Pitkäjänteinen yritysyhteistyö vaikuttavan hanketyön pohjana

Vaikuttava tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta (TKI) on olennainen osa alueellista elinvoimaa ja osaamisen edistämistä. Työtä ei kuitenkaan tehdä yksin ammattikorkeakoulun sisällä, vaan siinä tarvitaan monialaista yhteistyötä. Tässä artikkelissa tarkastellaan korkeakoulujen yritysyhteistyön merkitystä ja tarjotaan käytännön esimerkkejä siitä, miten yrityksiä voidaan sitouttaa pitkäjänteiseen yhteistyöhön. Samalla tarkastelemme yhteistyön tuloksia ja ehdotamme toiminnan arviointimenetelmiä.

Kumppanuus TKI-työn kulmakivenä

Korkeakoulujen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (TKI) tavoitteena on edistää osaamista sekä tuottaa uutta tietoa ja innovaatioita, jotka hyödyttävät laajasti eri toimijoita niin korkeakoulun sisällä kuin alueellisesti ja yhteiskunnallisesti. Vaikuttava työ ei tapahdu yksin, vaan se vaatii usein hyvinkin monialaista yhteistyötä eri toimijoiden, alojen ja organisaatioiden kesken.

Yhteistyö ei kuitenkaan synny hetkessä, vaan se vaatii pitkäjänteisyyttä, avointa ja jatkuvaa vuoropuhelua, riittäviä resursseja, sitoutumista, luottamusta ja yhteisen vision syntymistä. Tätä artikkelia varten haastattelimme kahta yritystä, joiden kanssa Laureassa on tehty monipuolista yhteistyötä jo useamman vuoden ajan.

Ensimmäinen yrityksistä, Sentina Oy, kehittää hoidon laatua ja työn sujuvuutta parantavia digitaalisia palveluja ympärivuorokautiseen hoitoon, päivätoimintaan, kotihoitoon ja läheisviestintään. Yrityksen Sävelsirkku-palvelu tarjoaa yhden alustan kautta toimintamalleja sekä musiikki-, liikunta-, muistelu- ja peliohjelmia kuntouttavaan työhön. Sentinan palveluja käytetään tällä hetkellä Suomessa ja Ruotsissa. Laurea-ammattikorkeakoulun kanssa yhteistyö on jatkunut koko yrityksen kymmenvuotisen historian ajan sekä hankkeissa että osana sosiaali- ja terveysalan opetusta.

Toinen yritys, Starline Valves Oy, tuo maahan, varastoi ja markkinoi eurooppalaisia venttiileitä ja pneumaattisia käyttölaitteita prosessi- ja energiateollisuuden tarpeisiin. Kilpaillulla teknisen tukkukaupan alalla yrityksen vahvuuksia ovat nopeat toimitukset, kattava maanlaajuinen myyntiverkosto sekä luotettavat päämiehet. Kehittämisorientoituneena organisaationa Starline Valves haluaa pysyä vuodesta toiseen osaamisen kehittämisen aallon harjalla. Yritys tekee pitkäjänteistä hankeyhteistyötä Laurea-ammattikorkeakoulun kanssa. Hankkeissa yritys on osallistunut muun muassa sparrauksiin muutosjohtamisesta, myynnin koulutuksiin sekä hankintasuunnitelman laadintaan järjestelmäinvestointia varten.

Pitkäjänteisen yritysyhteistyön hyödyt

Yritysten ja korkeakoulujen välisen yhteistyön ei kannata rajoittua vain yhteen malliin, vaan yhteistyön tekemisen muotoja ja tapoja kannattaa olla erilaisia. Näin mahdollistetaan joustavuus, nopea reagointi, kokeilukulttuuri ja tiedon tehokas jakaminen.

Parhaimpien lopputulosten saavuttamiseksi erilaisia yhteistyön tekemisen tapoja tulisi toteuttaa samanaikaisesti limittäin.

Näin todetaan Vaikuttavuussäätiön selvityksessä tutkimus-yritys-yhteistyön vaikuttavuudesta, tuloksellisuudesta ja rahoittamisesta (2021). Yhdistämällä formaalia ja informaalia vuorovaikutusta ja yhteistyön tekemisen muotoja voidaan saavuttaa tutkimus- ja kehitystyön jatkuvuus yritysten ja koulutusorganisaatioiden kesken. Pitkäjänteisestä yritysyhteistyöstä on TKI-toiminnalle paljon etuja hankkeiden suunnittelussa, toteuttamisessa ja tulosten levittämisessä. Hankkeiden suunnittelussa yritysten tuoma arvokas tieto markkina- ja käyttäjätarpeista auttaa kohdentamaan hanketta ja sen toimintaa oikeaan suuntaan. Lisäksi vakiintunut yhteistyö nopeuttaa hankkeen aloitusta, kun yhteistyörakenteet ovat jo olemassa.

Vakiintuneet käytänteet helpottavat myös hankkeen toteutusta, resurssien tehokasta käyttöä ja projektinhallintaa. Yritykset voivat aktiivisesti osallistua hankkeiden toteuttamiseen ja hyödyntää oppimaansa ja saatuja tuloksia jo hankkeen aikana. Yhteistyö mahdollistaa isommat resurssit, kun yrityksen resurssit ja osaaminen ovat hyödynnettävissä hankkeen toiminnassa, mikä auttaa myös ohjaamaan tuloksia niihin tarpeisiin, jotka ovat liiketoiminnan kannalta keskeisiä.

Yhteistyö mahdollistaa myös pitkän aikavälin tavoitteiden asettelun ja saavuttamisen, sillä hankkeet voivat olla osa suurempaa strategista ponnistusta tai muutosta. Jatkuvuus tässä johtaa parhaimmillaan verkostojen, ekosysteemien tai klustereiden muodostumisen. Tätä kautta korkeakoulut kumppaneineen pystyvät hyödyntämään rahoitusinstrumentteja laajemmin ja panostamaan myös suurempiin ja pitkäkestoisempiin hankkeisiin. Vahvat verkostot lisäävät hankeyhteistyön vaikuttavuutta.

Yritysyhteistyö käytännössä

Yrityksen sitouttamiseksi yhteistyöhön ei kuitenkaan ole olemassa oikotietä. Lähtökohtana on kohtaaminen – yritysten tarpeiden kuuleminen ja tilanteen ymmärtäminen. Luottamus syntyy tutustumisen, ymmärryksen lisääntymisen ja yhdessä tekemisen kautta. Vuosien yhteistyön myötä syntyy vahva luottamussuhde ja sitä myöten kommunikointi on avoimempaa. Laureasta tulleet ehdotukset ja ideat eri yhteistyön muodoista koetaan yrityksissä positiivisina ja yritystä hyödyttävinä:

Yhteistyöstä tulee enemmän win-win-juttu ja se syvenee koko ajan. Kun te ehdotatte jotain meille, niin me tiedetään, että se kannattaa katsoa läpi. Välttämättä ei olisi itse edes osattu etsiä tiettyjä vaihtoehtoja ja nyt hankkeen jälkeen olemme lähteneet heti hyödyntämään saatuja tuloksia jalostamalla ja jalkauttamalla ne uudeksi palvelutuotteen osaksi.- Kari Mikkonen, Sentina Oy

Kun korkeakoulun väki tuntee yrityksen organisaation, toimintatavat ja tuotteen/tuotteet, he pystyvät paremmin ajattelemaan sitä, mikä voisi hyödyttää yritystä eniten. Lisäksi voidaan yhdessä miettiä, miten voitaisiin kehittää yhteistyötä kohti uusia ideoita.

Yhtenä konkreettisena ja formaalina yhteistyön muotona Laureassa on kehitetty kumppanuuskonsepti (katso lisää https://www.laurea.fi/avainkumppanuus/), jonka kautta yrityksille tarjotaan laaja-alaista, systemaattista ja pitkäjänteistä yhteistyötä korkeakoulun eri osa-alueiden kanssa.

Starline Valvesin kehitysjohtajan Päiviö Vuolteen mielestä molemminpuolinen aktiivisuus on tärkeää. On seurattava toisen tekemistä, markkinatilannetta, aikaa ja yhteiskunnassa tapahtuvia muutoksia. Uteliaisuus uusiin asioihin ja yhteistyöhön palkitaan. Hyvin toimiva tiedonkulku ja selkeä viestintä ovat pitkäjänteisessä yhteistyössä merkittäviä myös tulosten jakamisen näkökulmasta. Avoin yhteistyö nopeuttaa tulosten soveltamista suoraan käytäntöön ja lisäksi yrityksillä on usein laajemmat ja tehokkaammat kanavat tulosten käyttöönottoon ja jakamiseen kuin korkeakoululla.

Yhteistyön tulokset ja vaikutukset liiketoiminnan kehittämiseen

Hankeyhteistyön vaikuttavuus syntyy sen tulosten viemisestä käytäntöön. Tähän on yrityksillä parhaat mahdollisuudet heidän kanssaan kehitettyjen ratkaisujen osalta. Näin edistetään syntyneen innovaation kaupallistamista ja edelleen liiketoiminnan kehittämistä.

Starline Valvesin kokemuksen mukaan keskustelu julkisen toimijan, kuten korkeakoulun kanssa, on yrityssektorin edustajille tärkeää. Keskustelu on aikaisemmin ollut verrattain vähäistä, mutta se on voimistunut, kun korkeakoulut ovat resursoineet TKI-työtä paremmin ja kun yhteydenpito yrityksiin on sen myötä parantunut. Toteutuneiden lukujen mittaamisen ja arvioinnin lisäksi pitää muistaa toiminnan pitkän aikavälin mahdollisuudet. Näin tapahtuu kehitystä, josta molemmat osapuolet hyötyvät.

Starline Valvesissa on tähän mennessä esimerkiksi saatu edistettyä firman sisäistä ajattelua digitalisaation hyödyntämisestä. Myynnin johtamiseen ja asiakasyhteistyöhön on saatu uusia, konkreettisia menetelmiä sekä työkaluja. Niitä on myös saatu jalkautettua käytäntöön ja positiivisia tuloksia on syntynyt.

Yhteistyössä on todettu, että korkeakoulusta löytyy varsin hyviä yrityksille suunnattuja palveluita. Samalla niissä koulutetaan nuoria työelämään. Tässä työssä yhteys yritysorganisaatioihin on tärkeä.

Sentinan osalta opiskelijayhteistyötä esimerkiksi opinnäytetöiden ja projektien osalta on tehty paljon. Opiskelijat ovat esimerkiksi käyneet yrityksissä ja niiden asiakasyksiköissä esittelemässä tuotetta ja vastavuoroisesti yritys on esitellyt palveluaan osana opintojaksototeutuksia.

Laureassa on tehty paljon sellaisia opinnäytetöitä, joihin me edelleen vuosien jälkeenkin usein viitataan esimerkiksi koulutuksissamme. Yhteistyö on ollut mielekästä, sujuvaa ja antoisaa. – Kari Mikkonen, Sentina Oy

Toisaalta yhteistyön vaikutusten ja tulosten ei pidä odottaa näkyvän liian nopeasti. On muistettava, että hankeyhteistyön tulosten jalkauttaminen vie käytännössä yrityksissä pidemmän aikaa. Hanke saattaa olla vain alkusysäys ja varsinainen työ tehdään hankkeen jo loputtua. Tänä aikana yhteydenpitoa on jatkettava järkevässä mitassa ja mielenkiintoisin aihein.

Konkreettisia näkökulmia ja ehdotuksia toiminnan arviointiin

Pitkäjänteisen yritysyhteistyön arvioinnin lähtökohtina ovat asetetut tavoitteet, käytössä olevat resurssit, saavutetut hyödyt, arvioidut riskit, saavutetut lopputulokset ja näiden kautta havaittu vaikuttavuus. Arviointia tulee tehdä monesta eri näkökulmasta ja eri keinoilla (Kuvio 1).

Yhteistyölle voidaan asettaa sekä määrällisiä että laadullisia tavoitteita ja niiden saavuttamista voidaan arvioida ja mitata. Päiviö Vuolteen mukaan tulosten mittaaminen hankkeissa voi olla haasteellista. Hankkeissa on usein mukana useita erilaisia yrityksiä, jolloin niiden vertailu voi olla vaikeaa tai mahdotonta. Laajempaa tilastollista uskottavuutta ei ehkä synny. Toisaalta hankkeissa alku- ja loppukeskustelujen avulla toteutettu yrityskohtainen mittaaminen ja arviointi mahdollistavat tavoitteen toteutumisen tässä kohderyhmässä.

Yksi mahdollinen työkalu on Vuolteen mukaan tutkittavaan teemaan kytkeytyvän indeksimittarin luominen hankkeissa. Tässä pitää asettaa jokin lähtökohta, kuukausi tai vuosi, esimerkiksi hankkeen aloitusajankohta ja antaa sille arvo 100. Indeksin kehitystä tulee seurata hankkeen edetessä tai mahdollisen jatkohankkeen aikana. Tämä itseasiassa edistää pitkäaikaisten hankekumppanuuksien syntyä ja sitä pitää mitata hankkeen alussa määritellyin aikavälein ja todettava kehitysaskeleet.

Yhteistyön laatua voidaan arvioida esimerkiksi kommunikaation, yhteistyökumppaneiden tyytyväisyyden ja yhteistyöprosessien sujuvuuden kannalta. Organisaation osalta voidaan kuulla niin johdon kuin työntekijöiden, mahdollisesti myös asiakkaiden ja muiden sidosryhmien kokemuksia ja näkemyksiä.

Laureassa on käytössä hankekumppaneille suunnattu palautekysely, joka lähetetään hankkeen loppuvaiheessa mukana oleville toimijoille. Yksi esimerkki indeksimittarilla mitattavasta ja arvioitavasta kohteesta voisi Starline Valvesin mukaan olla juuri asiakastyytyväisyys. Tekemällä toistuvia kyselyitä voidaan saada arvokasta tietoa yrityksen liiketoiminnan kehittämisen avuksi. Korkeakoulun kannalta kannattaisi sitouttaa opiskelijatkin tähän työhön. Näin mahdollistettaisiin heidän työelämäosaamisensa kasvaminen ja mahdollistettaisiin kehittyvien työnantajayhteyksien syntyminen.

Opiskelijapalaute on myös tärkeä mittari. Jos samassa hankkeessa tai samalla opintojaksolla on ollut useampi yritys mukana, voidaan tehdä vertailua yhteistyön tuloksista ja prosesseista mukana olleiden yritysten välillä. Opiskelijaprojektien osalta viestinnän mahdollisuuksia tulee kuitenkin tarkastella lisää ja miettiä, miten kerrotaan onnistuneista projekteista laajemmalle yleisölle.

Yhteistyön taloudellisten vaikutusten analysointi voi olla haastavaa yksittäisen hankkeen osalta, mutta pidemmän aikavälin tarkastelu voi antaa tarkempaa kuvaa kehityksestä ja vaikutuksista. Sentina Oy nostaa tärkeäksi näkökulmaksi yhteistyön kautta saadun näkyvyyden:

Isossa kuvassa on tärkeää, että palvelumme tunnistetaan ja että tietoa on saatavilla montaa kautta.- Kari Mikkonen, Sentina Oy

Yritysyhteistyössä, kuten kaikessa toiminnassa, on myös omat riskinsä. Niiden ennakointi ja niihin varautuminen, jopa minimointi, on tärkeää, mutta yhtä lailla eteen tulleista riskeistä ja niihin reagoimisesta voidaan oppia. Yhteistyö on kaksisuuntainen kanava, jolloin yhteistyön antia tulee arvioida niin yrityksen kuin korkeakoulunkin näkökulmasta.

Lopuksi

Korkeakoulun ja yrityksen välisen onnistuneen ja pitkäjänteisen yhteistyön perustana ovat tiedonvaihto, avoin keskustelu sekä mahdollisimman monipuoliset ja laaja-alaiset tekemisen tavat, joiden laajuus ja aikataulutus vaihtelevat osapuolten resurssien ja tarpeiden mukaan. Onnistuneella yhteistyöllä vaikutetaan alueelliseen kehittymiseen positiivisesti ja vauhditetaan korkeakoulujen ja yrityssektorin keskustelua.

Yhteistyön kehittymisen kannalta on tärkeää arvioida tehtyä ja saavutettua. Arvioinnissa on otettava huomioon sekä yrityksen että korkeakoulun näkökulmat ja tavoitteet yhteistyön suhteen. Näitä tavoitteita tulee verrata toteumaan, arvioida kriittisesti ja tuoda oppeja ja positiivisia kokemuksia julkisuuteen. Sitä kautta madalletaan epäröivien yrittäjien kynnystä lähteä mukaan hanke- ja muuhun yhteistyöhön. Jatkuvalla ja avoimella arvioinnilla ja sen tulosten hyödyntämisellä mahdollistetaan pitkäjänteisen yhteistyön kehittymisen positiivinen sykli.

LISÄÄ AIHEEN YMPÄRILTÄ / RELATED POSTS