Soveltava, ketterä ja uudistuva korkeakoulu

Suomen uusi hallitus on kertonut panostavansa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan. TKI-toimijoiden kenttä on varsin laaja yrityksistä tutkimuslaitoksiin ja korkeakouluihin, ja olisikin tärkeää saada kaikki toimijat aidosti hyödyntämään omia vahvuuksiaan. Hallituksen iso tavoite on saada Suomeen uusia työpaikkoja ja kasvua, jotta pysymme kansainvälisessä kilpailussa mukana ja kykenemme tarjoamaan nuorille tulevaisuudessakin hyvinvoivan Suomen.

Työnantajat tarvitsevat sekä osaajia että käytännönläheisiä ratkaisuja. Ammattikorkeakoulut kouluttavat suoraan työelämälle sopivia osaajia eritysesti kaupan, tekniikan ja terveydenhoidon aloille. Ammattikorkeakouluista valmistuneista yli 80 % on työllistynyt vuosi valmistumisensa jälkeen.

Yrityksillä on paljon kehitystarpeita, joissa käytännönläheiset ammattikorkeakoulut voivat olla tukena, koska niissä keskitytään nimenomaan soveltavaan tutkimukseen. Ammattikorkeakoulujen soveltava tutkimus tapahtuu useimmiten TKI-hankkeissa. Niissä keskeisenä tavoitteena on kehittää ratkaisuja yhteiskunnan, yritysten, asukkaiden, erityisryhmien ja työelämän tarpeisiin.

Suomessa ammattikorkeakouluilla on varsin suuri vapaus järjestää ja toteuttaa TKI-toimintaa haluamallaan tavalla. Juuri tämä toiminnan ja toteutuksen vapaus määrittää ammattikorkeakoulujen TKI-työn luonnetta. Se on kehittynyt tasolle, jota voidaan kuvata nykyään hyvin ammattimaiseksi projekti- ja hankeosaamiseksi. Vaikka eri ammattikorkeakouluilla on erilaisia organisoitumismalleja ja painotuksia tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassaan, kaikissa se perustuu osaavaan henkilöstöön, systemaattiseen projektijohtamiseen ja laadunhallintaan.

Esimerkiksi Oulun ammattikorkeakoulussa on tänä vuonna toteutettu organisaatiouudistus ja osana sitä on käynnistetty erillinen TKI-yksikkö. Se vastaa TKI-hankeprosessista, hankesalkun hallinnasta sekä hankkeiden toteutuksesta. Yksikön henkilöstö vastaa muiden muassa yksikkönsä sidosryhmäyhteistyöstä, työelämäyhteyksistä, TKI-osaamisen ja työhyvinvoinnin kehittämisestä sekä viestinnästä.

Oulun ammattikorkeakoulun TKI-yksikköön kuuluu yli 70 henkilöä, joiden päätehtävä on työelämää tukevien TKI-projektien toteuttaminen. Osa henkilöstöstä toimii osan työajastaan myös opettajina, ja vastaavasti päätoimisilla opettajilla on mahdollisuus osallistua mielenkiintoisiin hankkeisiin. TKI-yksikön perustamisen tavoitteena on Oulussa osaltaan vahvistaa projektityön osaamista ja vaikuttavuutta. Projektihenkilöstö on ketterä tarttumaan uusiin avauksiin ja motivoitunut vastaamaan työnantajien tarpeisiin.

Soveltava tutkimus uusien työpaikkojen lähteenä

Suomalaisilla pk-yrityksillä on halua osallistua tutkimus- ja kehittämistoimintaan ja ammattikorkeakoulujen tulee pyrkiä sen tukemiseen entistä vahvemmin. Yrityslähtöiset, soveltavat TKI-projektit ratkovat yrityksille tärkeitä, ajankohtaisia asioita. Projekteihin osallistuvien opiskelijoiden ja opettajien kautta uusi tieto siirtyy myös koulutusohjelmiin, ja sitä kautta yritykset saavat valmistuneista sellaista työvoimaa, joka vastaa tämän päivän osaajatarpeisiin. On myös hyvä toteuttaa tutkimuksia, joissa ammattikorkeakoulu keskittyy soveltavaan tutkimukseen ja yliopisto perustutkimukseen yhteisessä teemassa, jolloin koko alan on mahdollista kehittyä.

TKI-työssä voidaan esimerkiksi testata uudehkojen teknologioiden soveltuvuutta pk-yritysten käyttöön (esimerkiksi painetun elektroniikan soveltuminen elintarvikkeiden kylmäketjun varmistamiseen tai diagnostiikan tarpeisiin). Samoin yritysten digiosaamisen nosto (esimerkiksi digimarkkinointi myynnin edistäjänä) voi olla hankkeen tavoitteena ja siihen voi osallistua useita paikallisia yrittäjiä ja yrityksiä.

Esimerkkinä soveltavasta tutkimuksesta Oulun ammattikorkeakoulu on mukana kansallisessa LEVITOI-hankkeessa, jossa kehitetään uusia työkone- ja laiteratkaisuja alkutuotannon logistiikka- ja käsittelyhaasteiden voittamiseksi. Keskiössä ovat muuttuville maapohjille kehitettävät ratkaisut. Hanke tukee sekä ilmastonmuutokseen sopeutumista että sen ehkäisyä teknologisten innovaatioiden avulla maa- ja metsätaloudessa.

Hanketta toteuttavat yhteistyössä suomalaiset korkeakoulut ja tutkimuslaitokset sekä kotimaiset työkoneteknologia-alan yritykset. Hanketta rahoittaa Business Finland ja Suomessa työkoneita kehittävät yritykset. Hanke on yrityslähtöinen, toisin sanoen se on saanut alkunsa yritysten tunnistamista haasteista ja tarpeista.

Tieteidenvälisestä TKI-hankkeesta hyvä esimerkki on kansainvälinen Euroopan komission rahoittama ACuTe (Culture Testbeds for Performing Arts and New Technology) -hanke. Siinä yhdistyy teatteri ja esittävä taide sekä teknologia. Hankkeen tuloksena syntyy niin sanottu kulttuurien innovaatioalusta, uusia produktioita ja digitaalisia ratkaisuja. Hankkeessa etsitään tuoreita lähestymistapoja COVID-pandemian aikana nähtyihin kulttuurialan haasteisiin.

Ketteryys ja uudistumiskyky kasvun tukena

Ammattikorkeakoulut ovat toimijoina varsin ketteriä ja kyvykkäitä muutoksiin, koska ne ovat itsenäisiä ja niiden hallintomalli kevyt verrattuna esimerkiksi yliopistoihin. Ketteryyttä tutkimuksessa edesauttaa myös se, että osaavia projektihenkilöitä voidaan kiinnittää työhön substanssiosaamisen pohjalta. He eivät yleensä ole työssään riippuvaisia pitkistä kansainvälisistä tieteellisistä vertaisarviointiprosesseista, mikä tuo hankkeen toteuttamiseen ja etenemiseen huomattavaa sujuvuutta.

Mitä enemmän ammattikorkeakoulut toteuttavat projekteja, joissa yritykset ovat mukana, sitä enemmän ne saavat kokemusta ja osaamista työelämän tarpeista. Ammattikorkeakoulujen opiskelijat hyötyvät läheisestä projekti-, harjoittelu- ja opinnäyteyhteistyöstä yritysten kanssa. Esimerkiksi Oulussa Polar Electro Oy on jo useita vuosia mahdollistanut opiskelijoille harjoittelupaikkoja ja opinnäytetöitä (Case Polar). Vastaavasti Oulun ammattikorkeakoulu on osaltaan sitoutunut kehittämään sidosryhmäyhteistyötään ja uusiutumaan yhdessä kumppaneiden ja ympäröivän yhteiskunnan mukana.

Rahoitustason nosto on yhteiskuntamme etu

Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnalla on merkittävä rooli tulevaisuuden Suomen kasvupolulla, ja tätä roolia tulisi edelleen vahvistaa. On kuitenkin huomattava, että TKI-toiminta rahoitetaan tällä hetkellä pääasiassa hankerahoituksen turvin. Jos ulkopuolisen rahoituksen osuutta kasvatetaan ohjaamalla lisärahoitusta kilpaillun rahoituksen kanaviin, tulee myös ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta kasvattaa samassa suhteessa. Samoin tulee varmistaa, että rahoitusehdot mahdollistavat ammattikorkeakoulujenkin osallistumisen.

Erityisen tärkeää olisi ohjata osa tulevista kansallisista tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopanostuksista suoraan ammattikorkeakoulujen käyttöön, jotta TKI-toimintaa niissä pystyttäisiin vahvistamaan ja vakiinnuttamaan uudelle tasolle. Tämä tason nosto maksaa itsensä takaisin yhteiskunnalle uusina työpaikkoina ja yritysten kasvuna.

LISÄÄ AIHEEN YMPÄRILTÄ / RELATED POSTS