelun toteutus käytännössä

Monialaisen harjoittelun alussa opiskelijoille annetaan tehtäväksi täsmentää, mitä on vastuullinen liiketoiminta ja mitä se käytännössä tarkoittaa osana yrityksen liiketoimintaa. Tämän jälkeen toteutetaan yrityksessä erilaisia interventioita, joiden aikana opiskelijat keräävät tietoa ja ajatuksia aiheesta. Sen jälkeen he aloittavat projektin määrittelyn ja haastattelut, joissa he kartoittavat, miten vastuullisuus toteutuu eri näkökulmista. Kuviossa 1 on eritelty osa-alueet, jotka on otettava huomioon osana vastuullista liiketoimintaa. Ympäristöllä tarkoitetaan esimerkiksi ilmastovaikutusten huomioonottamista tai kierrättämistä. Moninaisuudella ja osallistumisella tarkoitetaan henkilöstön osallistumisen, tasa-arvoisuuden ja moninaisuuden huomioimista yrityksen liiketoiminnassa. Laatu- ja turvallisuusnäkökulma korostaa henkilöstön ja asiakkaiden turvallisuutta ja tuotteiden hyvää laatua. Eettisyys puolestaan tarkoittaa arvopohjaista toimintaa ja ihmisoikeuksien huomioimista kaikessa toiminnassa. Käytännössä osa-alueet voivat painottua eri yrityksissä eri tavoin, ja on mahdollista, että keskitytään vain yhteen osa-alueeseen. Moninaisuus on kuitenkin nähty tärkeäksi sisällyttää vastuulliseen liiketoimintaan, sillä merkityksestään huolimatta sitä ei kaikissa yrityksissä vielä ole huomioitu. Opiskelijaryhmä tekee vastuullisen liiketoiminnan kartoituksen, kehittää yrityksen toimintaa palvelumuotoilun keinoin ja raportoi tulokset yritykselle.

Green Thinking -opintojakson kokemukset Oulun ammattikorkeakoulussa pohjana monialaisen harjoittelun mallin työstämiselle

Monialainen harjoittelu, jossa opiskelijoilla on toimeksiantona kehittää vastuullista liiketoimintaa, ei ole aivan uusi ajatus. Jo vuosina 2011–2015 Oulun ammattikorkeakoulussa toteutettiin Green Thinking -opintojakso, jossa yritykset antoivat toimeksiantoja opiskelijatiimeille teemana kestävä kehitys.

Samoihin aikoihin Oulun ammattikorkeakoulussa aloitettiin ISO 14001 ympäristöjärjestelmän sertifiointiprosessi. Pienemmissä Oamkin yksiköissä rinnalla kulki myös Green Office ympäristöjärjestelmä. Kahden järjestelmän yhtäaikainen käyttö auttoi hahmottamaan molempien hyötyjä ja eroja. ISO 14001 sertifioinnin tavoitteiden mukaisesti haluttiin kasvattaa tietoisuutta kestävästä kehityksestä sekä henkilökunnan että opiskelijoiden parissa. YK oli julistanut 2000-luvun alun kestävän kehityksen vuosikymmeneksi, minkä myötä myös korkeakoulutuksen tulisi noudattaa yhteisiä kestävän kehityksen tavoitteita.

Taulukossa 1 on kuvattu Green Thinking -opintojakson tavoitteet ja sisältö. Kolmen opintopisteen opintojakso jakautui teoriaosaan (1,5 op) ja yritykselle toteutettuun projektiin (1,5 op).

TAULUKKO 1. Green Thinking -opintojakson tavoitteet ja sisältö

Tavoitteet

Opiskelija perehtyy kestävän kehityksen peruskäsitteisiin. Opiskelija tunnistaa, mitä yhteiskuntavastuu ja kestävä kehitys merkitsevät työntekijän, yrityksen ja yhteiskunnan kannalta. Opiskelija osaa antaa esimerkin kestävän kehityksen mukaisesta liiketoiminnasta tai liiketoimintamahdollisuudesta.

Sisältö

Yritysten ekologinen ja sosiaalinen toimintaympäristö, kestävä kehitys, yhteiskuntavastuun vastuualueet, vihreä kuluttaminen, esimerkkejä toimialoista ja/tai yrityksistä, miten kestävää kehitystä toteutetaan käytännössä, ympäristöjohtaminen, organisaatioiden ympäristöviestintä ja -raportointi, ekotehokkuuden mittaaminen ja kansainvälinen vertailu, kestävän kehityksen ajankohtaiset asiat ja keskeiset kysymykset.

Tyypillinen Green Thinking -opintojaksolla yritykselle tehty projekti oli kestävä kehitys -kartoitus, jonka neljä opiskelijaa esimerkiksi TIK (tietojenkäsittely) ja BIT (Business Information Technology) koulutusohjelmista yhdessä toteuttivat. Sen aikana opiskelijaryhmä kävi läpi toimeksiantajayrityksen toimintaa, haastatteli työntekijöitä ja laati havaintojensa perusteella raportin, joka sisälsi erilaisia kehitysehdotuksia siitä, miten parantaa yrityksen toimintaa kestävän kehityksen tai vastuullisuuden osalta. Raporteissa kiinnitettiin erityistä huomiota visuaalisuuteen, joten kuvat ja videot olivat niiden keskeinen osa.

IT-opiskelijat saivat usein toimeksiantoja IT-alan yrityksiltä, esimerkkinä Koodiviidakko, Systema Store ja Taitonetti, joissa he samalla oppivat oman alan muita käytänteitä yritysvierailun yhteydessä. Joissakin tapauksissa yrityksen edustaja antoi tehtävän toimeksiannon tai tuli esittelemään yrityksen kestävän kehityksen toimintaa vierailevana luennoitsijana ammattikorkeakouluun. Kirjastoalan opiskelijat tekivät havaintojaan esimerkiksi eri kirjastojen kestävän kehityksen toiminnasta. Liiketalouden opiskelijat puolestaan tutustuivat moniin eri toimialoihin. Mukana oli muun muassa Kasvishovi, Stora Enso, Rakennusliike JCT, Kuljetusliike Haverinen Oy, Qstock, Tuba, FixUi Oy ja SOK. Kurssin lopuksi ryhmät esittelivät toimeksiantonsa ja ratkaisunsa yrityksen kestävän kehityksen toiminnan ja vastuullisuuden kehittämiseen.

Havainnot ja kokemukset moninaisuuden näkökulmasta

Moninaisuus ei innosta, ellei siitä ole kokemusta. Opiskelijat rakentavat identiteettiään suhteessa muihin, ja osa tätä rakentamistyötä on erottelu meihin ja muihin (Henkel 2005, 166). Tämä oli havaittavissa myös Green Thinking -projektin alussa siten, että osalla opiskelijoista oli lähtökohtaisesti epäluuloinen asenne kaikkea muuta kuin oman alan koulutusta kohtaan. Osa opiskelijoista kritisoi opintojakson sisältöä ja piti sitä epärelevanttina oman koulutuksensa kannalta. Kriittinen asenne tuli näkyviin erityisesti ohjelmointia opiskelevilla.

Projektien alkuvaiheessa myös kommunikointiongelmat saattoivat tuottaa vaikeuksia. Ryhmässä ei aina ymmärretty, mitä oli sovittu, ja projektin eteneminen vaikeutui. Opiskelijoiden kyky projektimaiseen työskentelyyn myös vaihteli hyvin paljon, mikä sekin saattoi näkyä projektien etenemisessä.

Green Thinking -opintojaksolla syntyi myös positiivisia kokemuksia. Kansainväliset opiskelijat suomalaisten tutkinto-ohjelmien opiskelijoiden joukossa koettiin aluksi haasteena, mutta myöhemmin havaittiin, että kokemus olikin mielenkiintoinen. Käytännön työskentely yrityksen kanssa innosti opiskelijoita ja myös opettajat kokivat sen myönteisenä. Kaikkein tyytyväisimpiä olivat kuitenkin yritysten ja organisaatioiden edustajat. Niissä koettiin yhteistyö erittäin hyvänä ja hyödyllisenä. Opiskelijat pystyivät todella auttamaan yrityksiä niiden haasteissa ja löysivät innovatiivisia ratkaisuja.

Omiin kokemuksiimme ja muihin tutkimuksiin pohjautuen olemme rakentaneet monialaisen harjoittelun mallia. Keskeistä on panostaa ryhmäytymiseen, monialaisuudesta keskustelemiseen ja pidempiaikaiseen yhdessä työskentelyyn. Opiskelijanäkökulmasta tärkeää on myös saada enemmän projektiosaamista ja palvelumuotoilun työkaluja. Tämä haaste on ratkaistu aluksi siten, että opiskelijat osallistuvat harjoittelun alkuvaiheessa Johdatus innovaatioihin ja yrittäjyyteen -opintojaksolle, jolla perehdytään näihin sisältöihin. Lisäksi mahdollisuus suorittaa monialainen harjoittelu on vapaaehtoinen, jolloin voidaan olettaa, että osallistujat ovat avoimia yhteistyölle ja motivoituneita oppimaan uusia taitoja tiedon lisäksi. Yksi erittäin tärkeä osatekijä on myös yrityksen sitoutuminen prosessiin. Opiskelijat hyötyvät säännöllisistä tapaamisista ja palautteesta esimerkiksi kerran viikossa.

Moninaisuus nähdään usein keskeisenä tavoitteena työelämässä, ja monialaisessa harjoittelussa on tarkoitus kehittää tätä osaamista ja ymmärrystä myös opiskelijoilla. Samalla opettajatkin pääsevät harjoittelemaan tätä tärkeää asiaa ja oppivat ehkä jotakin – ihan vahingossa. Näyttää siltä, että opiskelijoita on vaikea saada innostumaan harjoittelusta monialaisessa tiimissä, mutta kokemuksen jälkeen he ovat havainneet sen hyödylliseksi. Tämä puoltaa sitä ajatusta, että moninaisuutta opitaan aidon kokemuksen kautta. Oulun ammattikorkeakoulussa ollaan menossa hyvää vauhtia sellaista kohti.

LISÄÄ AIHEEN YMPÄRILTÄ / RELATED POSTS