Johdanto
Opetuksen siirtyessä yhä enemmän verkkoon on myös korkeakoulujen tieto- ja kirjastopalvelujen mietittävä, miten parhaiten palvella virtuaalikampuksilla opiskelevia ja työskenteleviä asiakkaitaan. Sinänsä sähköiset palvelut eivät ole kirjastomaailmassa mitenkään uusi ilmiö: kirjastojen omat aineistotietokannat ovat olleet avoimessa verkossa kenen tahansa selailtavissa jo pari vuosikymmentä, minkä lisäksi viime vuosina ovat tulleet erilaiset mobiilipalvelut ja -sovellukset. Nykyajan kirjasto kulkeekin näppärästi käyttäjänsä taskussa minne vain: aineistoa voi selata ja varata sekä lainansa uusia vaikka laiturin nokassa istuen, ja etäkäyttö mahdollistaa erilaisten sähköisten aineistojen käytön siellä, missä vain on pääsy nettiin.
Termillä ”virtuaalikirjasto” on perinteisesti tarkoitettu kirjastoalan ammattilaisten rakentamaa ja ylläpitämää, tietyn alan valmiiksi valittuja ja arvioituja aineistoja sisältävää linkkilistaa tai aihehakemistoa. Virtuaalikirjaston käsitettä olisi nykyään kuitenkin syytä laajentaa käsittämään kaikki ne palvelut ja aineistot, jotka ovat käyttäjien saatavilla sähköisesti. Linkkilistojen ja aihehakemistojen lisäksi korkeakoulukirjastoilla on valtava määrä sähköistä aineistoa: digitaalisessa muodossa löytyy niin tieteellisiä aikakauslehtiä, sanomalehtiä, kuvatietokantoja kuin sanakirjojakin. Myös opinnäytetyöt ovat verkossa: esimerkiksi suomalaisten ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt löytyvät verkkojulkaisuina Theseuksesta.
Virtuaalinen kirjasto, virtuaaliset aineistot
Tieto- ja kirjastopalvelujen kautta saatavien sähköisten kirjojen ja muun digitaalisen aineiston lisääminen on suoraan kytköksissä verkkopedagogiikan kehittämiseen. Sähköisessä muodossa olevalla aineistolla onkin monia etuja painettuun verrattuna. Opiskelijan kannalta tärkeintä on aineiston saatavuus ja käytettävyys: etäkäytön myötä digitaalinen aineisto on käytettävissä ajasta ja paikasta riippumatta, minkä lisäksi esimerkiksi e-kirjalla voi olla monta samanaikaista käyttäjää sen sijaan, että kirja olisi lainassa vain yhdellä lukijalla kerrallaan. Etuna on lisäksi aineistojen monipuolisuus: monialaiset, kokotekstiartikkeleita sisältävät tietokannat tarjoavat pääsyn uusimpaan ammatilliseen ja tieteelliseen tietoon. Myöhästymismaksujen kanssa tuskaileville sähköinen aineisto tarjoaa helpotuksen, sillä e-kirjat eivät eräänny eivätkä täten myöskään kerrytä maksuja.
Kirjastojen näkökulmasta digitaalisen kokoelman etuna on aineistojen kustannustehokkuus: ekirjat ja -lehdet eivät vaadi fyysisiä hyllymetrejä, minkä lisäksi esimerkiksi tieteelliset aikakauslehdet ovat sähköisenä huomattavasti edullisempia kuin painettuina. Vahva panostus elektronisiin aineistoihin edistää omalta osaltaan kestävää kehitystä vähentämällä matkustustarvetta ja tukemalla siirtymistä kohti paperitonta yhteiskuntaa; paperinkulutuksen lasku näkyy myös kopiointi- ja tulostustarpeen vähenemisenä, kun asiakas voi joko tallentaa tarvitsemansa artikkelit esimerkiksi muistitikulle tai lähettää ne itselleen sähköpostitse.
Digitaalinen haaste: sähköinen aine näkyväksi
Sähköiset tietokannat ja e-kirjat eivät ole samalla tavoin konkreettisesti näkyviä kuin painetut kirjat ja lehdet, jolloin niiden tunnetuksi tekeminen asettaa kirjastoille omat haasteensa. Yksi tapa vastata haasteeseen on varata sähköisille aineistoille oma ”kokoelmatilansa”, kuten Lahdessa on tehty: Fellmanniassa toimivalla Korkeakoulujen yhteiskirjastolla on katutasossa Virtuaaliaineistotila, jossa on asiakaskoneita työskentelyä varten ja yhdeltä koneelta pääsy myös Helsingin yliopiston sähköisiin aineistoihin. Seinänäytöllä pyörivä aineistojukebox esittelee monipuolisesti erilaisia tietokantoja, minkä lisäksi aineistoja nostetaan esiin myös muille yhteiskirjaston suurille seinänäytöille.
Yhteiskirjaston tarjoamissa tieto- ja kirjastopalveluissa on painopiste siirretty paitsi sähköisiin aineistoihin, myös niiden käytön opettamiseen ja ohjaamiseen. Virtuaaliaineistotilassa päivystää informaatikko, jolta voi pyytää apua sähköisten aineistojen käyttöön ja ylipäätään tiedonhankintaan liittyvissä kysymyksissä. Tämä tiedonhankintaklinikkapalvelu on kasvattanut suosiotaan vuosi vuodelta, mikä osaltaan kertoo myös tiedon siirtymisestä yhä enemmän sähköiseen muotoon. Suurimman asiakasryhmän muodostavat korkeakoulujen opinnäytetyöntekijät, jotka tarvitsevat opinnäytetyöhönsä uusinta tutkimustietoa. Yhtenä avaintekijänä digitaalisten aineistojen käytön lisäämisessä voidaankin pitää matalan kynnyksen ohjauspalvelua, josta kuka tahansa tiedontarvitsija voi vaivattomasti ja nopeasti saada apua tietokantojen hyödyntämiseen. Tätä ohjausta on suunniteltu myös tuotavaksi verkkoon jonkinlaisena virtuaaliklinikkana, jolloin apua olisi saatavilla nopeasti ja helposti chattailemalla virtuaali-informaatikon kanssa.
Sähköinen aineisto saa aivan uudenlaista näkyvyyttä myös Korkeakoulujen yhteiskirjastossa käyttöön otettavan uuden asiakasliittymän, MASTO-Finnan kautta. MASTO-Finna on KDK:n eli kansallisen digitaalisen kirjaston asiakasliittymän paikallinen näkymä, josta löytyvät sekä painetut että sähköiset tietoaineistot samasta käyttöliittymästä: suurin osa aineistosta löytyy jatkossa yhdellä haulla, mikä helpottaa tiedonhakemista ja aineistojen käyttöä. MASTO-Finnaan ollaan integroimassa myös Theseusta, jolloin myös opinnäytetyöt löytyvät samalta luukulta. Tavoitteena on, että LAMKin opiskelijat saisivat myös tallennettua opinnäytetyönsä Theseukseen Finnan kautta.
Sähköisten aineistojen käytön jatkuvasti lisääntyessä voidaan muutaman vuoden päästä olla tilanteessa, jossa koko tietokeskus voisi olla keskittynyt yksinomaan verkossa oleviin aineistoihin. Tällaisen virtuaalisen tietokeskuksen palvelut olisivat keskittyneet sähköisten aineistojen käytön ohjaukseen ja opetukseen: kirjahyllyjen sijaan tietokeskuksen kalustukseen kuuluisivat uusinta opetusteknologiaa hyödyntävät suuret seinänäytöt, lainattavat tabletit sekä monipuoliset tilat opiskeluun ja oleiluun. Mahdollisuus tällaisen samanaikaisesti fyysisen ja virtuaalisen tietokeskuksen pilotointiin voisi Lahdessa tulla jo muutaman vuoden päästä, kun ammattikorkeakoulun opetus on siirtynyt kokonaan Niemen kampusalueelle; tällöin on Niemessä toimivan tietokeskuksen palvelut, tilat ja sijainti mietittävä joka tapauksessa uudelleen.
eLibrary, eKnowledge ja FUAS-virtuaalikampus
Korkeakoulujen yhteiskirjasto on LAMKin kautta mukana kehittämässä FUAS-virtuaalikampuksen eKnowledge- ja eLibrary -palveluja. Virtuaalikampuksen pitkän tähtäimen tavoitteena on tilanne, jossa sähköinen työskentely on luonteva ja kiinteä osa kaikkea toimintaa: toimintasuunnitelman mukaisesti virtuaalikampuksesta tulisi aluksi FUAS eCampus ja vuodesta 2016 alkaen puhuttaisiin enää vain FUAS Campuksesta, joka olisi täysin digitaalisuuden ja ”perinteisyyden” rajat häivyttänyt FUAS oppimis- ja toimintaympäristö.
Tieto- ja kirjastopalvelujen rooli virtuaalikampuksen kehittämisessä on kahtalainen: informaatikoiden asiantuntijuutta tiedonhallinnassa ja -käytettävyydessä (eKnowledge) voidaan hyödyntää virtuaalikampuksen kokonaisarkkitehtuurin tietosisällön organisoimisessa ja tunnistamisessa, jolloin informaatikot osallistuvat mm. vaatimusmäärittelyyn, metatiedon tuottamiseen ja ylläpitoon sekä tietoaineistojen lisensointeja koskeviin kysymyksiin.
Toinen rooli liittyy kiinteästi kirjaston nykyisten palvelujen integrointiin osaksi virtuaalikampusta sekä opiskelijoiden ja henkilökunnan ohjaamiseen tiedonhankinnassa ja tietoaineistojen käytössä. Jo edellä esiteltyjen sähköisten palvelujen lisäksi on eLibraryn kehitettävä uudenlaisia, kaikkia FUAS-opiskelijoita mahdollisimman hyvin palvelevia ratkaisuja. Hyvät lähtökohdat tälle on olemassa: esimerkiksi LAMKin opiskelijoilla on jo mahdollisuus suorittaa informaatiolukutaidon opintopiste Moodlessa verkkokurssina, ja sosiaali- ja terveysalan opiskelijoilla on lisäksi pilotoitu opinnäytetyövaiheen verkkokurssia.
Sähköisten tietoaineistojen opetuskäytön osalta korostuu suunnitteluyhteistyö opetuksen kanssa. eLibraryn yhtenä keskeisenä tehtävänä on lisätä digitaalisten aineistojen ja palvelujen käyttöä ja tunnettuutta, jotta opettajat saadaan yhä enemmän hyödyntämään näitä kurssimateriaaleina. Nykyinen lisensointijärjestelmä on osattava ottaa huomioon jo kurssien suunnitteluvaiheessa, jotta kaikilla FUAS-opiskelijoilla on pääsy samaan aineistoon. Tällä hetkellä lisenssit mahdollistavat etäkäytön vain kunkin korkeakoulun omille opiskelijoille ja henkilökunnalle, vaikka aineistojen paikalliskäyttö kirjaston tai tietokeskuksen tiloissa onkin sallittua kaikille. Lisensoitujen aineistojen rinnalle on viime vuosina tullut kasvava määrä open access -julkaisuja, jotka ovat vapaasti verkossa kaikkien ulottuvilla. Näiden aineistojen hyödyntämisen verkko-opetuksessa soisi lisääntyvän; Open access -ajattelu onkin vahvasti mukana koko virtuaalikampushankkeessa.
Kirjoittajat
Johanna Kiviluoto, informaatikko, Lahden ammattikorkeakoulu, johanna.kiviluoto@lamk.fi
Sirkku Blinnikka, tietopalvelujohtaja, Lahden ammattikorkeakoulu, sirkku.blinnikka@lamk.fi
[vc_tta_accordion active_section=”0″ no_fill=”true” el_class=”lahteet”][vc_tta_section title=”Linkkejä:” tab_id=”1458134585005-b3f22396-5506″]
FUAS -virtuaalikampus http://www.fuas.fi
Korkeakoulujen yhteiskirjasto http://www.phkk.fi/palvelut/tieto-ja-kirjastopalvelut/Sivut/default.aspx
Oppimiseskus Fellmannia www.fellmannia.fi
[/vc_tta_section][/vc_tta_accordion]
