Globaalit muutokset muokkaavat johtamistrendejä SOTE-alalla

Artikkelissa tarkastellaan sosiaali- ja terveysalan johtamisen trendejä, keskittyen inklusiiviseen, ekokestävään ja eettisesti kestävään johtamiseen.

Globaalit muutokset, kestävän kehityksen ajattelumallit sekä megatrendit herättävät mielenkiintoa inklusiiviseen, eettisesti kestävään ja ekokestävään johtamiseen. Inklusiivinen johtaminen korostaa monimuotoisuutta, tasa-arvoa ja ympäristövastuullisuutta, eettisesti kestävä johtaminen arvojen ja toiminnan eettistä merkitystä ja ekokestävä johtaminen kestävän kehityksen näkökulmia.  

Johtaminen on monitahoinen käsite, joka on herättänyt intohimoja eri yhteyksissä vuosikymmenien ajan. Se on muotoutunut erilaisten näkökulmien ja etuliitteiden, kuten autoritäärinen, tiimi-, transformaatio- ja palvelujohtaminen, yhteydessä. Käsitteet korostavat erilaisia johtamispiirteitä, kuten vallan jakautumista, kohtaamista ja yhteistyötä sekä muutoksen hallintaa ja asiakaslähtöisyyttä. Johtaminen on dynaaminen käsite, joka heijastelee organisaatioiden, kulttuurien, yhteiskuntien ja yksilöiden tarpeita ja aikaa.

Johtamisen trendejä on kuvattu toiminnan kohteita tai tavoitteita korostavilla jäsentelyillä, kuten henkilöstö-, laatu-, muutos-, prosessi-, tavoite-, tulos- tai strategiajohtaminen sekä työyhteisön ja osaamisen johtaminen.  Johtamisessa ovat nousseet esiin uudet käsitteet työelämän tarpeiden kautta, esimerkiksi etätyön johtaminen, digitaalinen johtaminen, ketterä johtaminen, tiedolla johtaminen ja vaikuttavuusjohtaminen.

Teknologian kehittyminen ja globalisaatio asettavat uusia tarpeita johtamisosaamiselle. Samaan aikaan sosiaali- ja terveysalalla korostuvat ihmis- ja suhdekeskeisen johtamisen piirteet ja tarpeet. Johtamismallien joukkoon kuuluvat esimerkiksi arvostava, dialoginen, palveleva, resonoiva ja valmentava johtaminen sekä ikäjohtaminen.

Inklusiivinen johtaminen on eettinen ja moraalinen valinta

Inklusiivinen johtaminen on määritelty positiiviseksi johtamismenetelmäksi, mikä luo olosuhteet yhteisön jäsenien yhteenkuuluvuuden tunteen syntymiselle, vaalien samalla yksilöllistä erityisyyttä ja osallisuutta yhteisiin prosesseihin ja tuloksiin (Randel ym. 2018). Inklusiivisuus voidaan nähdä myös organisaatiokulttuurina, jossa tietoisesti arvostetaan erilaisuutta ja yhteisön jäsenet varmistavat omasta näkökulmastaan, että jokainen kokee olevansa tervetullut, huomattu ja arvostettu (American Association of Colleges of Nursing 2017).

Inklusiivinen johtaminen lähestymistapana johtaa ja tukee ihmisiä ja organisaatioita huomioiden ympäristökysymykset. Se sisältää ulottuvuuksia, joiden kautta voidaan edistää tuloksellista toimintaa ja vaikuttavuutta. Johtamisella voidaan vaikuttaa positiivisesti työtyytyväisyyteen, uusien työntekijöiden integroitumiseen työyhteisöön ja henkilöstön sitoutumiseen tasa-arvoon. (Randel ym. 2018, Dai & Fang 2023, Yosaf ym. 2022, Norton ym. 2017, Bhutto ym. 2021.)

Inklusiivinen johtaja on eettinen, moraalinen ja arvoesimerkki, jolla on mahdollisuus vaikuttaa työyhteisön ympäristövastuullisen organisaatiokulttuurin muodostumiseen. Ilmastonmuutoksen aiheuttamat muutokset ja ääriolosuhteet vaikuttavat yksilöihin kokonaisvaltaisesti, joten erityisesti sosiaali- ja terveysalalla haasteet tulee tiedostaa, tunnistaa ja huomioida sekä henkilöstön että asiakkaiden hyvinvoinnin ja terveystasa-arvon edistämisen näkökulmista. (Nikpour ym. 2022, Xing & Starik 2017.)

Inklusiivisen johtamisen ulottuvuudet voidaan jaotella kategorisesti henkilöstöjohtamiseen ja organisaatiokulttuuriin, joiden taustalla vaikuttaa ympäristövastuullisuus. Inklusiivisen johtajan toimintaperiaatteisiin kuuluvat nöyryys, uteliaisuus, avoimuus ja tilan luominen muille sekä tietoisuus omista sekä organisaation puutteista. Johtaminen perustuu yhteenkuuluvuuden tunteen luomiseen ja yhteisölliseen oppimiseen.  Johtaja pyrkii tietoisesti voimaannuttamaan työyhteisön jäseniä ja edistää psykologista turvallisuutta näkyvällä ja aidolla sitoutumisella monimuotoisuuteen ja tasa-arvon edistämiseen. Vahva yhteenkuuluvuus edistää työyhteisön jäsenten sitoutumista organisaatioon ja vahvistaa sopeutumiskykyä muutoksissa ja haasteiden kohtaamisessa. Kulttuurisen älykkyyden ja ajattelun moninaisuuden ymmärrys ja vahvat yhteistyötaidot voivat edistää yksilöiden ja työyhteisön innovatiivisuutta, luovuutta ja työn tuloksellisuutta. (Randel ym. 2018, Dai & Fang 2023, Siyal ym. 2023, Li & Zhou 2023, Yosaf ym. 2022, Zhang ym. 2022.)

Inklusiiviseen johtamiseen liittyy keskeisesti ympäristövastuullisuus ja kestävän kehityksen periaatteiden edistäminen sekä ekologisesta, taloudellisesta, sosiaalisesta että kulttuurisesta näkökulmasta. Ilmastonmuutoksesta johtuvat ääriolosuhteet näyttäytyvät myrskyinä, metsäpaloina, tulvina ja lämpötilan äärimmäisenä kuumuutena tai kylmyytenä. Olosuhteet voivat vaikuttaa yksilöihin suoraan, välillisesti sekä henkisinä rasitteina. Inklusiivinen johtaja on tietoinen ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja tukee työyhteisöä sekä asiakkaita siihen sopeutumisessa ja tekee tietoisesti vastuullisia valintoja sen hillitsemiseksi. (Xing & Starik 2017.)

Eettisesti kestävän johtamisen ytimessä valintojen hyvyys ja oikeus

Etiikka johtamisessa viittaa arvoihin ja eettisiin periaatteisiin johtamisen perustana: mikä on hyvää ja oikein, mikä puolestaan pahaa tai väärin. Eettisesti kestävään johtamiseen sisällytetään laajoja osa-alueita, kuten johtamisen etiikka, eettinen johtaminen ja johtajuus, eettisen organisaatiokulttuurin johtaminen sekä eettisyyden ja eettisten valintojen johtaminen. Lisäksi näihin toiminnassa yhdistyvät ennakoiva etiikka, hallinto- ja yritysetiikka, TKI-toiminnan etiikka sekä eettinen arviointi, eettiset kysymykset ja dilemmat sekä eettinen kuormitus.

Kun etiikkaa tarkastellaan johtamisen tutkimus- ja asiantuntijakirjallisuudessa, se kytkeytyy esimerkiksi osallistavaan, keskustelevaan ja välittävään johtamiseen sekä vuorovaikutus-, tunne- tai työhyvinvointijohtamiseen. Eettisesti kestävän työelämän käsite tuo mukaan yhteiskunnallisen vastuullisuuden, kestävän kehityksen ja inklusiivisuuden teemat (Kalliokoski ym. 2023).

Kun tavoitellaan eettisesti kestävää johtamista, eettistä organisaatiokulttuuria tai eettisesti toimivaa työyhteisöä, onnistuminen edellyttää etiikka- ja eettisyysosaamista, johtamis- ja johtajuusosaamista sekä pohdintaa työyhteisössä ja organisaatiossa. Tavoitteen saavuttamista edistävät ohjeiden (Code of Ethics) ja säännöstöjen (Code of Conduct) käyttöönotto (esim. Pitkänen 2017) tai toimintamallien hyödyntäminen, kuten Whistleblowing (Wiisak 2023) ja Kapteinin malli (Kaptein 2008).

Ekokestävä johtaminen – nouseva trendi

Ekokestävä johtajuus on uusi, tulevaisuuden johtamistrendeihin kytkeytyvä näkökulma (Lepistö 2023). Sen on tuonut mukanaan kestävä kehitys, vihreä siirtymä ja organisaatioiden, yritysten ja poliitikkojen vastuunotto ihmisistä, ympäristöstä ja yhteiskunnasta. Tämä lähestymistapa on vahvasti sidoksissa myös inklusiiviseen, vastuulliseen ja eettisesti kestävään johtamiseen, jossa korostetaan kaikkien toimijoiden tasa-arvoista osallistamista sekä päätösten vastuullisuutta niin sosiaalisten kuin ekologisten tavoitteiden osalta.

Ekokestävä johtajuus ei rajaudu yksinomaan terveydenhuoltoon, vaan vastaa yhteiskunnan eri osa-alueiden kestävyysvajeisiin. Käsite on lyhyempi kuin ekologisesti kestävä kehitys, mutta kietoo sisäänsä ymmärrystä ympäristön monimuotoisuuden säilyttämisestä ihmisen toimien sopeuttamiseen niin, että taataan nykyisille ja tuleville sukupolville hyvä elämä. Johtamisessa tämä tarkoittaa esimerkiksi energiatehokkuuden ja jätehuollon parantamista, uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa, ja kestävien hankintakäytäntöjen noudattamista. Tavoitteena on vähentää kestävyysvajetta lisääviä ympäristövaikutuksia ja edistää kestävää kehitystä siirtämällä vastuullisuuslupaukset konkreettisiin tekoihin. Tämä edellyttää johtajuuden uudenlaisia ja vastuullisia ulottuvuuksia, strategioiden uudelleenarviointia ja työntekijöiden toimia, jotka linjautuvat strategian kanssa.

Taloudellisissa ratkaisuissa ekokestävä johtajuus voi tarkoittaa esimerkiksi vastuullista kulutusta, uusiutuvan energian suosimista, ympäristöystävällistä rakentamista ja eettisiä sijoituksia. Aineettomien toimien johtamista voivat heijastaa kestävien liikkumistapojen edistäminen ja ympäristötietoinen kuluttaminen. Aineellisten toimintojen johtamista kuvaisivat esimerkiksi kierrättäminen, vähäpäästöisen ruoan suosiminen ja ekologisten hankintojen tekeminen.

Ilmastonmuutos vaikuttaa ihmisiin kokonaisvaltaisesti

Ammattikorkeakoulut ovat sitoutuneet Ammattikorkeakoulujen vastuullinen ja hiilineutraali ammattikorkeakoulu -ohjelmaan, jonka perustana on YK:n kestävän kehityksen ohjelma Agenda 2030 (Arene 2020, United Nations 2015). Kun ihmiskunnan toiminta ylittää maapallon kantokyvyn, ilmastonmuutos etenee ja sen vaikutukset koskettavat suoraan tai välillisesti ihmisiä eri puolilla maapalloa.

Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat ikääntyneet, joiden keho ei pysty adaptoitumaan muutoksiin siten kuin nuorempien.  Sote-alalla tarvitaan osaamista yksilöiden ja yhteisöjen tukemiseen ja resilienssin vahvistamiseen globaalien haasteiden äärellä. Tarvitaan esimerkillistä, vastuullista toiminnan ja organisaatioiden johtamista ekologisesta näkökulmasta. Eettisellä johtamisella vaikutetaan kaikkien osallisten ympäristövastuullisuuden kehittymiseen.

Ekokestävä johtajuus edellyttää inklusiivista johtamista, sillä monimuotoisuus ja osallisuus ovat merkityksellisiä myös eettisesti kestävän toiminnan edistämisessä. Samalla inklusiivinen johtajuus edistää eettisesti kestävää johtamista, koska oikeudenmukaisuus ja vastuullisuus ovat keskeisiä osia inklusiivista organisaatiokulttuuria. YAMK-tutkintojen on tärkeää kehittää johtamiskoulutusta, joka valmentaa tulevia johtajia vastuullisuusperiaatteisiin.

SOTE-johtamisen Master-koulutusverkosto kehittää YAMK-johtamiskoulutusta

Artikkeli on kirjoitettu SOTE-johtamisen Master-koulutusverkostoyhteistyönä. Verkoston tavoitteena on sosiaali- ja terveysalan johtamisen ja kehittämisen koulutuksen kehittäminen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden edistäminen.

Verkostossa ennakoidaan työelämän johtamisosaamistarpeita ja edistetään koulutuksen laatua, näyttöön perustuvuutta, vaikuttavuutta ja kansainvälisyyttä sekä vahvistetaan TKIO-toimintaa. Verkosto tekee selvityksiä, tuottaa ja jakaa tietoa ja ottaa kantaa ajankohtaisiin ilmiöihin.

LISÄÄ AIHEEN YMPÄRILTÄ / RELATED POSTS