Marja Rissanen & Minna Varheenmaa
Syksyllä 2022 Jatkuvan koulutuksen ja työllisyyden palvelukeskuksella (Jotpa) oli auki valtionavustushaku työmarkkina-asemaa vahvistavaan koulutukseen ylitarjonta- ja rakennemuutosaloille. Painopistealueena oli tekstiiliala. Koulutuksen avulla haluttiin parantaa alalla työskentelevien työmarkkinakilpailukykyä heidän nykyisissä tehtävissään, mahdollisuutta jatkokouluttautua ylitarjonta-aloilla avautuviin uusiin tehtäviin ja tukea urapolkuja alan sisällä.
Artikkeli käsittelee Jotpan rahoittamaa ja Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) toteuttamaa Tekstiili- ja muotialan kasvun painopisteet -koulutusta.
Koulutuksen tavoite ja sisältö
VTT on selvityksessään todennut suomalaisella tekstiiliteollisuudella olevan erinomaiset mahdollisuudet uudistua vastuulliseksi ja tietämyspohjaiseksi teollisuudeksi, jossa suunnittelu-, kiertotalous- ja teollisen tuotannon huippuosaaminen antavat hyvät edellytykset korkean jalostusarvon tekstiiliratkaisujen luomiseen ja massakustomointiin (Kamppuri ym. 2021, 6).
Suomen Tekstiili & Muoti ry (STJM) on puolestaan teettämässään selvityksessä todennut alan kasvun painopisteiksi brändiperustaisen liiketoiminnan, tekstiilien kierrätyksen sekä suomalaiset kuituinnovaatiot, joissa sellusta tai poistotekstiilien puuvillasta valmistetaan uusia selluloosamuuntokuituja. Lisäksi painopisteinä ovat kuitujen jatkojalostus (langan valmistus, kudonta, neulonta, värjäys ja viimeistys sekä ompelu) valmiiksi tuotteiksi sekä älykkäät ja tekniset tekstiilit (Owal group 2022, 7).
STJM:n (2022) osaamiskartoituksessa alan yrityksille osaamisen kehittämisen kärkialueita olivat tuotekehitys ja laadunhallinta, verkkokauppa, tuotantotekniikka, markkinointi ja brändäys sekä tekstiilien vastuullisuus.
Koulutus suunniteltiin vastaamaan näitä osaamisen kehittämisalueita. VTT:n ja STJM:n selvitysten pohjalta kärjeksi otettiin kiertotalous, sillä tälle alueelle odotetaan tulevan tulevaisuudessa uusia työpaikkoja (Kamppuri ym. 2021, 5). Opintokokonaisuuden laajuudeksi suunniteltiin 30 op ja kokonaiskestoksi 1,5 vuotta (syyskuu 2023-joulukuu 2024).
Opintojen suunnittelussa painotettiin mahdollisuutta suorittaa opinnot työn ohella. Toteutukset olivat lähi- ja/tai etätoteutuksia. Opintokokonaisuus koostui kuudesta opintojaksosta (á 5 opintopistettä):
- Tekstiilimateriaalit kiertotaloudessa
- Tekstiilien jatkojalostus kiertotaloudessa
- Älykkäät ja tekniset tekstiilit
- Laadunhallinta ja vastuullisuus
- Digitaalinen markkinointi ja brändinrakennus
- Tuotekehitys ja innovointi kiertotaloudessa.
Opiskelijat
Koulutuksen tavoiteltu opiskelijamäärä oli 30. Rahoituspäätöksen mukaan opiskelijoiden tuli olla työssä olevia tai kokonaan työvoiman ulkopuolella. Koulutusta markkinoitiin STJM:n kautta heidän jäsenyrityksilleen, Tekstiililehden mainoksella sekä LinkedIn ja muilla some-päivityksillä huhti-toukokuussa 2023. Koulutusta mainostettiin myös erilaisissa alan ammattilaisille suunnatuissa luentotilaisuuksissa.
Rahoituspäätöksen mukaan opiskelupaikan vastaanottaneista tuli olla vähintään 10 prosenttia joitakin tai useampia seuraavista ryhmistä:
- perusasteen tai yleissivistävän koulutuksen varassa
- opiskelijalla ei ole nykyisiin tai uusiin tehtäviin valmiuksia antavaa ammatillisesti eriytynyttä tutkintoa
- osallistujalla on vanhentunut (vähintään 20 vuotta suorittamisesta), alakohtaisia valmiuksia antava tutkinto.
Nämä vaatimukset kerrottiin jo koulutuksen markkinointivaiheessa, jolloin varmistettiin edellä mainittujen ryhmien riittävä osuus opiskelijoissa. Hakemuksia tuli kaikkiaan 50 ja kaikki päätettiin hyväksyä koulutukseen.
Opintojaksototeutukset ja palautteet
Koulutuskokonaisuudelle tehtiin Moodle-alusta, jossa oli osiot yleiselle infolle ja jokaiselle opintojaksolle. Moodle-alustalta löytyivät muun muassa materiaalit ja tehtävät.
Syksyn 2023 opintojaksot Tekstiilimateriaalit kiertotaloudessa ja Tekstiilien jatkojalostus kiertotaloudessa nimensä mukaisesti keskittyivät kiertotalousosaamiseen. Syksy alkoi lähipäivällä, jolloin muodostettiin ryhmät opiskelijoiden maantieteellisen sijainnin tai ammatillisen kiinnostuksen mukaan. Lähipäivää pystyi seuraamaan myös Zoomin avulla. Lähipäivän lopuksi oli paneelikeskustelu, jossa VTT:n, start-up- ja tekstiilikierrätysyritysten edustajat taustoittivat uusia tekstiilikuituinnovaatioita ja niiden jatkojalostusta, tekstiilimateriaalien kierrätystä sekä tekstiilitutkimuksen hyödyntämistä tekstiilimateriaalien kiertotaloudessa.
Ensimmäiseen opintojaksoon, Tekstiilimateriaalit kiertotaloudessa, kuului lisäksi etätehtäviä, jotka purettiin lähipäivinä. Etätehtävät tehtiin ryhmissä. Ensimmäisen opintojakson etätehtävissä opiskelijat tutustuivat tekstiili- ja muotialaa koskevaan lainsäädäntöön ja miten se mahdollistaa ja rajoittaa kiertotaloutta. Lisäksi opiskelijat tutustuivat joko yritystensä tai oman vaatekaappinsa tekstiilimateriaaleihin ja miten näiden tuotteiden materiaaliratkaisut mahdollistavat tai rajoittavat tuotteen kierrätystä ja minkälaisia tuotteiden materiaaliratkaisut olisivat 1–10 vuoden kuluttua.
Opintojakson aikaisen palautteen perusteella tehtävien tekemiseen haluttiin enemmän ohjausta ja lähipäiviin aktiivista tekemistä ja keskustelua. Tämän vuoksi viimeisen etätehtävän tekemistä helpottamaan järjestettiin jokaiselle ryhmälle mahdollisuus noin puolen tunnin sparraushetkeen Zoomissa. Ensimmäisen opintojakson viimeisen tehtävän palautelähipäivässä järjestettiin aikaa tehtävistä keskusteluun sekä opettajien asiantuntijakommentointiin.
Toisessa opintojaksossa, Tekstiilien jatkojalostus kiertotaloudessa, oli kaksi lähipäivää. Edellisen opintojakson palautteen perusteella opintojakson lähipäivään kehitettiin aktiivista tekemistä. Ensimmäisessä lähipäivässä opiskelijat tutustuivat langan valmistukseen kierrätysmateriaalista sekä kaupallisiin vastuullisiin tai kierrätettyihin tekstiilimateriaaleihin. Toisessa lähipäivässä opiskelijat keskittyivät jokainen yhteen jatkojalostusprosessiin, sen haasteisiin ja mahdollisuuksiin kiertotaloudessa. Lähipäivien lisäksi opiskelijoille järjestettiin Zoomissa sparraustilaisuus tehtävän purkuun. Palautteen perusteella toivottiin ryhmätehtävien sijaan yksilötehtäviä. Tämä ratkaistiin jakamalla ryhmätehtävät osiin.
Syksyn palautteen perusteella kevään 2024 opintojaksoille suunniteltiin aktiivisia lähipäiviä. Kevät aloitettiin syksyn tapaan yritys- ja tutkimusedustajien paneelikeskustelulla älykkäistä tekstiilimateriaaleista. Lisäksi kevään aikana vierailtiin useissa tekstiiliyrityksissä tutustuen tekstiilien kierrätykseen sekä älykkäisiin ja teknisiin tekstiileihin. TAMKin tekstiililaboratoriossa tutustuttiin tekstiilien testaukseen ja laatuun.
Kevään opintojaksopalautteissa toivottiin enemmän luentomaista opetusta, sillä asiantuntijaluento antaa hyvän yleiskatsauksen. Tähän vastattiin syksyn 2024 toteutuksissa, joissa oli enemmän aikaan sidottuja luentoja. Digitaalinen markkinointi ja brändinrakennus -opintojaksolla oli lähiopetusta, jota pystyi seuraamaan Zoomissa. Tuotekehitys ja innovointi kiertotaloudessa -opintojaksolla järjestettiin Zoom-luentoja ja sparrausta. Lisäksi tällä opintojaksolla tutustuttiin yritysvierailuilla tekstiilikuituinnovaatioihin ja opiskelijat toteuttivat ryhmätöinä tuotekehitystehtävän.
Opettajien ja opiskelijoiden työskentelyn muutos
Tämän koulutuskokonaisuuden aikana opettajien työ muuttui lähemmäksi sparrausta ja opiskelijoiden oman opiskelun tukemista. Opiskelijapalautteen perusteella opiskelijoiden opiskelutaidot ja tiedon etsinnän taidot kehittyivät.
Tässä koulutuksessa he tekivät ryhmätöitä enemmän kuin aiemmissa opinnoissaan. He myös lukivat enemmän englanninkielistä materiaalia, sillä aiheista on hyvin vähän ajantasaista suomenkielistä aineistoa. Työn ohella opiskelu lisäsi ajankäytön suunnittelua.
Opiskelijat käyttivät digitaalista oppimisalustaa (Moodle) ja kokousjärjestelmää (Zoom) ja osalle nämä olivat uusia järjestelmiä. Lisäksi opiskelijat tutustuivat sähköisiin oppimateriaaleihin TAMKin kirjaston kautta.
Työnantajayhteistyö opintokokonaisuudessa
Koulutuskokonaisuutta suunniteltaessa tutustuttiin STJM:n tekemän koulutustarvekyselyn vastauksiin ja niitä käytettiin pohjana sisällön ja tavoitteiden kuvauksiin. Opintojaksojen tehtäviä on voinut tehdä opiskelijan oman työpaikan tarjoamasta aihepiiristä (esim. miten hyvin yrityksen tuotteisiin käyttämät tekstiilimateriaalit ovat kierrätettävissä). Kevään 2024 aikana vierailtiin seitsemässä yrityksessä ja syksyllä 2024 kolmessa yrityksessä/yliopistossa.
Työnantajat tukivat työntekijöidensä osallistumista koulutukseen eri tavoin. Osa opiskelijoista pystyi käyttämään työaikaa tai saldovapaita lähiopetuspäiviin ja itseopiskeluun. Lisäksi joidenkin opiskelijoiden työnantajat maksoivat matkakulut lähiopetuspäiviin. Jo ensimmäisen syksyn jälkeen osa opiskelijoista pystyi käyttämään koulutuksessa hankittua tietoa suoraan omassa työssään tai uudessa, entistä vaativammassa työtehtävässä.
Jotpa mahdollisti opiskelun työn ohessa
Opiskelijat ovat olleet tyytyväisiä avustuksella rahoitettuun koulutukseen. Jotpan rahoitus mahdollisti koulutuksen työikäisille, jotka eivät voi siirtyä kokopäiväopiskelijoiksi.
Koulutuksen avulla opiskelijat ovat saaneet uutta tietoa ja virkistäneet vanhoja tietoja. Koulutus avasi silmiä kiertotalouden tärkeydestä tekstiili- ja muotialalla. Koulutus toi opiskelijoille myös uusia verkostoja tulevaa varten.
Kirjoittajat
Marja Rissanen, TkT, lehtori, Rakennettu ympäristö ja biotalous, Tampereen ammattikorkeakoulu, marja.rissanen(at)tuni.fi
Minna Varheenmaa, DI, pt. tuntiopettaja, Rakennettu ympäristö ja biotalous, Tampereen ammattikorkeakoulu, minna.varheenmaa(at)tuni.fi
Lähteet
Kamppuri, T., Kallio, K., Mäkelä S.-M. & Harlin, A. (2021). Finland as a forerunner in sustainable and knowledge-based textile industry – Roadmap for 2035. VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Research Report No. VTT-R-00684-21. https://cris.vtt.fi/ws/portalfiles/portal/52199670/Finland_as_a_forerunner_in_sustainable_and_knowledge_based_textile_industry_Roadmap_for_2035.pdf
Owal Group Oy ja Suomen Tekstiili & Muoti ry. (2022). Tekstiili- ja muotialan kasvun paikat. Selvitysraportti 29.4.2022. https://www.stjm.fi/wp-content/uploads/2022/05/Tekstiili-ja-muotialan-kasvun-paikat-raportti.pdf
Suomen Tekstiili & Muoti ry. (2022). Tekstiili- ja muotialan osaamiskartoitus 2022. https://www.stjm.fi/wp-content/uploads/2022/03/Tekstiili-ja-muotialan-osaamiskartoitus-2022-tulokset_web.pdf
Abstract
This article emphasizes the importance of education in meeting the future skill needs and promoting the circular economy in the textile and fashion industry. The Service Center for Continuous Learning and Employment offered funding to improve students’ labor market competitiveness and to support career paths.
In the content planning, the skill needs mapping and growth area report by Finnish Textile & Fashion, and textile roadmap work by VTT have been used. Based on the reports, Tampere University of Applied Sciences planned a work life-oriented continuous learning package. The goal was to develop circular economy and digitalization abilities.
The training consisted of six 5-credit courses, in which the technological know-how of the textile value chain, textile materials, technical and smart textiles, quality management, marketing and R&D activities were connected to the circular economy and digitalization. Group work, peer learning, demos, and company visits were used as teaching methods.
Vastaa