Laura-Maija Hero & Marianne Pitkäjärvi
Ammattikorkeakoulujen TKI (tutkimus-, kehitys ja innovaatio) toiminnan luonnetta tulee sanoittaa ja kuvata myös opiskelijalähtöistä TKI-toimintaa ja sen vaikutuksia näkyväksi tekemällä ja mittaamalla. Näin se huomioitaisiin yhteiskunnassa ja rahoituksessa riittävällä painoarvolla. Tässä artikkelissa ehdotamme opiskelijalähtöisen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan käsitteen liittämistä ammattikorkeakouluja koskevaan arviointiin. Lisäksi ehdotamme sitä arvioivan mittarin integroimista ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan johtamisen prosesseihin.
Ehdotustemme tueksi esittelemme innovaatiokoulutuksen alueellisen vaikutusarvioinnin validoidun mallin ja tiivistämme sen avulla saatuja tuloksia, jotta on helpompi ymmärtää, minkälaista arviointiaineistoa malli voi tuottaa käytännössä. Lisäksi annamme ideoita siitä, kuinka opettajien ja johdon prosessiin voitaisi integroida arviointiaineiston keräystä aluekehitystarkoituksessa.
Opiskelijalähtöistä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa
Korkeakoulujen ja työelämän välistä yhteistyötä on pidetty laajalti lupaavana välineenä innovaatiokyvykkyyden lisäämiseksi Euroopassa (mm. Ankrah ja AL-Tabbaa, 2015). Koulutuksen näkökulmasta ammattikorkeakoulut ovat valtuutettuja ja velvoitettuja osallistumaan lähialueidensa kehittämiseen (Etzkowitz, 2003; Oikeusministeriö, 2014).
Myös opiskelijat osallistuvat aluekehitykseen esimerkiksi yrittäjyys- ja innovaatiokoulutuksen kautta. Yhä useammat koulutusohjelmat ja opintojaksot perustuvat työelämän avoimiin autenttisiin haasteisiin, joita opiskelijat saavat ratkottavikseen. Näin opiskelijoiden kehitysprojektit muodostavatkin vaikuttavan TKI-kentän tuhansina projekteina Suomessa. Niillä on merkittävää aluekehitysvaikutusta niin yritysten kuin laajemmin yhteiskunnan elinvoiman näkökulmista.
Näitä projekteja voidaan kutsua opiskelijalähtöiseksi TKI:ksi, joka perustuu ammattikorkeakouluopetuksen moderneihin pedagogisiin käytänteisiin ja sitoo yritykset, organisaatiot, opiskelijat ja opettajat TKI-toimijaverkostoiksi. TKIO eli tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) yhdistäminen oppimiseen ja opetukseen (O) on tärkeä osa ammattikorkeakoulujen pedagogisia käytänteitä tänään. (Unkari-Virtanen ym., 2023).
Tällaisia käytänteitä ovat mm. monialaiset innovaatioprojektit ja designhankkeet (Geitz & de Geus, 2019; Hero, 2020; Lahdenperä ym., 2022; Lahdenperä & Jussila, 2023; Thong ym., 2021; Vignoli ym., 2021), joissa kehitetään konkreettisia tuotteita, palveluja, toimintamalleja tai muita hyödyllisiä ratkaisuja työelämän tai yhteiskunnan aitoihin ja avoimiin haasteisiin. Autenttiset, työelämän kanssa yhdessä toteutettavat pedagogiset toimintamallit ja niiden myötä muodostuvat kehitysprojektipohjaiset, monialaiset oppimisympäristöt erottavatkin ammattikorkeakoulut tiedeyliopistoista.
Korkeakoulujen ja yritysten yhteisellä innovaatiotoiminnalla odotetaan olevan myönteisiä vaikutuksia paitsi opiskelijoiden osaamiseen, myös yhteiskunnan kehitykseen laajemmin (Ankrah & AL-Tabbaa 2015; Blumenthal, 2003). Opiskelijoiden innovaatiokompetenssien kehittymisestä on näyttöä (Brazee & Lopp, 2012; Hero & Lindfors, 2019; Keinänen and Oksanen, 2017), mutta OECD:n (2019) mukaan korkeakoulujen innovaatiotoiminnan yhteiskunnallisia vaikutuksia ei EU:n alueella ole tarpeeksi selvitetty.
IKAVA-työkalu innovaatiokoulutuksen vaikutuksia selvittämään
Innovaatiokoulutuksen alueellisen vaikutusarvioinnin validoitu malli (IKAVA) on yksi mahdollinen työkalu TKIO:n vaikutusten näkyväksi tekemiseen. IKAVA-malli on kehitetty kolmivaiheisen tutkimuksen pohjalta Metropolian strategisen innovaatiotutkimuksen osana. IKAVA sopii hyvin monenlaisen opiskelijalähtöisen TKIO-toiminnan vaikutusten selvittämiseen alueella ja osallistuneilla yrityksillä. (Hero, Lintula, Wilkinson & Pitkäjärvi, 2022). Se noudattaa myös Arenen kestävän ja vastuullisen TKI-toiminnan tavoitteita (Knuuttila ym., 2022).
IKAVAn avulla voidaan kuulla osallistujaorganisaatioiden mielipiteitä ja pohdintaa opiskelijoiden kehitysprojektien vaikutuksista niin organisaation saaman lisäarvon kuin heidän asiakkaidensa ja alueen asukkaiden ja yritysten osalta. Selvitettävät vaikutukset voivat liittyä monipuolisesti kestävyysvaikutuksiin tässä Uudellemaalle ja juuri Metropolia Ammattikorkeakoululle luodulle mallille.
Alueellinen näkökulma on olennainen, jotta ammattikorkeakoulujen, yritysten ja muiden organisaatioiden verkosto voi kehittyä alueelle ominaiseksi ja sille hyödylliseksi innovaatioekosysteemiksi. Jokaiselle alueelle olisi periaatteessa luotava oma mittaristonsa, jotta se mittaisi alueen ammattikorkeakoululle kohdistettuja TKI-tavoitteita, mutta myös muita aluestrategisia tavoitteita.
Minkälaisia tuloksia mittari tuotti?
Kokeilimme IKAVAa Metropolian opiskelijalähtöisen monialaisen innovaatiotoiminnan yhteydessä haastattelemalla haasteen antaneita yrityksiä ja muita organisaatioita. Kokeiltuamme vaikutusten selvittämistä tämän mittarin avulla havaitsimme, että monialaisilla innovaatiohankkeilla on myönteisiä vaikutuksia organisaatioihin. Ne tarjoavat niille konkreettisia tuotoksia ja aineetonta arvoa mm. oppimisen muodossa, mutta myös taloudellisia, ekologisia, sosiaalisia ja kulttuurisia etuja sekä digitalisaation ja kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä. (Hero ym., 2022)
Vaikutukset organisaatioihin ja laajemmat vaikutukset yhteiskuntaan ovat selvästi päällekkäisiä. Osallistujat tunnistivat mm. taloudellisia hyötyjä lähinnä organisaation itsensä säästöinä ja veronmaksajien rahojen säästöinä esimerkiksi projekteissa, joissa pystyttiin konkreettisesti edistämään vanhusten kaatumisen ja sairaalahoitoon joutumisen ehkäisyä. Vaikuttaa siltä, että alueelliset vaikutukset liittyvät haasteen luonteeseen. Esimerkiksi jos opiskelijoille tarjottu haaste ei liittynyt suoraan ekologiaan, useat osallistujat eivät voineet nähdä projektin ekologisia etuja.
Vaikuttaakin siltä, että organisaatioiden haasteita valitsemalla on mahdollista ohjata TKIO:n eli opiskelijalähtöisten innovaatio- ja designprojektien alueellista vaikutusta kohti haluttuja tavoitteita. (Hero ym., 2022) Esimerkiksi teatterialan yrityksen haaste “Kuinka teatterilavastuksia voisi kierrättää, etteivät ne menisi roskiin esityksen jälkeen?” voi tuottaa selkeästi ekologista kestävyyttä tuottavia ratkaisuja ja edistää haasteen antaneen yrityksen kestävää liiketoimintaa.
Luo omalle alueellesi sopiva IKAVA
Metropoliassa kehitetty MINNO® Innovaatioprojekti on ollut osa oppilaitoksen kaikkien perustutkintojen opetussuunnitelmia yli 10 vuoden ajan. Tässä monialaisessa 10 opintopisteen kokonaisuudessa opiskelijat vastaavat työelämän heille antamaan avoimeen haasteeseen tuottamalla siihen uudenlaisen konkreettisen ratkaisun, tuotteen, palvelun, toimintamallin tai muun käyttökelpoisen uudisteen. Yli 100 tällaista monialaisen tiimityön tuottamaa ratkaisua esitellään joka vuosi. (Hero, 2020)
Osana laajempaa MINNO effects -tutkimushanketta tarkastelimme MINNO-projektien vaikuttavuutta yhteiskunnassa ja opiskelijoille haasteita esittäneissä organisaatioissa. Kehittelimme laadullisen mittarin vaikutusten selvittämiseen toiminta-alueella. Aluksi valitsimme analysoitavaksi 13 toimintapoliittista asiakirjaa, joissa linjataan ammattikorkeakouluja koskevan TKI- ja innovaatiotoiminnan painopisteitä kansainvälisesti, kansallisesti, alueellisesti sekä kaupunki- ja korkeakoulukohtaisesti. Temaattisen analyysin (Krippendorff, 2019) ja induktiivisen sisällönanalyysin (Bowen, 2009) avulla saatiin esiin kuusi pääkategoriaa ja näihin liittyvät yksitoista alakategoriaa kuvaamaan ammattikorkeakoulujen TKI- ja innovaatiotoiminnan tavoiteltuja painopisteitä.
Tämän jälkeen järjestettiin kaksi fokusryhmätyöpajaa. Näistä ensimmäiseen kutsuttiin MINNO®-projektien opettajat. Heille esiteltiin analyysin tulokset, minkä jälkeen heitä pyydettiin pareittain tuottamaan alakategorioihin liittyviä kysymyksiä, joilla voitaisiin kartoittaa MINNO®-projektien vaikuttavuutta toimeksiantajaorganisaatioissa.
Toiseen fokusryhmään kutsuttiin koulutuksesta vastaavia hallinnon edustajia sekä MINNO®-projektien koordinaattoreita. Heitä pyydettiin arvioimaan tulosten ja niihin liittyvien kysymysten merkityksellisyyttä kolmiportaisen arviointiskaalan avulla. Heiltä pyydettiin myös parannusehdotuksia haastattelukysymyksiin.
Kun haastattelurunko oli näin saatu valmiiksi, kaksi YAMK-opiskelijaa haastatteli yhteensä 19 toimeksiantajaorganisaation edustajaa, jolloin saimme kartoitettua Metropolian innovaatiotoiminnan vaikuttavuutta tilaajaorganisaatiossa ja heidän näkemyksiään vaikutuksista ympäröivään yhteiskuntaan.
Kuvio 2. Innovaatiovalmennuksen alueellisen vaikutusarvioinnin validoitu malli (IKAVA) voidaan rakentaa omalle alueelle keräämällä alueen AMK:ta velvoittavat dokumentit, teemoittelemalla niistä muuttujia ja osallistamalla oppilaitoksen johtoa ja opettajia mittarin kehitystalkoisiin. Mittaria on syytä koeponnistaa haastattelemalla osallistuneita yrityksiä ja keräämällä näin ymmärrystä mittarin toimivuudesta. (Hero, Lintula, Wilkinson & Pitkäjärvi, 2022; Hero, Pitkäjärvi & Matinheikki, 2022).
Kuinka opettajien ja TKI-johdon prosesseihin voisi integroida vaikutusten arviointia?
Vaikutusten selvittämistä voidaan integroida ammattikorkeakoulujen opetuksen ja TKI-johtamisen prosesseihin joko jatkuvalla kyselyllä tai koordinaattorien ajoittaisilla haastatteluilla. Haasteen antanut työelämäkumppani on hyvä sitouttaa kyselyyn vastaamiseen jo ennen projektin alkua. Opettajien on myös hyvä kutsua työelämäkumppani palautesessioon, jossa voidaan käydä läpi työelämäkumppanin vastauksia IKAVA-kyselyyn ja vastauksia voidaan syventää Miksi-kysymyksillä. Jos opettajilla ei ole tähän työaikaa, voidaan aika ajoin järjestää haastatteluja esimerkiksi osallistuneiden opiskelijoiden opinnäytetöinä tai muuten tutkimuksellisena aineistonkeräämisenä.
Voit ladata tästä kyselyn tai haastattelujenne pohjaksi haastatteluissa käyttämämme kysymyspatteriston (rakennettu Uudenmaan alueelle, on syytä tarkistaa sovellettavuus omalle alueelle). Kysymykset perustuvat IKAVA-malliin. Patteriston avulla voidaan haastatella työelämäkumppaneita, jotka ovat antaneet avoimia haasteita ammattikorkeakoulujen monialaisiin ja yksialaisiin innovaatioprojekteihin tai designhankkeisiin. Näin opiskelijalähtöisen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan vaikutuksia alueella voidaan tehdä näkyväksi ja mitata osana TKI-toiminnan rahoituksen seurantaa, johtamista ja pedagogiikan kehitystä.
Linkki ladattavaan liitteeseen (pdf)
Kirjoittajat
Laura-Maija Hero, KT, tutkijayliopettaja, Hämeen ammattikorkeakoulu, laura-maija.hero(at)hamk.fi.
Marianne Pitkäjärvi, FT, yliopettaja, Metropolia ammattikorkeakoulu, marianne.pitkajarvi(at)metropolia.fi.
Lähteet
Ankrah, S., & AL-Tabbaa, O. 2015. Universities–industry collaboration: A systematic review. Scandinavian Journal of Management, 31(3), 387–408. https://doi.org/10.1016/j.scaman.2015.02.003
Blumenthal, D. 2003. Academic–industrial relationships in the life sciences. New England Journal of Medicine, 349, 2452–2459.
Bowen, G. A. 2009. Document Analysis as a Qualitative Research Method. Qualitative Research Journal, 9(2), 27–40. https://doi:10.3316/QRJ0902027.
Brazee, C., & Lopp, D. 2012. Innovative learning/learning innovation: Using action learning projects to develop students’ industry mindset. International Journal of Innovation Science, 4(3), 155–172. https://doi:10.1260/1757-2223.4.3.155.
Etzkowitz, H. 2003. Innovation in Innovation: The Triple Helix of University-Industry-Government Relations. Social Science Information, 42(3), 293–337. https://doi.org/10.1177/05390184030423002.
Geitz, G., & de Geus, J. 2019. Design-based education, sustainable teaching, and learning. Cogent Education, 6(1), 1647919. https://doi.org/10.1080/2331186X.2019.1647919.
Hero, L.-M. 2020. MINNO® Innovation Project: A Multidisciplinary way to Develop Innovation Competences. In 6th Teaching Innovation & Entrepreneurship Excellence Awards 2020: An Anthology of Case Histories, Ed. Dan Remenyi, Academic Conferences International, Reading, UK, 57-70.
Hero, L.-M. & Lindfors, E. 2019. Students’ learning experience in a multidisciplinary innovation project, Education + Training, 61(4), 500–522. https://doi.org/10.1108/ET-06-2018-0138.
.
Hero, L.-M., Lintula, N.-C., Wilkinson, S., & Pitkäjärvi, M. 2022. Regional effects of multidisciplinary innovation projects. Innovation education impact assessment model. ISPIM Connects Athens – The Role of Innovation: Past, Present, Future. LUT Scientific and Expertise Publications, ISBN 978-952-65069-1-3.
Hero, L.-M., Pitkäjärvi, M., & Matinheikki, K. 2022. Discovering the effect metrics for innovation projects. Techne Series – Research in Sloyd Education and Craft Science A, 29(1), 13–27. https://doi.org/10.7577/TechneA.4603.
Keinänen, M., & Oksanen, A. 2017. Students’ perception of learning innovation competences in activity-based learning environment. Journal of Professional and Vocational Education, 19(4), 48–61.
Knuuttila, K., Parkkola, T., Ylikoski, E., Helenius, H., Sagne-Ollikainen, E., Tyni, S., & Matveinen, M. 2022. Kestävä ja vastuullinen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta ammattikorkeakouluissa. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry. Humanistisen ammattikorkeakoulun julkaisuja, 147.
Krippendorff, K. 2019. Content analysis: An introduction to its methodology (4th edition). London: Sage.
Lahdenperä, J., & Jussila, J. (2023). HAMK Design Factoryn design-based education-malli. LUMAT-B: International Journal on Math, Science and Technology Education, 8(1), 55–59.
Lahdenperä, J., Jussila, J., Järvenpää, A. M., & Postareff, L. (2022). Design Factory–Supporting Technology Students’ Learning of General Competences through University-Industry Collaboration. LUMAT: International Journal on Math, Science and Technology Education, 10(1), 127–150.
OECD/EU. 2019. Supporting Entrepreneurship and Innovation in Higher Education in Austria. OECD Skills Studies. OECD Publishing, https://doi.org/10.1787/1c45127b-en
Oikeusministeriö. 2014. Ammattikorkeakoululaki. Finlex. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140932?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=ammattikorkeakoululaki Luettu 12.9.2022.
Thong, C., Cotoranu, A., Down, A., Kohler, K., & Batista, C. (2021). Design innovation integrating deep technology, societal needs, radical innovation, and future thinking: a case study of the CBI A3 program. CERN IdeaSquare Journal of Experimental Innovation, 5(1), 32–39.
Unkari-Virtanen, L., & Huhtaniemi, M. 2023. TKIO–tulevaisuuskestävää innovointia ja osaamista. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja, TAITO-sarja 110.
Vignoli, M., Balboni, B., Andreea, C., Dosi, C., Noemi, G., Kirstin, K. & Christine, T. 2021. Inspiring the future change-makers: Reflections and ways forward from the Challenge-Based Innovation experiment. CERN IdeaSquare Journal of Experimental Innovation, 5(1), 1–4.
Abstract
Cooperation between higher education institutions and industry has been widely considered a promising tool for increasing innovation capacity in Europe. From the perspective of education, universities of applied sciences are authorized and obliged to participate in the development of their surrounding regions. Students also participate in regional development through, for example, entrepreneurship and innovation training and design-based education. More and more education programs and study courses are based on open, authentic challenges of working life, which students get to solve. These thousands of students’ development projects form an impressive research, development and innovation (RDI) field in Finland. They have a significant regional development impact both from the point of view of the vitality of the companies and the wider society. These projects may be perceived as student led RDI. Such perception is based on the modern pedagogical practices of UASs, which bind companies, organizations, students, and teachers to form local innovation ecosystems.
The nature of RDI activities of universities of applied sciences can be expressed and described also by making student oriented RDI activities and its effects visible and measuring them qualitatively from time to time. In this way, it is taken into account in society and in funding with sufficient importance. In this article, we propose to connect the concept of student led RDI to the evaluation of UAS. In addition, we propose integrating a measure that evaluates it into the RDI management processes of UAS. To support our proposals, we present a validated model for the regional impact assessment of innovation education (IEIA model). In addition, we summarize the results obtained with it, so that it is easier to understand what kind of evaluation material the model can produce in practice. In addition, we give ideas on how the collection of assessment material could be integrated into the teaching and management practice. Finally, we offer an interview guide for download to support material collection.
